maanantai 26. syyskuuta 2016

Tuomari, osa 1/2


Koska judoa voi pitää pitkälti myös arvostelulajina, niin tuomarin osaaminen on ratkaisevassa roolissa. Judotuomarilla on tatamilla enemmän vaikutusvaltaa kuin parhaallakaan kilpailijalla. Hän on myös usein aliarvostettu henkilö, vaikka tilanteiden nopea tulkitseminen paineen alaisena on hyvin haastavaa judon kaltaisessa nopeatempoisessa urheilulajissa. Tuomaroinnissa ei myöskään ole tarjottimella samanlaista ikuista kunniaa kuin itse urheilussa. Mikä sitten houkuttelee ihmisiä tähän, ainakin äkkiseltään pyyteettömältä vaikuttavaan tehtävään? Yritämme jutussamme löytää tähän vastauksia ja tuoda esille myös tätä puolta hienosta lajistamme.

Haastattelemme jutussamme useimmille kilpailijoille tuttua, kansainvälisen A-tuomarilisenssin omaavaa tuomaria, Veli-Matti Karinkantaa.


Kerro ensin lyhyesti omasta judotaustastasi?
1983: Judon peruskurssi Raahen Judossa.
1988 B-nuorten SM II.
1989 B-nuorten SM III.
1991 –1999 treeniä ja ohjausta Oulun Judokerhossa
1992 A-nuorten SM III. Judotuomarin peruskurssi.
1994 1. dan
1998 Finnish Open tuomarina B-lisenssillä erityisluvalla
1999 Kansallisen judotuomarin A-lisenssi. Ensimmäiset SM-kisat tuomarina.
1999-2001 Jyväskylän Jigotai, treeniä ja ohjausta
2000 Viimeinen kilpailu ottelijana Pieksämäellä Finlandia Cupissa.
2001 Tampereen judo, treeniä ja ohjausta
2003 Kansainvälisen B-tuomarin lisenssi.
2012 Kansainvälisen A-tuomarin lisenssi.
2015 Tuomarina aikuisten EM (European Games), U18 MM ja U21 MM, Grand Prix Mongolia ja Kiina
2016 Lempäälän Kisan judojaoksen pj, 4. dan, aikuisten EM tuomarina, Grand Prix Turkki ja Unkari, tulossa ensimmäinen Grand Slam-kilpailu Abu Dhabissa lokakuussa


Katsomosta kuuluu usein huutoja kuten: ”Bluu passiiv! Shido vhait! Tuomari herätys!! Haloo tuomari! Yukoooo! ”
Vaikuttavatko yuko -huudot tuomarin päätöksentekoon? Miltä kesken ottelua tuleva kritiikki tuntuu?
Kun tuomarointi on täydellistä, eli kun on keskittynyt täydellisesti tehtäväänsä (= on ottelussa sisällä), on aivan sama mitä yleisö huutaa, sillä tuomari vie ottelua eteenpäin oman näkemyksensä mukaisesti. Huutoja ei tällöin edes noteeraa.
Mikäli tuomari on kokenut ja riittävän vahva henkisesti ja tietää tekevänsä oikeita ratkaisuja, ei kritiikki tunnu missään. Joskus keskittyminen voi kuitenkin herpaantua ja tuomari ainakin näyttää ottavan tukea yleisön huudoista.
Jos taas tuomari on uransa alkutaipaleella/epävarma, voi yleisön huutelu sekoittaa tuomaroinnin, murskata sen pienenkin varmuuden ja pahimmassa tapauksessa pilata kummankin ottelijan suorituksen tuomarin epäjohdonmukaisina päätöksinä. Lisäksi tällainen yleisön kritiikki/ohjaus voi pahimmassa tapauksessa lopettaa lupaavan tuomariuran alkuun – kukapa haluaa tehdä vapaaehtoistyötä, josta palkkana saattaa olla pelkkää päänaukomista.  
Mikä saa ihmisen ryhtymään judotuomariksi?
Rakkaus lajiin. On hienoa nähdä upeita suorituksia parhaimmalta katselupaikalta koko kisahallissa. On myös hienoa kannustaa ottelijoita parhaimpaan suoritukseensa, vaikkapa sitten shidoilla, ja nähdä heidän sen seurauksena ylittävän itsensä. Ainakaan rahan takia tätä ei tehdä. Eräs judon Olympiatuomari kertoi saaneensa Olympiatuomaroinnista korvausta 100 dollaria/päivä 10 vrk:n ajan. Fifan jalkapallotuomari oli sen sijaan saanut omasta Olympiaurakastaan 14 000 dollaria. Tosin, esim. opiskelijoille/koululaisille saattaa tuomarin koko päivän kisasta saama 40 € päiväraha olla mukava taskuraha.
Kisajännitysfiiliksen metsästäminen. Jos vaikka kisaura on ohi tai vaikka lääkäri on kieltänyt ottelemisen, niin kovien/jännittävien otteluiden tuomitseminen kovassa kisassa antaa myös samankaltaisen tunteen kuin olisi itse ottelemassa. Adrenaliiniryöpyn vaikutukset on tosin opittava pitämään kurissa ja kääntämään positiiviseksi vaikutukseksi, jotta ajattelu pysyisi terävänä. Tähän liittyy halu pysyä lajissa mukana vaikkapa loukkaantumisen aikana.
Halu kehittyä ottelijana. Tuomarin on osattava ottelusäännöt. Myös ottelijoiden ja valmentajien soisi osaavan ne. Tuomarina ollessa säännöt on opeteltava ja niiden tulkinta on taidettava. Tuomarina ollessa hoksaa ottelun taktisia kuvioita aivan eritavalla, kuin pelkästään havainnoimalla otteluita ottelijan tai valmentajan näkökulmasta. Ottelijaksi jälleen palatessa on takaraivossa aimo annos taktista ajattelua.
Halu kehittyä tuomarina ja päästä tuomitsemaan kovempia ja korkeamman tason kilpailuja. Kuten kilpailijalla tai valmentajalla niin myös monilla tuomareilla on halu toimia korkeimmalla mahdollisella tasolla.
Halu matkustaa maailmalla, tutustua uusiin ihmisiin ja kokea erimaiden kulttuurielämyksiä – riippumatta taloudellisesta tappiosta. Kansainväliseksi tuomariksi pääseminen ja sillä tasolla pysyminen vaatii vuodessa useita ulkomaankilpailuja, jotka rahoitetaan osittain omasta lompakosta.
Oikeudenmukaisuuden halu. Esim. huonot kokemukset omalta kisauralta: Halu olla parempi tuomari, mitä omissa otteluissa on aikoinaan ollut. Tahto kohdella ottelijoita oikeudenmukaisemmin ja tasapuolisemmin miten itseä on kohdeltu.
  
Mitkä ovat suurimmat kilpailut missä voit tuomita?
Kansainvälisen A-lisenssini perusteella minulla on ”pätevyys” tuomita kaikissa maapallon kilpailuissa. Toki pelkkä lisenssi ei takaa pääsyä EM:iin, saatikka IJF-tason kilpailuihin. Euroopan Judounionin (EJU:n) tuomarikomissio valitsee tuomarit EM:iin. Näistä tuomareista EJU valitsee potentiaaliset tuomarit Kansainvälisen judoliiton (IJF:n) kisoihin. Nämä tuomarit otetaan kokeeksi johonkin IJF:n kisaan (Grand Prix) ja mikäli tuomari vakuuttaa IJF:n tuomarikomission kyvyistään tuomita (ja tulla toimeen erimaalaisten ihmisten kanssa), otetaan hänet IJF:n rinkiin ja valitaan Grand Slam -, U18 MM ja U21 MM –kisoihin.
Tällä hetkellä olen ponnistelemassa Grand Prix’istä Grand Slam -vaiheeseen. Kun pääsen tälle uudelle kisatasolle ja onnistun sillä, annan näytöt aikuisten MM:iin. Kun kaikki natsaa kohdalleen ja MM-tuomaripaikka kutsuu tällä olympiadilla, on ovi auki Tokion Olympialaisiin.
Mitä kaikkea vaaditaan tasoiseltasi tuomarilta mitä kilpailijat eivät näe?
Tärkeimpänä perustana huipulla pysymiselle ovat näyttöjen antamiset mahdollisimman monissa kovissa ulkomaisissa kilpailuissa. Ihanteellinen määrä olisi kerran kuussa ulkomailla ja kotimaiset kisat näiden välillä. (Mainitsen tämän vaikka tämä näkyykin kilpailijoille, koska tämä on tärkein seikka.)
Kansainvälisen tuomarin pitää jatkuvasti analysoida omia suorituksiaan kriittisesti. On tunnettava omat vahvuudet ja kehittämisalueet. Tähän oivana apuna ovat EJU:n ja IJF:n kisavideot, joista löytyviä omia tuomarointeja ja muita kiinnostavia tapahtumia analysoidaan kotona kisan jälkeen intensiivisesti. Näiden perusteella treenataan tilanteita mielikuvissa ja asetetaan kehitystavoitteita tuleviin kilpailuihin. Niitä treenataan yleensä kotimaisissa kisoissa. Kisoja, joihin ei tullut itse valituksi, on kätevä varjotuomaroida isolta ruudulta kotona.
On ehdottomasti osallistuttava vuosittaiseen IJF:n tuomariseminaariin ja mielellään myös EJU:n tuomariseminaariin, jotta pysyy sääntömuutoksissa ja uusimmissa tulkinnoissa ajan tasalla. Lisäksi ko. seminaareihin osallistuminen on merkki tuomarikomissioille tuomarin halusta kehittyä.
Kv-tuomari on myös velvoitettu pitämään tuomarikoulutuksia ja lisenssin uusimistilaisuuksia kotimaassa vuosittain. Näissä tilaisuuksissa tiedotetaan uusimmista sääntörintaman tuulista ja annetaan palautetta kansallisille tuomareille. Korkeimpana lisenssinä on usein myös kilpailun vastaavana tuomarina ja juryn jäsenenä.

Hansokun kanssa yhteistyössä kamppailutarvikeliike:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti