tiistai 4. kesäkuuta 2019

Hansokun Kirja-Arvostelu: Seppo Myllylä: Hillitöntä Menoa - Judoa ja Lastensuojelua





Hansoku tekee tänään uuden aluevaltauksen ja astuu kirja-arvostelujen jännittävään maailmaan. Arvosteltavana kirjana ei ole enempää eikä vähempää, kuin yhden Suomen judohistorian merkittävimmän hahmon, Seppo Myllylän, omaelämänkerta. Seppo on Suomen ensimmäinen aikuisten EM-mitalisti. Hänen päävalmentajakautensa on myös menestyksekkäin aika Suomen judon historiassa.

Kirjan titteli, Hillitöntä Menoa, kuvaa hyvin sen sisältöä. Se on rehellinen ja avoin kertomus, jossa vauhdilta ja vaarallisilta tilanteilta ei vältytä. Teos ei ole kuitenkaan pelkkä judokirja, vaan nimenomaan Sepon omaelämänkerta. Vaikka judo onkin kantava voima läpi teoksen, kuten myös läpi Sepon elämän, käsitellään kirjassa tarkasti myös lastensuojelua ja perhe-elämää, sekä myös vaikeita aiheita, kuten Sepon alkoholismia ja raitistumista.

Kirja voidaan jakaa karkeasti neljään osaan: Sepon kilpauraan, valmennus, lastensuojelu, sekä alkoholismi ja AA.

Kuten kaikki hyvät kirjat, Seponkin tarina alkaa lapsuudesta, pienestä Siitaman kylästä, josta matkat judoharjoituksiin Tampereelle saattoivat kestää yhteensä kymmenenkin tuntia. Tämä omistautuneisuus onkin kantava voima kirjan läpi. Kun Seppo kilpaili, oli maailma erilainen kuin nykyään ja monet tämän päivän kilpailijatkin voivatkin pohtia olisivatko he itse lähtenet 17-vuotiaina junalla Neuvostoliiton läpi Japaniin harjoittelemaan itse ansaitsemillaan rahoilla. Sepon kilpauraa kuvaileviin lukuihin mahtuu niin onnistumisia, kuin pettymyksiäkin, mutta ennenkaikkea materiaali on viihdyttävää. Myös monet nykypäivän junioreillekkin asti periytyneet legendat, kuten Esa Kakon judogi päällä nukkuminen Tokain yliopistolla ovat päätyneet kirjaan.

Kilpailu-uran jälkeen Sepon ura jatkui valmentajana, ensin junioreissa ja sen jälkeen aikuisten maajoukkueen päävalmentajana. Kirkkaimpana valmennussaavutuksena voidaan varmasti pitää vuoden 89 kotikisojen jättipottia, jolloin Suomi voitti kolme kultaa, yhden hopean, sekä yhden pronssin. Kirja tekee todella hienoa työtä kuvaillessaan prosessia joka johti ensin menestykseen junioreissa, ja tämän jälkeen suurmenestykseen täpötäydessä Helsingin Jäähallissa. Vaikka ajat ovat muuttuneet, löytyy kirjan tästä osiosta oppia lähes kaikille jotka judon parissa nykyäänkin toimivat.

Sepon pesti valmentajana loppui vuoden 1992 Barcelonan olympialaisiin, ja tämän jälkeen hän hyppäsikin täysin uusiin kuvioihin lastensuojelun pariin. Kirjan kolmas osio kuvaa Sepon ja tämän vaimon Dessien matkaa perhekodin pitämisestä useita yksiköitä käsittävän lastensuojeluyrityksen hoitamiseen asti. Kokemattomien yrittäjien matkaan mahtuu mutkia ja vaarallisia tilanteita, mukaanlukien vakava yhtiöriitakin, mutta kuten muualtakin kirjasta, paistaa sitkeyden ja kovan työn merkitys läpi tässäkin luvussa. Myös Sepon omat ajatukset lastensuojelusta, judon roolista kasvatusmetodina, ja työntekijöiden koulutuksesta ovat mielenkiintoista luettavaa.

Kirjan neljäs osa on ehkä henkilökohtaisin ja perehtyy Sepon alkoholismiin ja raitistumiseen. Kuten Seppo itse kirjoittaa, on inventaarion tekeminen omasta tekemästä AA-kerhon neljäs askel, ja tässä kirjassa tämä askel otetaan rohkeasti ja kiertelemättä. Se on rehellinen kuvaus sairaudesta, sen vaikutuksista, sekä siitä parantumisesta.

Kaikenkaikkiaan kirja on viihdyttäävä lukukokemus alusta loppuun asti. Yksi hienoimmista asioista, jonka kirjasta voi huomata, on se, että se ei ole pelkästään tarina Seposta. Monia Suomen judon henkilöitä kulkee mukana Sepon matkan eri vaiheissa, niin vaikeina kuin hyvinäkin aikoina. Tämä puoli korostaa judoperheen olemassaolon merkitystä ja sitä, että judon kautta luodaan merkityksellisiä ihmissuhteita, jotka kestävät koko elämän.

-----------Hansokun kanssa yhteistyössä:


www.penado.fi   (alekoodi "hansoku" -10% Ei koske tuoteryhmää matot ja tatamit)
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------




sunnuntai 5. toukokuuta 2019

Mitalisadetta Sarajevossa!

Bosnian lähes kuvankauniissa pääkaupungissa Sarajevossa käytiin aikuisten Eurooppa Cupin kilpailu 4-5.5. Vaikka Hansoku on pitkään ollut naftaliinissa, innoitti suomalaisten menestys, jopa meitä ottamaan sulkakynän jälleen kauniiseen käteen. Jottei talvikankeuden jälkeen kuitenkaan rasitettaisi toimitusta liikaa, annetaan itse työmiesten kertoa päivistään.

LA 4.5


Ensimmäisenä vuorossa Jaakko Alli, joka taisteli itsensä aina finaaliin alle 100kg:n sarjassa.

Jaakko: Eilisestä sen verran, että aamupäivällä otteleminen tuntui ”helpolta”. Kaikki kolme matsia oli aika lyhyitä ja tekniikat toimi hyvin molempiin suuntiin. Eritoten semarissa voitto Ukrainan Hutsolista parilla wazarilla minuutissa kertoo siitä, että oma judo toimii kovempiinkin karpaaseihin. Finaalissa Savitskyn kanssa oli ongelmia otteissa, mutta mentiin tasaluvuin puoleen väliin saakka. Sen jälkeen sylitilanteessa jäin lopulta alimmaiseksi. Joka tapauksessa varsin onnistunut comeback.


Jaakon hienoa hopeamitalia täydensivät Erkka Kari (+100kg) seitsemännellä sijallaan, sekä Aku Laakkonen (-81kg) yhdenksännellä tilallaan.

Su 5.5 

Sunnuntaina olivat vuorossa kevyemmät painoluokat, ja alle 66kg:n sarjassa olikin suomalaisittain tuplasti jännitettävää, kun Elias Körkkö ja Henri Määttä raivasivat tiensä pronssiotteluihin. Kumpikaan ei tuottanut pettymystä, ja näin suomalaisille sarjasta kaksi mitalia!



Henri: Aamupäivästä matsit oli tukkosia ja olin kaks ekaa matsia ihan unessa. Mut sitten ku lensin Tsekille niin heräsin ja sain taistelun tahtoo ja loput matsit menikin sil mun omalla taistelu tyylillä ihan tyytyväinen ainakin kolmee vikaan matsiin jaksoin hyvin vääntää jatko-ajalle jossa tunnen olevani nykyään vahvimmillani. Seuraavaks Celje jossa vähän kovempi kisa mut nousujohteisesti tässä mennäänki eteenpäin pikkuhiljaa.

Elias: Ajattelin ennen kisoja että nyt pitää vaan alkaa otella rohkeasti koska kunto on ollu tosi hyvä koko kevään mutta oon otellu silti aika arasti. Sitte toinen mihin tähtäsin oli että laitan aina mattotilanteisiin kaikki peliin koska tiedän että siellä voin hoitaa kaikki täällä sarjassa olleet äijät- Sitte matseista semmonen yhteenveto: Ottelin mielestäni järkevästi, rauhallisesti ja ennakkoluulottomasti. Matto oli varmaa niiku olin ajatellutkin ja löysin pystyykin sen jonku aikaa kadoksissa olleen "draivin".  Eniten mieleen jäi viimeisen keräilyn sode + juji ja pronssimatsin ratkassu painiheitto (vedin kaverin puolikkaalla). En oo ikinä yrittäny kyseistä heittoa kisoissa ennen ja nyt näköjään kannatti. Loppujen lopuksi tuntu tosi hyvältä saada mitali päivän päätteeksi 2017-2018 loukkaantumisentäyteisen jakson jälkeen. Teki itseluottamukselle erittäin hyvää!

Myös Eetu Laamanen sekä Marianne Kosonen ylisivät otteluvoittoihin sunnuntaina! 


-----------Hansokun kanssa yhteistyössä:
www.penado.fi   (alekoodi "hansoku" -10% Ei koske tuoteryhmää matot ja tatamit)
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------