Kansainväliset kilpailut ja niiden taso
Kansainvälisten statuskilpailujen taso heikoimmasta kovatasoisimpaan:
European Cup (Continental Cup)
European Open (Continental Open)
Grand Prix
Grand Slam
Masters
Masters
Euroopanmestaruuskilpailut
Maailmanmestaruukilpailut
Olympialaiset
Yllä mainittujen kilpailujen lisäksi on olemassa tietenkin muitakin kansainvälisiä kilpailuja. Suomessa tällaisia ovat esimerkiksi Baltic Sea Open ja Finnish Judo Open, jotka suomalaisten iloksi keräävät naapurimaiden urheilijoita hyvän määrän. Lisäksi ulkomailta löytyy lukematon määrä tällaisia vastaavia kilpailuja, joista osa on tasoltaan hyvinkin kovia.
European Cup on Euroopan Judo Unionin (EJU) myöntämä titteli Euroopassa järjestettävälle kilpailulle. EJU:lla on omat vaatimuksensa kilpailun tasokkuudesta ja käytännöistä. European Cup -mitalit vaativat suomalaisilta hyvää onnistumista. Tänä vuonna european cup mitaliin Suomesta ovat venyneet Aku Laakkonen (hopeaa) ja Aatu Laamanen (pronssia).
European Cuppien keskinäinen taso vaihtelee. Heikkotasoisimpien kilpailujen pienimmissä sarjoissa voi olla esimerkiksi vain muutama osallistuja. Taas kovatasoisimmissa kilpailuissa saattaa olla mukana useampikin arvokilpailumitalisti samassa sarjassa. Tyypillinen osallistujamäärä European Cupissa hatusta heitettynä arviona voisi olla 20-35 henkilöä painoluokkaa kohden.
Muissa maanosissa järjestetään myös Continental Cup tason kilpailuja, joille maanosien omat liitot ovat tittelin myöntäneet. Esim. Asian Judo Cup. Usein tämän tason kilpailuissa on mukana vain sen maanosan urheilijoita jossa kilpailujärjestetään, mutta osallistuminen toiseltakaan mantereelta ei ole kiellettyä. Esimerkiksi Malagan European Cuppiin 2017 Korea toi ykkösjenginsä putsaamaan mitalipöydän.
European Cup tason kilpailut eivät kerrytä urheilija pistesaldoa IJFn World Ranking Listillä, eivätkä näin ollen myöskään vaikuta olympiakarsintaan. Sen sijaan pisteitä kerätään EJUn ranking listalle, josta muun muassa sijoitetaan urheilijat European Cup kilpailuihin, sekä U23 EM-kilpailuihin.
European Cup kilpailuihin kansallinen lajiliitto saa lähettää niin monta urheilijaa kuin haluaa.
European Cup tason kilpailut eivät kerrytä urheilija pistesaldoa IJFn World Ranking Listillä, eivätkä näin ollen myöskään vaikuta olympiakarsintaan. Sen sijaan pisteitä kerätään EJUn ranking listalle, josta muun muassa sijoitetaan urheilijat European Cup kilpailuihin, sekä U23 EM-kilpailuihin.
European Cup kilpailuihin kansallinen lajiliitto saa lähettää niin monta urheilijaa kuin haluaa.
European Open on International Judo Federationin (IJF) myöntämä titteli euroopassa järjestettävälle kilpailulle. IJF:llä on omat vaatimuksensa kilpailun tasokkuudesta ja käytännöistä. Viimeksi tällä tasolla on tullut mitaleja 2016, kun Samuli Viitanen sai hopeaa ja Katri Kakko pronssia Viron European Openissa. Kaikkia European Openeita voidaan Hansokun mielestä kutsua koviksi kilpailuiksi. Sarjojen osallistujamäärät suurimmissa sarjoissa voivat olla viittä-, kuutta tai jopa seitsemäänkymmentä. Yleensä sarjojen huonoimmatkin osallistujat voisivat taistella suomenmestaruusmitaleista jos kansalaisuus olisi kuvitteellisesti toinen.
Muissa maanosissa järjestetään myös Continental Open -tason kilpailuja, joille IJF on tittelin myöntänyt. Suurinosa urheilijoista on siitä maanosasta jossa kilpailu järjestetään, mutta osallistujia on usein muiltakin mantereilta.
Open kilpailuihin kansallinen lajiliitto saa lähettää niin monta urheilijaa kuin haluaa.
Budapest Grand Prix 2018 kaavio esimerkkinä. (Kuva suurenee klikkaamalla) |
GP kilpailuhin kansallinen lajiliitto saa lähettää 2 urheilijaa/painoluokka. Järjestävä maa saa lähettää 4, mutta vain 2 parhaiten sijoittunutta on oikeutettu WRL pisteisiin.
Grand Slam on International Judo Federationin (IJF) myöntämä titteli kilpailulle. Grand Slam on vielä astetta kovempi kilpailu kuin Grand Prix. Viime vuosina vain yksi suomalainen on yltänyt tämän tason kilpailuissa mitaleille. Jaana Jokinen os. Sundbergin onnistui kahdesti jopa voittaa tämän tason kilpailu. Joskus Grand Slamien taso ylittää euroopanmestaruuskilpailuidenkin tason. Grand Slameja järjestetään muutama vuodessa.
GS kilpailuhin kansallinen lajiliitto saa lähettää 2 urheilijaa/painoluokka. Järjestävä maa saa lähettää 4, mutta vain 2 parhaiten sijoittunutta on oikeutettu WRL pisteisiin.
Masters on kutsukilpailu maailman 16 parhaalle judokalle/painoluokka. Kutsuja jaetaan niin kauan, kunnes 16 osallistujaa on täynnä. Eli jos ensimmäisestä 16 ottelijasta 3 kieltäytyy, tarjotaan paikkaa ottelijoille sijoilla 17,18 ja 19. Järjestävällä maalla on mahdollisuus asettaa 1 ottelija/painoluokka kilpailemaan, vaikka tämä ei kuuluisikaan maailman 16. parhaan joukkoon.
Masters on kutsukilpailu maailman 16 parhaalle judokalle/painoluokka. Kutsuja jaetaan niin kauan, kunnes 16 osallistujaa on täynnä. Eli jos ensimmäisestä 16 ottelijasta 3 kieltäytyy, tarjotaan paikkaa ottelijoille sijoilla 17,18 ja 19. Järjestävällä maalla on mahdollisuus asettaa 1 ottelija/painoluokka kilpailemaan, vaikka tämä ei kuuluisikaan maailman 16. parhaan joukkoon.
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
MAINOS (Juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
(Kuva suurenee klikkaamalla) |
Euroopanmestaruuskilpailujen toistaiseksi viimeinen suomalaisen saama mitali on Jorma Korhosen pronssi vuodelta 1993. Tätä ennen muutama muukin suomalainen on pystynyt tähän järjettömän kovaan suoritukseen. EM-kilpailut järjestetään kerran vuodessa.
Kilpailuhin kansallinen lajiliitto saa lähettää 9 miestä ja 9 naista, maksimissaan 2 per painoluokka.
Maailmanmestaruukilpailujen tähän asti ainoan mitalin Suomeen on tuonut Juha Salonen. Mitali oli pronssi ja vuosi 1981. MM-kilpailut järjestetään nykyään joka vuosi paitsi olympiavuonna. Maailmanmestaruuskilpailut ovat varsinkin nykyään mahdollisesti nimensä mukaisesti maailman kovimmat judokilpailut, kovemmat kuin olympialaiset. Olympialaiset ovat toki arvostetummat, mutta MM-kilpailuihin maat voivat vapaasti lähettää 9 miestä ja 9 naista. Joskus kaksi maailman parasta löytyvät samasta maasta ja heidän välinen finaali on mahdollinen vain MM-kilpailuissa, olympialaisiin kun pääsee parhaimmillankin vain 1 per maa per sarja. Lisäksi sarjat ovat osallistujamääriltään kaksikertaa suuremmat kuin olympialaisissa, jolloin mitaleista taistelee vielä isompi joukko taitavia judokoita. Tästä voidaan ottaa esimerkiksi vuoden 2017 MM-kisojen voittaja Alexander Wieczerzak, joka oli maailmanrankingin 124:s kun kisapäivä starttasi, eikä näin ollen olisi ollut lähelläkään oikeutta kilpailla olympialaisissa. Olympialaisten kovuuden puolesta on kuitenkin todettava, että on mahdollista, että huippujudokoiden paras terä tähdätään hyvin pitkäjänteisesti olympialaisiin.
Olympialaiset ovat IJFn World Rankingin, sekä raastavan kahden vuoden karsinnan. kulminoitumispiste. Ne ovat suurin ja arvostetuin urheilutapahtuma maailmassa (Kyllä, jopa jääkiekon MM-kisoja isompi). Judossa olympialaisiin on jaossa yhteensä 352 paikkaa, kuitenkin niin, että jokaisessa sarjassa osallistujia on jokaisesta maasta maksimissaan vain yksi. Paikat jaetaan seuraavalla tavalla:
Jokaisesta painoluokasta: 18 korkeiten IJF World Ranking Listalla sijoittunutta urheilijaa 25.5.2020. Kuitenkin niin, että jos kansallisella lajiliitolla on useampi kuin yksi urheilija parhaan 18 urheilijan joukossa, saa lajiliitto valita kuka lähtee kisoihin.
Tämän jälkeen asiat muuttuvat hieman kimuranteiksi monelle sekavan Continental Quotan eli Maanosapaikkojen myötä. Niin Suomen Juho Reinvall kuin Gambiaa edustanut Faye Njie pääsivät Rion olympialaisiin maanosapaikoilla.
Maanosapaikoilla olympialaisiin pääsee 100 (50 miestä ja 50 naista) urheilijaa. Paikat jaetaan siten, että kustakin maanosasta tietty määrä urheilijoita, joilla on eniten pisteitä World Ranking Listalla, mutta joilla ei ollut tarpeeksi pisteitä suoraan olympiapaikkaan pääsee mukaan kisoihin. Painoluokalla tai sukupuolella ei ole merkitystä maanosapaikkaan. Kuitenkin, vain yksi urheilija kansallista lajiliittoa kohden voi saada maanosapaikan. Selvennyksenä: jos 5 korkeimmain pistemäärän omannutta urheilijaa on miehiä, ja 6 urheilija on nainen, ei tämä nainen pääse kilpailuihin, jos yksikin miehistä edustaa hänen kanssaan samaa kansallista liittoa. Jos kukaan miehistä ei edusta naisen kanssa samaa kansallista liittoa, pääsee hän mukaan kisoihin.
Maanosapaikkoja on tarjolla seuraavasti
Eurooppa: 13 miestä, 12 naista
Aasia: 10 miestä, 10 naista
Afrikka: 12 miestä, 12 naista
Oseania: 5 miestä, 5 naista
Amerikat: 10 miestä, 11 naista
Järjestävälle maalle on varattu paikka jokaiseen sarjaan. Tämä tarkoittaa että kilpailuissa nähdäään 7+7 japanilaista. (Joka toki olisi ilmiselvää muutenkin).
Tämän lisäksi 20 urheilijaa kutsutaan kilpailuihin villillä kortilla. Toimitus ei tiedä (eikä varmaan kovin moni muukaan) millä perusteella villejä kortteja kilpailuihin myönnetään. Mutta trendi vaikuttaisi olevan se, että niitä myönnetään maille joilla ei kilpailuissa ole edustusta.
Jokaisesta painoluokasta: 18 korkeiten IJF World Ranking Listalla sijoittunutta urheilijaa 25.5.2020. Kuitenkin niin, että jos kansallisella lajiliitolla on useampi kuin yksi urheilija parhaan 18 urheilijan joukossa, saa lajiliitto valita kuka lähtee kisoihin.
Tämän jälkeen asiat muuttuvat hieman kimuranteiksi monelle sekavan Continental Quotan eli Maanosapaikkojen myötä. Niin Suomen Juho Reinvall kuin Gambiaa edustanut Faye Njie pääsivät Rion olympialaisiin maanosapaikoilla.
Maanosapaikoilla olympialaisiin pääsee 100 (50 miestä ja 50 naista) urheilijaa. Paikat jaetaan siten, että kustakin maanosasta tietty määrä urheilijoita, joilla on eniten pisteitä World Ranking Listalla, mutta joilla ei ollut tarpeeksi pisteitä suoraan olympiapaikkaan pääsee mukaan kisoihin. Painoluokalla tai sukupuolella ei ole merkitystä maanosapaikkaan. Kuitenkin, vain yksi urheilija kansallista lajiliittoa kohden voi saada maanosapaikan. Selvennyksenä: jos 5 korkeimmain pistemäärän omannutta urheilijaa on miehiä, ja 6 urheilija on nainen, ei tämä nainen pääse kilpailuihin, jos yksikin miehistä edustaa hänen kanssaan samaa kansallista liittoa. Jos kukaan miehistä ei edusta naisen kanssa samaa kansallista liittoa, pääsee hän mukaan kisoihin.
Maanosapaikkoja on tarjolla seuraavasti
Eurooppa: 13 miestä, 12 naista
Aasia: 10 miestä, 10 naista
Afrikka: 12 miestä, 12 naista
Oseania: 5 miestä, 5 naista
Amerikat: 10 miestä, 11 naista
Järjestävälle maalle on varattu paikka jokaiseen sarjaan. Tämä tarkoittaa että kilpailuissa nähdäään 7+7 japanilaista. (Joka toki olisi ilmiselvää muutenkin).
Tämän lisäksi 20 urheilijaa kutsutaan kilpailuihin villillä kortilla. Toimitus ei tiedä (eikä varmaan kovin moni muukaan) millä perusteella villejä kortteja kilpailuihin myönnetään. Mutta trendi vaikuttaisi olevan se, että niitä myönnetään maille joilla ei kilpailuissa ole edustusta.
Maailman rankingin pisteytys eri kilpailuista (Kuva suurenee klikkaamalla) |
Tästä linkistä voit tarkistaa olympiakarsinnan tämän hetkisen tilanteen: https://www.ijf.org/wrl_olympic?category=4
Kilpailujen reaaliaikainen seuraaminen:
European Cup
Kaaviot: www.ippon.org
Mahdollinen livelähetys: EJU:n etusivu http://www.eju.net/
European Open
Kaaviot: www.ippon.org
Mahdollinen livelähetys: EJU:n etusivu http://www.eju.net/
Grand Prix
Kaaviot: www.ippon.org
Livelähetys: Ippon TV http://judolive01.lb.judobase.org/live/
Grand Slam
Kaaviot: www.ippon.org
Livelähetys: Ippon TV http://judolive01.lb.judobase.org/live/
Masters
Kaaviot: www.ippon.org
Livelähetys: Ippon TV http://judolive01.lb.judobase.org/live/
Euroopanmestaruuskilpailut
Kaaviot: www.ippon.org
Livelähetys: EJU:n etusivu http://www.eju.net/
Maailmanmestaruuskilpailut
Kaaviot: www.ippon.org
Livelähetys: Ippon TV http://judolive01.lb.judobase.org/live/
Olympialaiset
Kaaviot: Selvitettävä jostainLivelähetys: Selvitettävä jostain
-----------Hansokun kanssa yhteistyössä:
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------