lauantai 15. heinäkuuta 2017

Martti Puumalaiselle Hopeaa Junioreiden ECupista Paksista - Haastattelu

Martti Puumalainen yllätti - jälleen. Ei yhtään junioreiden ECup mitalia koko junioriaikana. Toisin sanoen, Martti on siis viettänyt muutaman vuoden kuivaa kautta. Sitten tänään, BOOM! Hopeaa Paksista loisto-ottein. Jalkoihin jäi muun muassa hallitseva junioreiden euroopanmestari, ja pari aikuisten EOpeniakin voittanut Aaron Fara. Martin suorituksen ei kuitenkaan pitäisi tulla yllätyksenä. Kuten jo aikaisemmassa haastattelussa totesimme, Martti on mies joka parhaimmillaan on paras, ja huonoimmillaan huonoin. Vaikka välillä on hiljaisempia kausia, ei Martin kilpailumenestyksen pitäisi enää tulevaisuudessa yllättää ketään.
Toimitus tavoitti Puolustusvoimien Urheilukoulussa palvelevan aliupseerioppilas Puumalaisen vain hetki finaalin jälkeen ja tiedusteli miehen mietteitä kilpailupäivästä. Kuten yleensäänkin oli haastattelu Martin kanssa erittäin antoisa.
Millaiset fiilikset päivästä jäi?
Päivästä jäi erittäin hyvät fiilikset. Pari viikkoa sitten Heinäveden leirillä polvivääntyi ja en ollut varma pystynkö edes osallistumaan kisaan, mutta se onneksi parani alle viikossa. Tänään ensimmäisessä ottelussa tajunnan lähtö oli sekunneista kiinni joten hopeaan voi olla tyytyväinen.
Ensimmäinen ottelusi näytti menevän rutiinityöskentelyllä ja voitit slovenialaisen vastustajasi käsilukolla. Miksi tajun lähtö oli lähellä?
Toinen veti kuristusta. Luulin että veti huonon käännön ja sain sidonnan, sen jälkeen olikin jo kiire.
Ahaa tämä selittääkin paljon. Toimituksessa ihmeteltiin miksi taivaan tähden päästit vastustajan sidonnasta. Ottelu ei siis ollutkaan rutiinisuoritus vaan jonkin asteinen venyminen.
No venymiseksi ei voi ihan kutsua, meinasin käydä aika paha virhe omalta kohdalta. Sen jälkeen rutiinivoitto.
Toiseen otteluusi sait vastustajan, jota voi luonnehtia maailmanluokan judokaksi. Mikä oli taktiikkasi tähän otteluun?
Toisessa ottelussa taktiikkana oli estää Faran nosto ja tehdä itse ryntäilyihin. Aika nopeasti Fara hermostuikin kyyry asentooni ja ärsyttäviin yrityksiini ja lähti huonosti sylille josta sain Faran käännettyä siltaan.
Lisäys edelliseen: Pienet ovat marginaalit tällä tasolla.
Loitko taktiikan Faraa vastaan jo kaavioiden tullessa edellisenä iltana vai juuri ennen ottelua?i
Olen luonut Faraa vastaan taktiikkaa jo vuoden 2014 EM-pronssiottelu tappion jälkeen.
Kerro semifinaalistasi Sveitsin Imalaa vastaan. Mies on ennen edustanut Viroa, joten kyseessä oli varmasti tuttu vastus. i
Olin Imalaa vastaan kokenut tappion Tampereen European Cupissa 2015. Mies oli tuttu siis. Onnistuin tässäkin ottelussa taktisesti, pitämällä pahan hidari kahvan poissa pistooliotteella, josta vain kerran sain shidon. Pisteetkin tein Imalan rynnätessä kahvaan vetämällä osoto/seoi otoshi maisen heiton
Finaali näytti tasaiselta väännöltä ennen ratkaisua. Oliko taktiikkasi ajaa saksalaiselle tasaisesti varoituksia vai haitko tahallisesti kaikki tai ei mitään -tillannetta johon ottelu lopulta päättyikin, valitettavasti saksalaisen eduksi? Entä olitko henkisesti yhtä latautunut kuin alkupäänkin matseissa vai olitko jo turhan tyytyväinen suoritukseesi?
Henkisesti en hävinnyt. Kultaa tulin näihin kisoihin hakemaan. Saksalainen oli minusta huonossa asennossa joten nosto päätös tuntui oikealta, jälkikäteen on helppo sanoa että ei ollut. Mutta EM-kisoissa tulen tietämään miten Zornia vastaan otellaan.
Mikä on tavoitteesi EM-kilpailuissa?
Kulta.
Mahtavaa. Lopuksi vielä pari oheiskysymystä. Miten kilpailuihin valmistautuminen sujui näin armeija-aikana?
Omasta mielestäni olen Urheilukoulussa viimeisen kolmen kuukauden aikana kehittynyt todella paljon, etenkin judollisesti. Tämä Unkarin kisareissukin kestää yhteensä kaksi viikkoa, aloitimme Budapestissa ja lopetamme Paksin leiriin. Muutenkin kisat ovat kulkeneet armeija-aikana s
muunmuassa miesten PM-hopea todistaa väittämäni.
Miten urheilukoulun palveluspaikka Helsingissä ja lisääntynyt harjoitusvastustajien määrä on vaikuttanut tähän?
Olen päässyt ottamaan paljon enemmän randoria tämän vuoksi, se on edesauttanut kehitystäni.
Huhujen mukaan pidättäydyit  kisoja edeltävän viikon elämän pienistä mukavuuksista? Vaikuttiko tämä suoritukseesi ja suositteletko kyseistä muillekin urheilijoille?

Suosittelen ehdottomasti! Mahdollisesti kahdella viikolla voisi tulla kultaa.
Hansokun kanssa yhteistyössä:
www.penado.fi   (alekoodi "hansoku" -10% Ei koske tuoteryhmää matot ja tatamit)
www.urheiluteippi.fi (alekoodi “hansoku” -10% Tuet samalla Hansokun toimintaa!)

perjantai 7. heinäkuuta 2017

Painonpudotus

Hansokun kanssa yhteistyössä:
www.penado.fi   (alekoodi "hansoku" -10% Ei koske tuoteryhmää matot ja tatamit)
www.urheiluteippi.fi (alekoodi “hansoku” -10% Tuet samalla Hansokun toimintaa!)
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Painonpudotus


Painonpudotus, tuo monen kamppailijan tuttu ystävä ja vanha vihollinen. Vaikka painonpudotus kuuluu lähes jokaisen aikuisurheilijan arkeen, on siitä kirjoitettu hyvin vähän. Tässä artikkelissa halusimmekin siis esitellä erilaisia tapoja, joita suomalaisjudokat käyttävät pudottaessaan painoa. Haluamme kuitenkin huomauttaa, että vaikka suurin osa judokoista pudottaakin painoa, ei painonpudotus ole mikään välttämättömyys urheilijalle. Esimerkiksi vuoden 2012 olympiavoittaja alle 100kg sarjassa, Tagir Khaibulaev, painoi valmentaja Ezio Gamban mukaan vain 97kg (http://www.lespritdujudo.com/actualites/how-ezio-became-gamba) . Tämän lisäksi emme myöskään suosittele suuria painonpudotuksia nuorille, vielä kasvaville urheilijoille. Painoa voi pudottaa tärkeitä arvokilpailuita ja karsintoja varten hetken, mutta jos painoluokassa pysyminen tuntuu hankalalle, suosittelee toimitus mielummin hauiskääntöä kuin paastoa.

Otto Koponen
Kuva: Tero Holopainen


Itselläni on ehkä joidenkin mielestä hieman raju tapa pudottaa painoa, koska viimeisille päiville jää aika paljon painoa jumpattavaksi. Olen kuitenkin todennut kyseisen tyylin toimivan itselleni hyvin kilpailuja ajatellen. Haluan painottaa, että kyseessä on nimenomaan painon pudottaminen hetkellisesti alas, ei mikään laihdutus. Eräs viisas mies on aikanaan todennut hyvin painon pudottamiseenkin sopivan faktan: ”Eihän tämä mitään rakettitiedettä ole, ja rakettitiedekin on vain lukion fysiikkaa”.  

Otetaan esimerkiksi eräs tapaus, jossa minun piti pudottaa reilu 10 % omasta painostani. Aloitin viikko ennen punnitusta pienentämään ruoka-annosteni kokoja, lisäämään kasviksien määrää annoksissa ja lisäsin veden juontiani huomattavasti. Jätin ruokavaliostani pois lähes kokonaan perunan, riisin sekä pastan ja suolan. Keskityin siihen, että sain ravinnostani riittävästi ja riittävän usein proteiinia, jotta paino ei lähtisi lihaksista. Pidin huolta, että minulla oli kokoajan vesipullo mukana ja hörpin siitä tasaisin väliajoin.
Parina ensimmäisenä päivänä paino ei pudonnut juuri lainkaan, koska join vettä niin paljon. Sen jälkeen paino alkoi tippumaan noin kilon päivässä. Pidin koko ajan huolta siitä, että nestettä ja proteiinia oli riittävästi. Kaksi päivää ennen punnitusta vähensin nesteen määrää radikaalisti ja aloin hikoilemaan sitä pois kehostani. Tähän prosessiin käytin perinteistä kaavaa: hikipukua, lämpimiä vaatteita ja jumppaa. Koska energiatasot olivat ravinnon vähyyden vuoksi alhaalla, ei jumppaaminen ollut mitään ratkiriemukasta puuhaa. Reilussa tunnissa pystyy hikoilemaan hyvin painoa alas, kun on viikon ajan pitänyt huolta siitä että saa runsaasti nestettä. Jumpan jälkeen hieman aminohappoja nesteeseen sekoitettuna naamaan, jottei katabolia pääsisi hyökkäämään.
Punnituspäivän (matkustuspäivän) aamuna paino oli vielä reilun kilon yli. Matkustaessa nautin vielä hieman nesteitä ja proteiinipatukan, jotta sain nukuttua matkan aikana. Omasta mielestäni matkustaessa pitää olla vielä kohtalaisesti nestettä kropassa, muuten matkan tekeminen on aivan liian raskasta ja se puolestaan syö tehoja ottelemisesta. Kisahotellille saavuttuamme kävin katsomassa painon, joka oli vielä 1,6 kiloa yli oman painoluokkani. Reilu tunti ennen puntaria vedin hikipuvun sekä lämpimät vaatteet päälle ja aloitin viimeisen jumpan hotellin käytävällä. Suu oli kuiva kuin beduiinin sandaali ja energiat oli aivan lopussa. Tunnin jumppaamisen jälkeen jännityksellä vaa’alle ja paino oli vielä 100 grammaa yli. Ei muuta kuin takaisin yläkertaan, muutama kirosana ja lisää jumppaa. Koska kroppa oli niin kuivassa kunnossa, ettei nestettä saanut pihalle millään muulla keinolla kuin hikoilemalla, oli pakko jaksaa vielä hetki. Virallinen puntari oli jo päässyt alkamaan, joten piti jumpata varman päälle, että ainakin se 100 grammaa lähtisi. Noin vartin jumpan jälkeen aivan haamuna puntariin ja painot oli kohdillaan. Välittömästi punnituksen jälkeen nesteytys käyntiin ja valmistautuminen seuraavan päivän taisteluihin alkoi.
Seuraavan viikon alussa oli tiedossa sama ralli uusiksi. Ei ollut aivan yhtä kovat vedot, muttei siitä paljoa puuttunut. Positiivisena puolena se, että ottelut kulkivat molemmissa kilpailuissa hyvin ja tulostakin tuli. Vaikkei panon pudottaminen olekaan mitään mielekkäintä puuhaa, se omasta mielestäni kuuluu painoluokkaurheiluun. Se edellä mainittu viisas mies on todennut epämiellyttävempiin hetkiin kannustavasti: ”Ei elämä voi olla pelkkää nousukänniä ja siemensyöksyä”.


Katri Kakko



Oma tapani pudottaa painoa on muovaantunut kyselemällä vanhemmilta ja viisaammilta sekä kokeilemalla mikä toimii itselläni. Aineenvaihduntani ei ole mikään supernopea joten joudun olemaan hieman kärsivällisempi. Koko homma lähtee runsaalla veden juonnilla liikkeelle. Niin että vessassa saa ravat oikeasti tiuhaan tahtiin. Alan karsia hiilihydraatteja ja suolaa, jotka keräävät nestettä kehoon. Ateriat koostuvat kasviksista ja proteiinistä. Proteiiniä katson syöväni päivässä 2g painokiloa kohden eli itselläni sen n.110g.
Kisaviikolla joudun jumppaamaan painoa alemmas. Tällöin paino tippuu kun kehosta poistuu nestettä runsaalla hikoilulla. Laitan hikipuvun päälle pari vuorokautta ennen punnitusta sekä runsaasti muita vaatteita. Juominen vähenee, eikä hikoiltuja nesteitä ole tarkoitus enää juoda takasin ennen punnitusta. Eihän se koskaan kivaa ole, mutta se on vain tehtävä mahtuakseni omaan painoluokkaani. Itse jumppaan aina samallalailla. Tarkoitus on saada kunnon hiki pintaan, mutta täytyy olla myös varovainen ettei onnistu jumppaamaan itselleen koko kropan kattavaa jumia. Olen sen nuorempana tehnyt, eivätkä jäykät ja jumiutuneet reidet olleet suuri valttikorttini kisapäivänä. Saunassa hikoilusta en oikein välitä, kuuma ilma ahdistaa joten mieluummin otan hien pintaa jumppaamalla.
Puntarin jälkeen ei voi ottaa vielä rennosti, sillä koko kisasuoritus voi kaatua huonoon tankkaukseen. Useassa aikuisten kisassa on 5% sääntö, joka tarkoittaa ettei paino saa nousta puntarin jälkeen enempää kuin 5%. Minä saan sen rajan helposti rikki. Puntarin jälkeen en mene suinkaan syömään painonpudotuksen aikaisia ruokafantasioitani, vaan aloitan nesteen juonilla. Juomatahti on 10-15min välein desi nestettä. Itse aloitan aina Osmosalilla, jonka tarkoitus on palauttaa aikaisemmin hikoilemani suolot. Syön maltillisesti helposti imeytyvää hiilihydraattipitoista ruokaa, jotta saan energiavarastoihin taas täytettä. Nukkumaan mennessä olo ei saa olla ähky. Kisapäivänä pyrin pitämään energiatasot ylhäällä urheilujuomilla, energiageelillä ym. helposti ja nopeasti syötävillä eväillä. Aamupalan jälkeen seuraava lämmin ateria on vasta kisapäivän jälkeen.

Samuli Viitanen
Pyrin siihen, että minun ei tarvitse juurikaan pudottaa painoa ennen kilpailua. Pidemmällä peruskuntokaudella saattaa olla tarkoituksenmukaista nostaa painoa jonkin verran yli painoluokkarajan, mutta tässä tapauksessa kiristelen ylimääräisen painon pois hyvissä ajoin ennen kisoja. Mielestäni on epäammattimaista pudottaa reilusti painoa juuri ennen kisaa, mikäli on kropassa rasvaa, jonka polttamalla päästäisiin tilanteeseen, jossa viimeisinä päivinä ennen kisaa ei tarvitsisi pudottaa painoa.

Itse ajattelen niin, että haluan valmistautua kilpailuun lepäämällä ja ravitsemalla itseäni mahdollisimman hyvin ja otella mahdollisimman terveessä ja hyvinvoivassa tilassa. Minusta olisi nurinkurista valmistautua tärkeimpään suoritukseen olemalla syömättä ja juomatta, jolloin myös uni ja muu palautuminen heikentyy. Judo-ottelun lopputuloksen ratkaisee todella moni tekijä ja mahdollisen lihasmassa/painoedun merkitystä ei mielestäni kannata liikaa korostaa. Voidaan myös kyseenalaistaa, onko kyse ylipäätään painoedusta vai haitasta, sillä monesti kevyempi urheilija tuppaa olemaan nopeampi ja kestävämpi kuin painavampi.

Käytännössä toimin itse niin, että noin 6-10 viikkoa ennen kisoja karsin ruokavaliostani kaiken ylimääräisen. Teen tarvittaessa muutoksia ruokavaliooni siten, että paino putoaa aikataulussa. Näin saan painoni niin lähelle painoluokkarajaa, että vielä viimeisellä viikolla ennen kisoja pystyn syömään useamman lämpimän aterian päivässä. Punnituspäivänä kilon tai kahden ylipainon voi jumppailla pois sekä rajoittaa syömistä ja juomista muutamaksi tunniksi ennen puntaria.

Tommi Valtonen
Yleisluontosempien painonpudotuskertomusten lisäksi halusimme antaa myös konkreettisemman esimerkin niille, joille painonpudotus ei ole niin tuttua puuhaa. Tässä toimituksen kevyempi jäsen esittää esimerkin siitä, millainen hänen ruokavalionsa oli, kun hän pudotti noin 4-5kg sarjaan alle 60kg. Kisoja edeltävällä viikolla oli jätetty pois jo ylimääräinen herkuttelu, ja lähtöpaino maanantaina oli yleensä noin 64kg.
Maanantai
(Päivän mittaan 3-5l vettä + harjoituksissa juotu määrä)
Aamupala: 250g rahkaa, + vitamiinit sekoitettuna veteen. Painoa pudottaessa ainakin itsellä tuntuu että vastustuskyky laskee, joten käytin paljon monivitamiini ja c-vitamiini pillereitä pudottaessani painoa.
Lounas: Normaali lämmin ateria, jossa kuitenkin vain vähän pastaa tai riisiä, ja noin puolet salaattia.
Välipala: 150-250g rahkaa
Välipala ennen harjoitusta: 150-250g rahkaa + hedelmä
Iltaharjoitus
Välipala heti harjoituksen jälkeen: Proteeinijuoma
Iltaruoka: Kana tai lohisalaatti. Kanaa/lohta ei mausteta enää suolalla, sillä suola sitoo nestettä.
Tiistai:
Sama kuin maanantai, paitsi jos myös aamuharjoitus, niin senkin jälkeen proteeinijuoma.
Keskiviikko (Tavoite aamupaino 63kg)
(edelleen n. 3l-4l vettä, jotta aineenvaihdunta toimii)
Aamupala: 250g rahkaa + vitamiinit
Lounas: Salaatti kanalla tai lohella
Välipala: 150-200g rahkaa
Välipala ennen harjoitusta: 150-200g rahkaa + hedelmä
Iltaharjoitus
Välipala heti harjoituksen jälkeen: Proteeinijuoma
Iltaruoka: Paljon salaattia, jossa on myös kanaa tai kalaa, ei kuitenkaan paljoa.
Torstai (Tavoite aamupaino vähän reilu 62kg)
(Juomisen määrä vähenee, silti kuitenkin pitää juoda ainakin pari litraa, jotta aineenvaihdunta pysyy käynnissä)
Aamupala: 250g rahkaa + hedelmä + vitamiinit
Välipala: Proteeinipatukkaa*
Ruoka: Iso Saalaattiannos, jossa paljon kanaa.
Välipala: Proteeinipatukka*
Välipala: Proteeinipatukka*
Iltapala/Iltaruoka: Kanafile + gainomax (mahdollisesti pelkkä gainomax, jos paino paljon yli 62kg)
Tavoitteena on painaa nukkumaan mennessä n.62kg tai vähän alle. Tällöin yön aikana putoaa noin 61kg
*Proteeinipatukkaa en ahmi kerralla, vaan syön sitä noin puolentunnin aikana, jotta saan tasaisemmin energiaa.
Perjantai (Tavoite aamupaino 61kg)
(Päivän aikana juon mahdollissimman vähän, otan kuitenkin hörpyn vettä jos tulee paha olla)
Aamupala: Gainomax
Perjantai mennään oikeastaan painojen ehdoilla. Yleensä otan matkustuksen ajaksi 3 meal baria, joita syön sitten pitkin päivää. Jos painot tippuvat normaalisti, syön kaikki kolme, jos painot ovat vielä korkealla,syön ehkä kaksi. Tavoitteena on noin. 2h ennen puntarin alkua painaa 500-800g yli (toki ei haittaa jos painan vähemmän). Viimeiset 500g-800g hikoillaan saunassa tai jumppaamalla.
[ILMOITUS: Jos sinulla on jokin mielenkiintoinen uutinen tai mielipide, jonka haluaisit julki, otathan yhteyttä! Otamme mielellään vastaan kilpailumatkakertomuksia, mielipidekirjoituksia ja muuta kilpajudon ympärillä pyörivää asiaa.
Etsimme myös uusia yhteistyökumppaneita lehdellemme, hyvien, jo olemassa olevien lisäksi.
Meidät tavoittaa helpoiten lähettämällä yksityisviestin Hansokun facebookin inboxiin tai lähettämällä sähköpostia toimitus.hansoku@gmail.com ]