Euroopanmestari Jorma Korhosen haastattelu

Tällä kertaa Hansoku sai kunnian haastatella Jorma Korhosta. Miestä, jolla on EM-kilpailuista värisuora; kulta, hopea ja pronssi. Näiden lisäksi MM-kilpailujen sijat 5. ja 7.  sekä kolme viidettä sijaa EM-kilpailuista, komeilevat meriittilistalla. Aloitetaan haastattelu.

Kerro itsestäsi. 

Naimisissa- Vaimo Mira Männistö, lapset Roope ja Sinimaria. Toimin hallimestarina Kajaanin jäähallilla. Harrastukset: metsästys, kiekkoammunta ja metsästysaseiden keräily.

Kuka toimi valmentajanasi kilpaurallasi?

1980-82 Seppo Kontio

1983-99 Harry Halttu

Jorma Korhonen. Kuva: Judoliiton nettisivut

Koska videomateriaalia toimitus on saanut vain finaalista, olisi mielenkiintoista kuulla selostustasi otteluistasi legendaarisena vuonna 1989?

Ensimmäisen kierroksen pääsin vapaalla.Toisella kierroksella Jugoslavian  Miroslavia vastaan tuli voitto hanteilla. Seuraavassa ottelussa puolan Kaminski jäi käsilukkoon. Ensimmäinen päivä oli siinä. Semifinaaliin tulisi vastaan edellisen vuoden euroopanmestari Espanjan Ruiz, jolla oli todella vahva ashi-barai.

Yksi lepopäivä kuitenkin välissä joka käytettiin Kakon Esan kanssa taktiikan harjoitteluun espanjalaista vastaan. Se onnistui todella hyvin. Itse ottelussa sain yukon polvi seoi-nagella. Finaalissa vastaan tuli vuoden -86 euroopanmestari unkarin Hajtos, josta  sain polvi seoi-nagella yukon.  No kyllähän Hajtos pääsee siitä pyörähtämään polvilleen, en tiedä mistä kulmasta tuomari sen tilanteen katsoi. Hajtos pääsi hetken päästä rajalla tekemään osoto-garin, josta hänelle yuko. Loppupuolella ottelua sain itse ahdistettua unkarilaisen rajalle, jossa seoi-nage hämäys vaihtui kouchi-gariin. Mielestäni tästä heitosta olisi voinut antaa paremmatkin pisteet mutta kokalla siitä palkittiin. Viimeinen minuutti varmoja yrityksiä josta jatkot mattoon.Ottelun loputtua oli tarkoitus tehdä taaksepäin voltti, mutta paukut ei riittäneet kun puolikkaaseen.

Mikä mielestäsi mahdollista sinun (-71kg), Jaana Ronkaisen (-52kg)  ja Juha Salosen (avoin) kullat, Anne Åkerblomin (+72kg) hopean sekä Marjo Vilholan (-48kg) pronssin kotikisoissa?

Vuosien kova työ, hyvät valmentajat, huoltajat, hierojat, fyssarit ja lääkärit. Kaikki toimi!

Todella hyvä joukkuehenki ja jokainen sitoutui tehtävään.

Sarjasi alle 71kg oli myös legendaarisen Toshihiko Kogan sarja. Kohtasitko Kogaa ikinä kilpailuissa tai leireillä?

Kilpailussa emme kohdanneet mutta muutamalla leirillä olen ottanut randoria hänen kanssa.

Mitkä olivat suosikkiheittosi ja miten harjoittelit niitä?

Polvi morote-seoi-nage, kouchi-makikomi, ouchi-gari, morote-gari.

Uchi-komit/voima uchi-komit, erillaiset tilanne –ja heittoharjoitukset, sekä vetokumit/köysi.

Sinut tunnettiin perimätiedon mukaan kovana mattomiehenä. Panostitko tähän osa-alueeseen erityisesti vai omaksuitko vain jostain syystä mattotekniikat helposti?

Tekniikka/tilanne harjoittelua samalla tapaa kun pystyssäkin. Randorit ottelun omaisesti eli  mattoon jatkot aina kun se on mahdollista.Kyllä mattojudo on ollut aina lähellä sydäntä..

Millaista judoharjoittelusi oli? Mikä oli esimerkiksi randorin ja tekniikan suhde? Mitä muita asioita tatamilla harjoiteltiin?

Riippuu tietysti kaudesta mutta mitä lähemmäksi kilpailukautta mennään niin max.tehojen

tuottaminen tokui-wazaan pystyssä/matossa. Randorin ja tekniikan suhde peruskuntokaudella 60/40 ja kilpailukaudella 40/60

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

                                             Ilmoitus. Juttu jatkuu ilmoituksen jälkeen.

 ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Montako varteenotettavaa randorivastusta sinulla Suomessa oli?

Kyllä kymmenistä voi puhua. Oman sarjan kaverit ja - 65kg ja -78kg

Entä tatamin ulkopuolinen aika. Kuinka paljon punttia yms?

Peruskuntokaudella n.40 % kokonaisharjoittelusta, kilpailuun valmistavalla kaudella n.20%,

kilpailukaudella n.10%. Hypyt, loikat, juoksulenkit,uinti, sekä permanto -ja telinevoimistelu.

Olit euroopanmestari vuonna 1989 ja MM viides vielä 1997. Kuinka onnistuit pysymään huipulla näin kauan? Koitko matkan varrella esteitä, kuten loukkaantumisia, ja miten selvisit näistä?

Palava halu tehdä judoa! Harrylle suuri kiitos henkilökohtaisena valmentajana.Kirurgi Lasse Malinen, ortopedit Sakari Orava ja Heikki Jaroma sekä neurokirurgi Matti Heiskari, teidän ansiosta tätä hommaa pystyin näinkin pitkään tekemään. Ei pidä unohtaa myöskään liittovalmentajia Jorma Kivistä Seppo Myllylää ja Juha Salosta. Kyllä mua parsittiin matkan varrella yhdeksän kertaa leikkauspöydän kautta takas matolle.Vaikein hetki uralla oli varmaan kaularangan operointi 1995, koska leikkaava kirurgi ei antanut toiveita judon jatkamisen suhteen kilpatasolla, mutta kuntoutus onnistui hyvin.Tosin vasen kyynärpää ei kestänyt enää menoa. Se joudutiin leikkaamaan -99 jo viidennen kerran. Ensimmäisen kerran mieleen hiipi sellainen ajatus että tämä ei ole enää sen ARVOISTA.

Niin kuin edellä jo mainitsimme, olit maailman luokan judoka 1989-1997. Jäit silti hopealle SM-kilpailuissa vuosina 1991 ja 1994. Myös hieman huippuvuosiesi ulkopuolella, vuosina 1988 ja 1998, jouduit tyytymään himmeämpiin SM-mitaleihin. Oliko judon taso Suomessa tuohon aikaan niin korkea, että näin saattoi käydä vai miten kommentoisit tätä?

Hyvä taso meillä Suomessa oli ja jos tappio tulee niin silloin kaveri on ollut parempi.

Minkälaista oli siviilielämäsi urheilu-urasi aikana? Opiskelitko esimerkiksi urheilu-uran ohella?

Ammattikoulu jäi kesken kolmannen vuoden jälkeen.Toimin uinninvalvojana 2,5 vuotta Kainuun

prikaatissa, joka mahdollisti harjoittelun jopa työaikana. -88 aloitin asepalveluksen urheilukoulussa Lahdessa. Sieltä kotiuduttiin -89 keväällä. Helsingin EM-kilpailujen jälkeen sain viran Kjaanin kaupungilta ja se mahdollisti taas jatkoa ajatellen täysipainoisen harjoittelun myös työaikana.

Punttitulokset?

Penkkipunnerrus    107,5 kg

Jalkakyykky           147.5 kg

Rinnalleveto raaka 102.5 kg

Tempasu raaka         87.5 kg

                          

Coopper?

3275m

Tekisitkö nyt jotain eritavalla kuin mitä aikoinaan teit?

Ohjatun voimistelun olisin aloittanut jo nuorempana.

Poikasi Roopen mukana olet seurannut varmaankin tarkasti myös nykyjudoa. Miten judo on mielestäsi muuttunut parissa vuosikymmennessä?

Pystyjudo on muuttunut aika tavalla kun käsin ei enää saa mennä jalkoihin. Uskallan myös väittää että monta hyvää heittoa jäi pois tämän sääntöuudistuksen myötä. Onneksi hantei tuomioita ei enää ole

Yhteenvetona: Mitkä ovat keskeisimpiä asioita matkalla huipulle?

Järkkymätön usko siihen omaan tekemiseen. Määrätietoinen harjoittelu, terveet elämäntavat.

Harjoittelun koveneminen asteittain. Judoa ei opi kuin tekemällä judoa taitavien valmentajien ja harjoitusvastustajien kanssa.

Millaisia terveisiä tai neuvoja haluaisit lähettää nuorille suomalaisille judokoille?

Jos sinulla ei ole vielä henkilökohtaista valmentajaa niin suosittelen sellaisen etsimistä. Suunnitelkaa tuleva kausi ja pidemmällä aikavälillä nelivuotissuunnitelma ”olympiadi”. Tavoitteet tarpeeksi korkealle!

UNELMIA PITÄÄ OLLA  JA SITTEN  TOTEUTTAMAAN NIITÄ!!!

Hyvä lukija: Jos haluat, että juttumme ja uutisemme tavoittaa sinut jatkossakin, niin muista laittaa Hansoku seurantaan Facebookissa!

-----------Hansokun kanssa yhteistyössä:

www.penado.fi   (alekoodi "hansoku" -10% Ei koske tuoteryhmää matot ja tatamit)

www.birgittahernesaari.com

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Grand Slam Paris 2018 Ennakko + KILPAILU!

Eräs judomaailman legendaarisimmista turnauksista, Pariisin Grand Slam, otellaan tänä viikonloppun. Tuttuun tapaan Hansoku tarjoaa kilpailuista ennakon, mutta tällä kertaa mukana on pieni Twisti. Itse sarjaennakot ovat hyvin lyhyitä ja keskittyvät enemmän suomalaisiin. Sen sijaan toimitus pistää ammattitaitonsa vaakalaudalle ja veikkaa miesten sarjojen mitalistit. Ja tässä sinä hyvä lukija voit astua kuvaan, sillä teemme tästä KILPAILUN. Eli lähetä meille veikkauksesi facebookin inboxiin, sähköpostiin, tai kommentoimalla tätä tilaa. Palkinnoksi emme valitettavastu voi luvata muuta kuin kunniaa ja vuoden judotietäjä nimikkeen. . Et kuitenkaan saa veikata miesten sekä naisten sarjoja, vaan sinun tulee valita jompikumpi. Pisteytys toimii seuraavalla tapaa. Jokaisesta oikeasta mitalistista yksi piste ja jos sijoitus on myös oikein, toinen piste. Eli jos veikkaat Naohisa Takatoa (ei oikeasti mukana) sarjan alle 60kg voittajaksi ja hän voittaa, saat 2 pistettä. Jos hän on toinen tai kolmas, 1 piste. Jos hän ei ole mitaleilla, 0 pistettä.

Kilpailun lopputulokset

1. Eetu Laamanen 21p

2. Hansoku ja Luukas Saha 19p

-60kg

Alle 60kg sarjasta puuttuvat kaikki viime vuoden MM-mitalistit. Vahvoja suosikkeja ovat Georgian Amiran Papinashvili, Uzbekistanin Sharafuddin Luftillaev, sekä Japanin Toru Shishime.

Toimituksen veikkaukset

1. Toru Shishime (JPN)
2. Sharafuddin Luftillaev (UZB)
3. Pelim Phelipe (BRA) ja Lukhummi Chikvimiani (GEO)

-66kg

Toisin kuin alle 60kg sarjassa, monet alle 66kg sarjan huippunimistä ovat paikalla. Erityisesti pooli C, jossa mukana ovat Georgian Margvelashvili, Ukrainan Zantaraia, sekä Japanin Maruyama on todellinen herkkupala. Korean vuoden 2015 maailmanmestari An Baul on varma ottelija B poolissa, kuten myös Japanin sijoittamaton Isoda A poolissa. Semifinaalipaikka aukeaa helpoiten D-poolista, jossa sen ottaa todennäköisesti joko Brasilian Chibana, tai Mongolian Ganbold.

Toimituksen veikkaukset

1. Joshiro Maruyama (JPN)
2. An Baul (Kor)
3. Norihito Isoda (JPN) ja Dimitry Shershan (BLR)

-73kg

Alle 73kg sarjassa ovat mukana Eetu Laamanen, sekä Faye Njie (GAM). Molemmat miehet ovat b-poolissa. Eetun arpa on ehkä sarjan kovin, sillä vastaan asettuu yksi sarjan suurimpia voittajasuosikkeja Korean An Changrim. Toisaalta, jos Eetu onnistuu korealaisen kukistamaan, on loppupäivä väkisinkin helpompi. Faye kohtaa ensimmäisessä ottelussaan Norsunluurannikon Affron. Jos tästä ottelusta tulee voitto, asettuu vastaan Israelin kova Butbul ja tämän jälkeen joko An tai Laamanen. Haastava arpa kyseessä siis. A-poolin voitosta taistelevat Japanin Tatsukawa, sekä Georgian Shavdatuashvili. Kiinnostavampi on kuitenkin C-pooli, sillä sen voittajalla on hyvät mahdollisuudet finaaliin D-poolin heikosta tasosta lähtien. Suomalaisille tuttu Tommy Macias (SWE) on poolin ennakkosuosikki. Maciaksen täytyy kuitenkin selvitä joko Rion alle 66kg olympiavoittaja Fabio Basilesta, tai Mongolian Tsend-Ochirista, joka loikkasi Rion olympialaisten jälkeen sarjasta 60kg sarjaan 73kg. Tsend-ochir ja Basile kohtaavat toisensa kilpailuiden jännittävimmässä avausottelussa.

Toimituksen veikkaukset

1. An Chagrim (KOR)
2. Fabio Basile (ITA)
3. Arata Tatsukawa (JPN) ja Lasha Shavdatuashvili (GEO)

-81kg

Sarjassa 81kg ottelee Suomen Klaus Verlin. Verliniä vastaan astelee ensimmäisessä ottelussa Bulgarian kova Ivaylo Ivanov. Ivanov tykkää otella lähellä, mikä sopii hyvin myös Verlinille. Suomalasella onkin mahdollisuus kääntää ottelu itselleen hyvällä sylipainilla. Kaikenkaikkiaan sarjasta 81kg on vaikea löytää ennakkosusikkeja, sillä taso on laaja, mutta tasainen. Suurin voittajaehdokas on ehkä vuoden takainen voittaja, Hollannin Frank De Wit.

Toimituksen veikkaukset

1. Frank De Wit (NED)
2. Lee Seungsu (KOR)
3. Zebeda Rekviashvili (GEO) ja Etienne Briand (CAN)

-90kg

Sarjassa ovat mukana Suomen Jaakko Alli ja Samuli Viitanen. A-poolissa ottelevan Jaakon ensimmäinen vastustaja on ennakkoon hyvin tuntematon Korean Jaeyong Lee. Leen parhaisiin saavutuksiin kuuluu Aasian juniorimestaruus lähes vuosikymmenen takaa. Jos Alli kykenee kukistamaan korealaisen, kovenee vastus huomattavasti, sillä vastaan asettuu sarjan suuri ennakkosuosikki, Georgian Beka Gviniashvili. Samuli puolestaan saa vastaansa Kiinan vielä tuntemattomamman Hebilige Bun. Jos kiinalainen kaatuu, astuu vastaan Espanjan Sheradazishvili, jota Samuli lennätti komeasti lonkalla vuoden 2016 EM-kisoissa. Espanjalainen on vahva vastus, mutta täysin voitettavissa. Tämän jälkeen olisikin mahdollisuus ottaa revanssi Kanadan Zachary Burtista, jolle Viitanen harmittavasti hävisi vuoden 2017 MM-kisoissa. Sarjan muita ennakkosuosikkeja ovat Korean Gwak, sekä kotiyleisön suosikki Ranskan Clerget.

Toimituksen veikkaukset

1. Gwak Donghan (KOR)
2. Beka Gviniashvili (GEO)
3. Ushangi Margiani (GEO) ja Kenta Nagasawa (JPN)

-100kg

Alle 100kg sarja on viime vuosien tapaan hyvin tasokas. Viime vuonna kultaa otti tuolloin vain 18 vuotias Japanin Iida Kentaro. Iida on taas kilpailuissa mukana, ja yksi suurimpia suosikkeja. Ranskan Cyrille Maret sen sijaan on viimeisen neljän vuoden aikana voittanut Pariisin kolmesti ja ollut kerran hopealla. Siivittävätkö “allez Cyrille Maret” huudot ranskalaisen jälleen hurjaan vireeseen? Georgian elävä legenda Varlam Liparteliani on sopeutunut täysin uuteen alle 100kg sarjaansa, tästä todisteena Budapestin MM-hopea. Pystyykö “Lipa” ottamaan kolmannen Pariisin voittonsa? Myös Belgian Toma Nikiforov osoitti vuoden loppupuolella kovaa kuntoa voittamalla hopeaa avoimen painoluokan MM-kilpailuissa. Olisiki miehestä vihdoin ottamaan ensimmäinen Grand Slam voitto? Myös Hollannin Noel Van T End on aina vaarallinen.

Toimituksen veikkaukset

1. Varlam Liparteliani (GEO)
2. Kentaro Iida (JPN)
3. Cyrille Maret (FRA) ja Toma Nikiforov (BEL)

+100kg

Teddy Rinerin poissaollessa Guram Tushishvilin (GEO) täytyy olla suurin voittajasuosikki. Alle 100kg olympiavoittaja ja maailmanmestari Lukas Krpalek (CZE) haluaa kuitenkin varmasti todistaa tämän väitteen vääräksi. Näiden kahden kovan lisäksi sarjassa kannattaa seurata Hollannin Meyeria ja Japanin Kageuraa.

Toimituksen veikkaukset

1. Guram Tushishvili (GEO)
2. Lukas Krpalek (CZE)
3. Kageura Kogoro (JPN) ja Roy Meyer (NED)

-63kg

Sarjassa ottelee Suomen nuori Emilia Kanerva. Häntä vastaan asettuu Australian Haecker. Australialaisella on peräti 3 World Tour mitalia, mutta kuten jo ennen ollaan nähty, on Emilia täysin kykeneväinen kukistamaan aikuistenkin World Tour mitalisteja. Jos Australialainen kaatuu, kovenee vastus Japanin Nabekuran merkeissä. Kuten totuttua, käydään sarjan voittokamppailu todennäköisesti kaksikon Trstenjak ja Agbegnenou välillä. Toisaalta, Japanin Miku Tashiro on kykeneväinen sekoittamaan pakkaa.

 -----------Hansokun kanssa yhteistyössä:

www.penado.fi   (alekoodi "hansoku" -10% Ei koske tuoteryhmää matot ja tatamit)

www.birgittahernesaari.com

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Hansokun Top 10 Voimaharjoitetta 🎖️ Parhaat Liikkeet Kamppailijoille

On taas aika aiheuttaa hämmennystä, inhoa, ihailua ja kaikkea siltä väliltä. Silläkin uhalla, että Suomi24 ja erinnäiset auktoriteetit julistavat Hansokun harhaoppisiksi, otamme kantaa yhteen lempiaiheistamme – VOIMAAN.
Voimaharjoittelu on tärkeä osa jokaisen kilpajudokan harjoittelua. Se on myös aihe, joka jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Joku korostaa traktorin renkaiden pyörittelyä, toinen loikkimista, kolmas maksimipenkkiä. Tässä artikkelissa esitämme meidän mielestämme kymmenen parasta voimaharjoitusta. Listalle eivät missään nimessä mahdu kaikki tarpeelliset voimaharjoitteet, vaan tämän artikkelin tarkoitus on esitellä niitä peruspalikoita, joiden ympärille voimaharjoittelun tulisi mielestämme rakentua. Artikkelin on tarkoitus herättää keskustelua ja ajatuksia. Joten jos olette eri mieltä tai samaa mieltä, niin kommentoikaa ja perustelkaa. Miksi joku on hyvä, miksi huono? Parhaassa tapauksessa tämä voi olla oppimismahdollisuus meille kaikille. (TOIM. HUOM. Toimittajien omia voimatuloksia ei tule käyttää perusteena sille, että nämä harjoitteet ovat huonoja. Siitä voimme syyttää enemmänkin geenejä)

*Liikkeet eivät esiinny minkäänlaisessa paremmuusjärjestyksessä

Top 10 Voimaliikettä Kamppailijoille

1.      Penkkipunnerrus

Räjäytetään lista käyntiin paljon parjatulla penkkipunnerruksella. Monien mielestä penkistä ”ei ole judokalle mitään hyötyä”. Fakta on kuitenkin se, että judossa on monesti tarpeen pitää vastustaja kaukana. Maailman parhaista heittotaidoista ei ole hyötyä, jos lentää aina ensin. Tästä syystä myös ”putkia” tarvitaan. Vahvoihin putkiin tarvitaan vahvat työntävät lihakset, ja penkki onkin yksi parhaista liikkeistä työntävien lihasten kehittämiseen. Se rasittaa rintaa, ojentajia, sekä etuolkapäitä. Hyvällä tekniikalla tehtynä penkki rasittaa juuri näitä lihaksia eikä harjoitusvaste mene hukkaan kun töitä tehdään muilla lihaksilla. Penkkipunnerrus on kaiken lisäksi yksinkertainen liike oppia ja suorittaa, eikä siihen sisälly suurta loukkaantumisriskiä. Toimitus suosittelee, että penkkipunnerruksessa käytettäisiin kohtuullisen kapeaa otetta, jolloin se simuloi paremmin käsien asentoa judo-ottelussa.

2.      Rinnalleveto/Korkea veto

Rinnalleveto on räjähtävien voimaliikkeiden aatelia. Se rasittaa jalkoja, selkää, keskivartaloa ja käsiä. Räjähtävä liike simuloi hyvin heiton horjutusvaihetta. Koska rinnalleveto on teknisesti haastava liike, sen opetteleminen ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa ole järkevää. Myös urheilijat jotka kärsivät tai ovat kärsineet ranne, kyynärpää, tai olkapäävammoista saattavat kokea liikkeen suorittamisen hankalaksi. Tästä syystä tarjoamme vaihtoehdoksi korkeaa vetoa. Korkea veto rasittaa samoja lihaksia kuin rinnallevetokin, mutta se on teknisesti huomattavasti helpompi. Käännön puute tekee siitä myös huomattavasti mukavamman ranne tai kyynärvammaisille.

Korkeaveto. 

Katso Shohei Onon mallisuorite korkeavedossa TÄSTÄ ja Henk Grolin mallisuorite TÄSTÄ.

3.      Lisäpainoleuanveto

Tehtiinpä sitten pitkiä sarjoja tai lisäpainoleukoja, on leuanveto yksi parhaita yleisliikkeitä. Se rasittaa käsiä, selkää, sekä vatsaa, ja mikä parasta se kehittää puristusvoimaa. Voimaharjoitteluun toimitus suosittelee lisäpainoleukaa yksinkertaisesti siksi, että tavallinen leuanveto ei tarjoa vahvimmille tarpeellista vastetta. Lisäpainoleuanvedossa kehittyvä tiukka yläselän ja käsien puristus on hyödyksi varsinkin mattotilanteissa. Lisäpainoleukoja voi tehdä myös judogissa roikkuen, mikä kehittää puristusvoimaa entisestään.

4.      Köysikiipeily

Köysien kiipeämisen tulisi kuulua jossain määrin jokaisen judokan ohjelmaan. Yksittäisistä harjoitteista se on paras otevoiman kehittäjä. Vaikka tämä pelkästään riittäisi jo syyksi päästä tälle listalle, vahvistaa köysikiipeily myös yläselän sekä käsien lihaksia. Jos köyttä kiipeä jalat eteenpäin ojennettuna, toimii köysikiipeily myös erinomaisena keskivartalon harjoitteena.

5.      Takakyykky

Takakyykky on jalkaliikkeiden aatelia, joka rasittaa jalkoja ja keskivartaloa kokonaisvaltaisesti. Listalle on valikoitunut takakyykky etukyykyn sijaan yksinkertaisesta syystä. Takakyykkyyn voi iskeä enemmän painoa. Etukyykky on teknisesti haastavampi liike, joka rasittaa enemmän keskivartaloa. Tämä vie harjoitusvastetta pois jaloilta. Omasta mielestämme takakyykyn mahdollistama suurempi rasite jaloille on hyödyllisempää kuin etukyykyn tarjoama keskivartalon rasitus. Keskivartaloa voi harjoitella myös erikseen. (Tätä valintaa ei tule käsittää niin, etteikö etukyykkyä tulisi tehdä. Pidämme vain takakyykkyä tärkeämpänä.) Takakyykyn etuihin kuuluu myös sen monipuolisuus. Se sopii niin maksimi, perus, kesto, nopeus, kuin räjähtävän voiman harjoitteluunkin. Ja kaikki tämä onnistuu lähes pelkästään kuormaa ja tempoa muuntelemalla.

6.      Maastaveto

Maastaveto on liike, joka penkkipunnerruksen tapaan jakaa mielipiteitä. Se on kuitenkin yksi parhaimpia liikkeitä vahvan alaselän kehittämiseen. Vahva alaselkä johtaa kykyyn pitää hyvä otteluasento vastustajan painostaessakin. Tämä puolestaan on yksi tärkeimpiä kykyjä judo-ottelussa. Monesti kuulee sanottavan, että maastaveto jäykistää ja hidastaa. Jossain määrin tämä on varmasti totta. Siksi maastavedon harjoittelussa tuleekin käyttää harkintaa. Emme suosittelisi tekemään vetoa montaa kertaa viikossa, mutta emme myöskään koe, että kerran viikossa tapahtuvasta kovastakaan rasituksesta olisi judokalle haittaa, jos muu oheisharjoittelu on kunnossa.

Maastavetoa. Shohei Ono (Olympiavoittaja ja 2x MM 1.) ja Henk Grol (2x olympiapronssia, 3x MM 2. ja 3x EM 1.)

7.      Penkkiveto/Kulmasoutu

Penkkiveto on yksi parhaista selkäliikkeistä. Penkillä suoritettu veto varmistaa kontrolloidun suoritustavan, jolloin liike todellakin ottaa sinne minne kuuluu, eli yläselkään. Liike simuloi myös hyvin judon käsivetoa. Penkkivedon etuna on myös luontaisesti räjähtävä suoritustapa. Jos veto ei ole terävä, eivät painavat raudat yksinkertaisesti kilahda rautaan. Jos penkkivedon suorittamiseen ei ole mahdollisuutta, toimii kulmasoutu hyvänä korvikkeena.

Hansokun kanssa yhteistyössä:

www.penado.fi   (alekoodi "hansoku" -10% Ei koske tuoteryhmää matot ja tatamit)

www.birgittahernesaari.com

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Keskivartaloliikkeet (8 - 10)

*Keskivartaloa tulee harjoitella monipuolisesti, eivätkä tähän listalle päätyneet liikkeet todellakaan ole ainoita vaihtoehtoja keskivartalon harjoitteluun. Nämä liikkeet (tai vastaavasti rasittavat liikkeet) ovat kuitenkin mielestämme keskivartaloharjoitteita joita jokaisen tulisi tehdä, ja jotka joskus tuntuvat jäävän huomiotta monien judokoiden harjoittelussa.

8.      Lisäpainovatsa

Judossa puhutaan monesti keskivartaloa tukevista lihaksista, ja näistä onkin viime vuosina tullut jonkinlainen muoti-ilmiö. Monesti tuntuu kuitenkin siltä, että suorien vatsalihasten funktiota vartalon koukistamisessa ylenkatsotaan. Judon kääntyvissä heitoissa on tarpeen koukistaa vartaloa eteenpäin, jotta selässä oleva vastustaja saadaan tatamiin. Mitä enemmän voimaa tähän suuntaan pystytään tuottamaan, sitä helpompi sadan prosentin teholla vastaan pistävää kilpakumppania on heittää.

9.      Seppä

Siirrytään nopeasti seuraavaan liikkeeseen, ennen kuin joku viisastelee, että tilanteet joissa vartaloa taivutetaan suoraan eteenpäin ovat judossa erittäin harvinaisia. Seppä on kiertoliikkeitten aatelia. Monia muita kiertoliikkeitä paremman siitä tekee se, että se on mahdollista toteuttaa seisaaltaan, joka monesti on asento myös judo-ottelussa. Seppä rasittaa vatsalihasten lisäksi myös käsiä ja jalkoja, joten se on erittäin kokonaisvaltainen liike. Bonuksena, tangon kulmaa on helppo vaihdella, joten harjoitetta ei tarvitse suorittaa aina samoilla tavoin, vaan vatsalihaksia on mahdollista kuormittaa eri kulmista.

Ne joille harjoitus ei ole tuttu, voivat katsoa esimerkkivideon tästä.
(Emme kuitenkaan ole samaa mieltä siitä, etteikö harjoitteeseen voisi listata isoja painoja)

10.  Lisäpainoselkä

Lisäpainoselkä on erittäin tärkeä liike taistelussa isoja pahoja kahvamiehiä vastaan, jotka yrittävät painaa vastustajansa selän kyyryyn. Jo sen yksinään pitäisi oikeuttaa sija tällä listalla, mutta fakta on se, että kyseessä on myös erittäin kokonaisvaltainen keskivartaloliike. Lisäpainoselkä vaatii jokaisella toistolla myös keskivartalon syvien lihasten kokonaisvaltaista jännitystä. Liikettä voidaan myös tehostaa kierroin, tai pysäytyksin. Vaikka lisäpainoselkä on yleisesti käytössä oleva liike, tuntuu se monesti olevan liike jota tehdään pari sarjaa treenin päätteeksi. Mielestämme tämä on liikkeen potentiaalin hukkaan heittämistä. Toki esimerkiksi maastavedon jälkeen lisärasitusta selälle ei tarvita!

Bonus. Hauiskääntö.

Hauiskääntö on suuressa suosiossa tavallisten kuntosalikävijöiden treeniohjelmassa. Mahdollisesti siksi että se kohdistuu ulospäin hyvin näkyviin hauislihaksiin ja on aika kevyt suorittaa. Onhan se komeaa kun on isot tumput. Vastareaktiona tälle ilmiölle monissa piireissä tälle liikkeelle nauretaan ja sitä vähätellään. Olisiko olemassa kuitenkin kultainen keskitie, jossa hauiskääntö ei ole pääliike vaan vain osa judokan treeniohjelmaa? Hansokun vastaus on: Kyllä. Judossa hauiksella tedään työtä heitoissa, toisen kontrolloinnissa ja henkisessä sodankäynnissä punnitushuoneessa. 

Hauiskääntöön uskovat ainakin Takanori Nagase (MM 1.), Yuya Yoshida (Japanin mestari) ja Riki Nakaya (2x MM 1.)

Lopuksi vielä lista joistain hyvistä apuliikkeistä voimaharjoitteluun.
-Vinopenkki
-Ojentajapunnerrus
-Pystysoutu
-Pystypunnerrus
-Alatalja
-Moottorisaha
-Loikat
-Kuntopalloheitot
-Forkut

Tilastoa SM-kilpailujen osanottajamääristä ja nuorten suomenmestarit listattuna vuosilta 2008-2017

Nuorten SM-kilpailut lähestyvät ja sen kunniaksi Hansoku päätti koota tilastotietoa SM-kilpailujen osanottajamääristä vuosilta 2009-2017. Tästä jutusta voit tarkistaa myös ketkä ovat voittaneet nuorten suomenmestaruuden aikavälillä 2008-2017. Tilastojen ja voittajalistausten paikkansapitävyyden voi tarkistaa judoshiaista ja judonsidestä, siltä varalta jos meille on sattunut virheitä.

Aikuisten SM-kilpailujen kilpailijamäärät 2009-2017. Lähde: Judoshiai.

A-nuorten SM-kilpailujen kilpailijamäärät 2009-2017. Lähde: Judoshiai.

B-nuorten SM-kilpailujen kilpailijamäärät 2009-2017. Lähde: Judoshiai.

Hansokun kanssa yhteistyössä:

www.penado.fi   (alekoodi "hansoku" -10% Ei koske tuoteryhmää matot ja tatamit)

www.birgittahernesaari.com

Ps. Vuonna 2013 B-nuorten ikäluokka muuttui U17-->U18 ja A-nuorten U20-->U21.

Euroopanmestari Jaana Ronkainen osa 2/2

Ainakin toimituksen kuuleman mukaan sinulla oli harvinainen kunnia päästä edustamaan urasi aikana yhtä japanilaisista seurajoukkueista. Miten näin kävi, ja kuinka tämä vaikutti harjoitteluusi/elämääsi?

-89 oltiin maajoukkueen kanssa joulukuussa Fukuokan kovatasoisessa kutsukilpailussa. Kisan banketissa ison vakuutusyhtiön Sumitomon manageri Yasuhiro Kiuchi, tuli juttelemaan minulle tästä joukkueesta. Joukkuetta kuulemma suunniteltiin perustettavan 1990 ja siihen toivottiin myös ulkomaalaisia jäseniä. En yhtään tajunnut siinä tilanteessa, että minua oli ajateltu pyydettävän neuvotteluihin. Olikin iso yllätys myöhemmin, että sain Sumitomolta puhelun Sendaihin, missä olimme viettämässä Shimaya-sensein luona joulunpyhiä, ja minua pyydettiin neuvotteluun. Astelin myöhemmin Tokiossa Sumitomon Twin Buildingiin villapaidassa, farkuissa ja sailori-kengissä. Vastassa oli Mr. Kiuchi, entinen judon 52 kg:n maailmanmestari Kaori Yamaguchi, muistaakseni myös silloinen ja nykyinen Sumitomon judojoukkueen valmentaja Hisashi Yanagisawa ja muita neuvottelijoita, kaikki arvokkaasti puvut ja jakkupuvut päällä. Vaikka olin väärin pukeutunut (ei ollut kyllä Suomesta tullut otettua mukaankaan muita kuin urheilukamppeita) ja jossain määrin pihalla koko tilanteesta, niin sopimus tehtiin. He halusivat tehdä sopimuksen vuodeksi, mutta kokemuksesta jo tiesin, että en ehkä kestäisi japanilaistyylistä harjoittelua niin pitkään, joten olin päättänyt, että 6 kuukaudeksi voin lupautua. Lopulta olin siellä 9kk.

Sumitomo Womens Judo Team (since 1990) –ajanjakso oli hyvin merkittävä elämässäni ja siitä on jäänyt paljon muisteltavaa. Olin kuin norsu posliinikaupassa. Hauskoja kommelluksia ja tarinoita riittäisi vaikka kirjaan. Judollisesti tuo ajanjakso oli hyvä, hävisin siellä vain yhden ottelun, 1990 Fukuokan finaalinpääsymatsin Noriko Misoguchia (tuleva olympiamitalisti) vastaan hanteilla. Myös muutama hikiwake (tasapeli) tuli joukkuematseissa, muuten voitin kaikki. Tachiwazani parani 3 tuntisten harjoitusten ansiosta. Treeneissä oli lyhyt lämmittely, vähän uchikomia ja sitten randoria – aina, joka ikinen kerta, kuutena päivänä viikossa, satoi tai paistoi, oli kuuma tai kylmä…

Siellä huomasin myös, että olen, syvältä sisimmässäni, vähän peräkamarin tyttö. Kärsin kovasta koti-ikävästä. Kirjoittelin päivittäin kirjeitä. Veljeni, vanhempani ja judokaverini koettivat zempata minua kirjeillään. Ne ovat tallessa. Jälkeenpäin olen vitsaillut, että kävin siellä armeijan ja ”oman tien kulkija” laitettiin ruotuun.

Selvisin kuitenkin hengissä ja olen 2005 käynyt heidän hienolla Setagayan Dojollaan vierailulla. Rotterdamin MM-kisoissa 2009 tapasin Yanagisawa-sensein ja minut kutsuttiin mukaan kultajuhliin kun Misato Nakamura -52 kg ja Yoshie Ueno -63 kg voittivat kultaa. Minua kohdeltiin juhlassa arvokkaana vieraana, koska olenhan sentään menestystä tahkonneen joukkueen ensimmäisiä jäseniä ja iältäni jo selvästi vanhempi. Osasin, Japanin kokemuksieni perusteella, varautua pitämään myös puheen ja kiittelin siinä kovasti Yanagisawa-senseitä, joka on tehnyt kyllä uskomatonta työtä ja tekee edelleen. Budapestin MM-kisoissa 2017 Mitsui-Sumitomo joukkueella oli 2 naista ottelemassa, Chizuru Arai -70 kg kultaa ja Ami Kondo -48 kg pronssia. Arvostettu Yanagisawa-sensei ja firman kannustusjoukko mukaan lukien Mr. Kiuchi istuivat meidän kanssamme samassa katsomossa ja minäkin sain kannustusvarusteet päälleni.

Okinawa, Japanin firmojen mestaruuskilpailut 1990.

Toimituksen joskus juniorina hankkiman kokemuksen mukaan mattotaitosi olivat erittäin teräviä. Mistä mattotaitoja, ja ylipäätäänkin teknistä oppia ammenettiin 80-luvulla?

Kysymyksen asettelusta voin päätellä, että en todennäköisimmin ole joutunut tarjoamaan toimittajalle pizzaa? Olen nimittäin luvannut, että jokaiselle alle 65 kg painoiselle, joka laittaa minut randorissa sidontaan, tarjoan pizzan. Sillä surkeinta, mitä tiedän, on jäädä sidontaan. En tarkkaan tiedä miksi matto oli ja on edelleen minulle luontevinta, mutta olen järkeillyt, että siihen on syynä itävaltalaisjudoka ja maailmanmestari nimeltä Edith Hrovat, joka oli sikakova newaza-nainen 80 luvun alkupuolella.

Arpa nakkasi minut häntä vastaan useammassakin kisassa ja pelin henki oli selvä, nuorena ja innokkaana lähdin heittoyrityksen jälkeen kääntämään häntä mattotilanteessa sillä seurauksella, että jäin aina sidontaan. Siinä sitten heiluttelin jalkoja puoli minuuttia ja kisasta ulos.

En pysty oikeastaan vastaamaan tähän kysymykseen. Mattojudoni on hyvin omalaatuista, enkä osaa nimetä ketään, joka olisi opettanut minulle sitä. Pascal Tayot näytti vuosia sitten HJC:llä oman jalanirroituksensa ja huomasin, että se perustuu samaan kuin mitä itse teen. Vitsailin, että ollaan varmaan Pascalin kanssa oltu edellisessä elämässä samalla peruskurssilla. Randori on opettanut ja ehkä se, että en ole ollut voimavahva, on muokannut omia tekniikoitani siihen suuntaan mitä ne oli ja on.

Minkälaista oli siviilielämäsi urheilu-urasi aikana? Opiskelitko samaan aikaan lääketieteellisessä kun urheilit?

Judo täytti ajatukseni ja vei aikani aktiivivuosinani. Elämä pyöri arkena aamuharjoituksen, koulun ja iltaharjoituksen ja läksyjen ympärillä. En tiedä osasinko olla kovinkaan hyvä kaveri kenellekään, judo oli koulua ja kaikkea tärkeämpää. Nyt kyllä osaan olla kaikkien kaveri.

En pystynyt opiskelemaan lääketiedettä yhtä aikaa kun kilpailin ja reissasin. Pidin suosiolla ainakin 6 välivuotta judon takia. Siihen aikaan oli lääkäriopinnoissa alkuun 2 prekliinistä vuotta, jossa ei vielä kohdattu oikeita potilaita, niitä suorittelin urheilu-uran aikana. Ja varsinaisen lääkäriksi opiskelun aloitin uran jälkeen. Hyvin on ehtinyt silti töitä tekemään, nyt jo yli 20 v olen toiminut tässä ammatissa.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 Hansokun kanssa yhteistyössä:

www.penado.fi   (alekoodi "hansoku" -10% Ei koske tuoteryhmää matot ja tatamit)

www.birgittahernesaari.com

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Punttitulokset?

Kylmän raudan liikuttelussa minulla ei ollut taitoa, voimaa eikä motivaatiota. Tulokset olivat varmasti alle kaikkien suositusten.

Coopper?

Lukion toisen luokan Coopperin-testin tulos on jäänyt valokuvamaisesti mieleeni: 3090 m. Juoksin sen Ecco-kengät jalassa kun lenkkarit oli jääneet kotiin ja liikunnanopettaja ei uskonut selitystäni. Ainoa mikä suuresti tässä harmittaa on se, että Marjo Vilhola on samanikäisenä juossut vieläkin paremman tuloksen.

Tekisitkö nyt jotain eri tavalla kuin mitä aikoinaan teit?

Monta asiaa tekisin eri tavalla. Siperia on opettanut.

Ajauduin muutamaan otteeseen ylikuntoon ja pilasin sillä kilpailukauden. Liika on liikaa. Painoluokkaa nelikasista viiskakkosiin olisi pitänyt vaihtaa muutama vuosi aikaisemmin. Helsinkiin olisi pitänyt muuttaa samankokoisten randorikaverien perään Japanin reissun jälkeen.

On hyvä ja tärkeää, että urheilijalla on valmentaja/tukihenkilö, joka välittää ja on kiinnostunut kyseisestä yksilöstä ja ymmärtää lajin päälle. Jälkeenpäin ajatellen olisin tarvinnut enemmän aktiivista vuoropuhelua jonkun kokeneen ja luotettavan judosta ymmärtävän henkilön kanssa.

Yhteenvetona: Mitkä ovat keskeisimpiä asioita matkalla huipulle?

Alku vaiheessa: Tahto harjoitella. Säännöllinen, viisaasti rytmitetty harjoittelu. Hyvä kehonhallinta ja judon perustaidot.

Uran huippuvaiheessa: Tahto voittaa. Rohkeus taistella voitosta, jopa riskillä.

Opetat ja valmennat edelleen ainakin jossain määrin Oulun Judokerhossa. Kuinka hyvin palo lajia kohtaan on pysynyt vielä oman kilpailu-uran jälkeenkin?

Jos mieheltäni kysyttäisiin, niin ”ainakin joissain määrin” ei ole ollenkaan sopiva termi vaan käytän edelleen valtaosan vapaa-ajastani judotouhuihin-  Käyn säännöllisesti tatamilla ja soittelen ”judopuheluita”. Perhettä välillä hymyilyttää ja välillä ärsyttää tämä intoni tätä lajia kohtaan. Olen tajunnut, että matka judon kanssa jatkuu – tehtävän kuva vain ajansaatossa muuttuu. Nyt minua ilahduttaa kun OJK:n valmennustiimi on niin vahva – Mika Haapalainen, Tuomas Narva, Ville Kiljander, Mika Pitkänen ja Jesse Jussila vetävät arkiharjoituksia ja itse pääsen nauttimaan randorista ja tarkkailusta.

2017 MM-kilpailujen katsomossa.

Millaisia terveisiä tai neuvoja haluaisit lähettää Suomen nuorille judokoille? Entisen kilpailijan, valmentajan, tai vaikkapa lääkärin näkökulmasta.

Harjoittele säännöllisesti.

Suunnittele arkipäiväsi, harjoitteluohjelmasi ja vuosisuunnitelmasi niin, että siihen tulee riittävästi harjoittelua ja riittävästi aikaa syödä ja levätä.

Vapaa sana.

Kiitos. Oli mukava muistella menneitä. 

Euroopanmestari Jaana Ronkainen osa 1/2

Hansoku haastattelee suomalaista judolegendaa, Jaana Ronkaista. Ronkaisen paras kilpaura ulottui 1980-luvun alusta aina 1990-luvun alkuun asti. Ronkaisen uskomattomat saavutukset, EM-pronssi ja hopea, kirkastuivat kullaksi kotikilpailuissa vuonna 1989. Sen pitemmittä puheitta, aloitetaanpa haastattelu!

Kerro itsestäsi.

Olen 52 vuotias lastenlääkäri, asun Oulussa kilometrin päässä lapsuudenkodistani mieheni, kahden koiran ja kahden chinchillan kanssa. Kolme lasta, jotka kaikki kohta asuvat omillaan kun nuorimmainenkin muuttaa muutaman viikon päästä. Judotouhujen lisäksi koulutan kuumeisesti 1,5 vuotiasta saksanpaimenkoiraani Kujetta, josta yritän tehdä kunnon koirakansalaista. Aiotaan ensi kesänä ryhtyä Kujeen kanssa harrastamaan vesipelastusta. Mökkeilen aina kun ehdin, välillä saan villasukkienkutomispuuskan ja lukemisen suhteen olen tällä(kin) hetkellä addiktoitunut Kalle Päätalon Ii-jokisarjaan.

Kuka toimi valmentajanasi kilpaurallasi?

Minulla ei ollut henkilökohtaista valmentajaa, jonka kanssa olisin suunnitellut ohjelmiani, vaan jo hyvin nuoresta asti suunnittelin ne itse. Koen kuitenkin, että maajoukkueen karismaattiset valmentajat Seppo Myllylä ja Riitta Pilviö vaikuttivat merkittävästi uraani monella eri tavalla ja monessa eri vaiheessa.

Lempitekniikat?

Ne-waza oli vahvuuteni ja siellä erityisesti erilaiset kuzure-yoko-shiho-gatameen päättyvät käännöt ja ”kipuamiset”. Yksinkertaisella kauluskuristuksella taisi myös tulla useampia voittoja. Tachi-wazassa en ollut vahva, ipponheitoilla en voi kehuskella, joten varsinaista lempiheittoa ei ole.

Okinawa, Japanin firmojen mestaruuskilpailut 1990.

Koska videomateriaalia toimitus on saanut vain finaalista, olisi mielenkiintoista kuulla selostustasi otteluistasi legendaarisena vuonna 1989?

Muutamia asioita on jäänyt tarkasti kovalevylle. Etenin finaaliin  hantei-voitoilla ja useita vuosia hiljaisesti häpesin, koska en ollut pystynyt ainoaankaan pistesuoritukseen otteluissani. Myöhemmin olen oppinut arvostamaan niitäkin otteluita, koska en suostunut häviämään. En olisi Euroopan mestari, jos olisin hetkeksi herpaantunut tai usko olisi loppunut niissä kolmessa matsissa. 1988 EM-kisoissa etenin finaaliin ippon-voitoilla, mutta finaalin sitten hävisin.

Ensimmäinen ottelu Helsingin EM-kisoissa oteltiin melkein kokonaan ne-wazassa, vastassa oli venäläinen Gavrilova, joka osasi pitää jalkaa sen verran tiukasti, etten saanut sidontaa koskaan valmiiksi – vaikka tilanteita kyllä oli. Eli äärimmäisen tasaisia neliminuuttisia ja jännittäviä tuomariäänestyksiä ennen finaalia.

Finaaliottelu alkoi vain muutama minuutti sen jälkeen kun,  keskittyessäni omaan otteluun, rekisteröin suomalaisjuhlat toisella tatamilla, missä Jorma Korhonen oli voittanut finaalinsa. Minulla oli vastassa maailmanmestari Dominique Brun, taitava judoka, jolla oli tosi vahva ouchigari. Yleensä kisapäivänä en lämmitellyt parin kanssa vaan tein aina vain hyvin kevyen lihasten lämmittelyn yksinäni ja keskityin vain tulevaan matsiin. Finaaliotteluun valmistautumisessa tehtiin poikkeus ja hioin ouchigari-gaeshia Annikka Mutasen kanssa lämmittelyn aikana. Matossa tiesin olevani parempi kuin Brun, mutta tiesin myös, että vaikka hän ei luultavimmin minulle saa siellä mitään tehtyä, niin puolustaa hän  kyllä osaa.

Yhdessä mattotilanteessa huomasin, että minulta katosi piilolinssi. Siihen aikaan  kyse ei ollut mistään kertakäyttölinsseistä, vaan sellaisista, jotka köyhän urheilijan budjetille olivat kalliit eikä uusia linssejä hankittu noin vain. Koska oltiin minun mukavuusalueella eli mattotilanteessa, niin tiesin, että nyt ei pidä keskeyttää ja haikailla piilolinssin perään. Piti vain unohtaa linssi ja jatkaa oman hyökkäyspaikan hakemista. Tuli kuitenkin mate ja satuin huomaamaan kadonneen linssini tatamilla. Siitä seurasikin ottelun taidokkain suoritus omalta osaltani, kun nappasin yhdellä kädellä ottelualueen reunalta heitetyn puhdistusnestepullon kiinni, ja sain yhdellä yrityksellä, ilman peiliä, piilolinssin silmään takaisin.

Ottelu jatkuu. Brun tekee vahvan yrityksen ouchigariin ja minä pyyhkäisen  ouchi-garigaeshin, Brun tipahtaa pyllylleen ja kastaa vähän kylkeä. Olisi mennyt kokonaan selälleenkin, jos olisin tajunnut olla kannattelematta häntä kauluksesta. Tilanne tuli itsellenikin niin yllättäen, tein mitä oli harjoiteltu mutta en voinut tajuta, että se oikeasti onnistui. Olisi pitänyt vain antaa hänen lentää ja rösähtää kunnolla päälle. Tuomari sanoi koka, ja luulin, että hän sanoi mate ja meinasin keskeyttää ottelemisen. Johdin EM-finaalia kokalla. Brun teki heti perään tosi vahvan yrityksen eteenpäin suuntautuvalla heitolla, jossa näytti siltä, että nyt kyllä lähtee, mutta en suostunut lentämään, ei kastunut kylki, eikä selkä ja tuomarikin oli aivan vieressä näkemässä tilanteen. Sitten päätin, että en anna hänen yrittää enää mitään, teen koko ajan itse jotain sellaista, mistä hän ei voi tehdä vastaheittoa. Halusin voittaa! Yksi mattotilannekin tuli, jossa olin aivan hilkulla saada kuristuksen onnistumaan. Turhautuminen alkoi jo paistaa Brunin kasvoilta, kun aina maten jälkeen, otteen saatuani, yritin lähes välittömästi.  Ei mitään kaunista katseltavaa, mutta todellinen taisteluvoitto maailmanmestarista. Ja todellinen Tahdon voittaa! -kisaviikonloppu.

Mikä mielestäsi mahdollisti sinun (-52kg), Jorma Korhosen (-71kg)  ja Juha Salosen (avoin) kullat, Anne Åkerblomin (+72kg) hopean sekä Marjo Vilholan (-48kg) pronssin kotikisoissa?

Seppo Myllylä ja Riitta Pilviö olivat luoneet maajoukkueelle vahvan hengen. Jokainen ottelija on tärkeä ja onnistuminen on mahdollista. Hengenluonti oli alkanut jo aiemmin valmistavilla leireillä, joissa koko joukkue – naiset ja miehet – oli yhdessä, jokaisella ottelijalla oli oma sparrari, jonka rooli oli tärkeä. Tuli vahva tunne, että voidaan pärjätä. Ja pärjättiinkin – mitalistit ovat saaneet paljon huomiota, mutta muistaakseni melkein jokainen otti siellä otteluvoiton tai pari. Jukka-Pekka Metsola (-78 kg) ja Jaana Utriainen (-56 kg) olivat pronssiottelussa ja Heli Syrjä (-72 kg) ja Pasi Lind (-95 kg) sijoittuivat seitsemänneksi. Kyseessä oli aivan ennenkuulumaton ja ainutlaatuinen onnistuminen suomalaisilta judokoilta yhden kisatapahtuman aikana. Itse kisaviikonloppuna tuli tunne, että kaikki suomalaiset paikalla olijat ovat meidän puolella. Paikalla oli yleisön lisäksi kisajoukkueen tukena komea kaarti kokeneita judokoita, valmentajia ja huoltajia. Urheilija oli pirun keskiössä.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 Hansokun kanssa yhteistyössä:

www.penado.fi   (alekoodi "hansoku" -10% Ei koske tuoteryhmää matot ja tatamit)

www.birgittahernesaari.com

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Millaista judoharjoittelusi oli? Mikä oli esimerkiksi randorin ja tekniikan suhde? Mitä muita asioita harjoiteltiin?

Nyt pitäisi olla vanhat harjoituspäiväkirjat käsillä, jotta voisi tarkistaa, mutta ovat tallessa meidän mökillä ”muistojen kirstussa”, eli aivan tarkkaa faktaa en voi tässä kertoa. Harjoittelin kuitenkin judoa Oulun judokerhon dojolla Raksilan uimahallin kellarissa. Jälkeenpäin olen miettinyt, että miksiköhän pystyjudoni oli niin toimimatonta, vaikka käytin suhteessa paljon aikaa heittotekniikoiden harjoitteluun ja uchikomiin.  Olisi pitänyt ymmärtää keskittyä myös aamun tekniikkaharjoituksissa nujuamistyyppiseen randoriin. Muistelen, että mattorandoria otin paljon ns. ”lämmittelyksi”, joten määrällisesti varmaan tuli paljon ”kevyttä tekniikkaharjoittelua” matossa luontevalla tavalla, mikä tekin mattokamppailusta kilpailuissakin helpompaa.

Japanissa kun harjoittelin 9 kk putkeen, niin siellä harjoiteltiin lämmittelyuchikomien jälkeen pelkästään randoria tunti tolkulla. Se teki hyvää pystyjudolleni. Tekniikkaosuuksia oli koko aikana ehkä kaksi-kolme kertaa. Senseit tosin saattoivat puuttua uchikomien tekemiseen ja neuvoa juuri siinä hetkessä.  

Ronkainen ja Kilponen kotisalilla

Montako varteenotettavaa randorivastusta sinulla Suomessa oli?

Kyllä varteenotettavia randorikavereita oli, mutta harvemmin riittävästi samaan aikaan samassa paikassa. Varsinkin jos vertaan siihen, mitä Japanin aikana oli - jokaisessa arkitreenissä n. 20 samankokoista samantasoista randorikaveria kuutena päivänä viikossa.

Kevyen sarjan maajoukkuenaisena minulla oli kyllä ilo kun vuosittain nousi uusia B-juniori sällejä haastamaan minua randorissa niin kotisalilla kuin leireilläkin. Tästä on tullut, äijiksi jo varttuneilta valmentajakollegoilta, kiusoittelevaa palautetta välillä – olivat kuulemma joutuneet sparraamaan minua leireillä ja kiitokseksi olin vienyt heitä kello viideltä aamulenkille…

Naisten maajoukkueleireillähän meillä oli hyvä taso – Marjo Vilhola, Annikka Mutanen pakottivat pysymään terävänä ja oli siellä vuosien varrella paljon muitakin. Tärkeinä nuoruusvuosina olin itse haastajan asemassa. Parhaimmillaan kotisalilla oli kova kaarti itseäni nuorempia kevyen sarjan nuoria miehiä ja kokoisiani nuoria naisia, joista moni ylsi SM- ja PM-tason mitaleille, Pasi Laurén jopa olympiaurheilijaksi. Joten kyllä sain kunnolla kyytiä ja tilanne randorivastusten suhteen oli suomalaisessa mittakaavassa vähintäänkin kohtalainen. SM-pronssimies Jari Snårea on kyllä kiittäminen arkiharjoittelun toteutumisesta ja menestyksestäkin, ilman luotto reenikaveria hommasta ei olisi tullut mitään.

Ronkainen ja Lauren

Entä tatamin ulkopuolinen aika. Kuinka paljon teit punttia ym.?

Harjoittelin arkipäivinä pääsääntöisesti 2 kertaa päivässä. Aamulenkkeilyn aloitin jo tosi nuorena, kun olin lukenut sellaisesta 11 vuotiaana saamastani Max Jensenin judokirjasta: ”…jos kuudelta herääminen on raskasta, herää viikon ajan viideltä…”. Lukioikäisenä, jos oli hyppytunti, saatoin tehdä vielä kolmannen harjoituksen koulun vieressä sijaitsevalla Pyrinnön (nykyisin Urheilutalo) painimatolla. Fysiikkareeneiksi olin laatinut erilaisia harjoituskauteen sopivia ketteryysharjoituksia – oli voimaketteryyttä, nopeusketteryyttä ja kestävyysketteryyttä. Punttiharjoittelua minulla ei ollut ohjelmassa sellaisenaan juuri lainkaan – syy siihen oli luultavasti se kun aivan nuorena jouduin voimatesteihin, jossa piti varmaan kyykätä ja nostaa penkkiä, mitä en ollut koskaan tehnyt. Sain varmaan huonot tulokset ja surkean kokemuksen, ja tulkitsin nuorilla aivoillani, että tämä ei ole minua varten.

Käppääminen köydellä, leuan veto, juokseminen, uiminen ja erilaiset ketteryysharjoitukset sekä kuntopiirit kuuluivat fysiikkaharjoitteluuni.

Olisin varmaan saanut olla vahvempikin, mutta en usko, että se oli rajoittavin tekijä menestykselle, vaan judotaito (tachiwaza).