lauantai 15. heinäkuuta 2017

Martti Puumalaiselle Hopeaa Junioreiden ECupista Paksista - Haastattelu

Martti Puumalainen yllätti - jälleen. Ei yhtään junioreiden ECup mitalia koko junioriaikana. Toisin sanoen, Martti on siis viettänyt muutaman vuoden kuivaa kautta. Sitten tänään, BOOM! Hopeaa Paksista loisto-ottein. Jalkoihin jäi muun muassa hallitseva junioreiden euroopanmestari, ja pari aikuisten EOpeniakin voittanut Aaron Fara. Martin suorituksen ei kuitenkaan pitäisi tulla yllätyksenä. Kuten jo aikaisemmassa haastattelussa totesimme, Martti on mies joka parhaimmillaan on paras, ja huonoimmillaan huonoin. Vaikka välillä on hiljaisempia kausia, ei Martin kilpailumenestyksen pitäisi enää tulevaisuudessa yllättää ketään.
Toimitus tavoitti Puolustusvoimien Urheilukoulussa palvelevan aliupseerioppilas Puumalaisen vain hetki finaalin jälkeen ja tiedusteli miehen mietteitä kilpailupäivästä. Kuten yleensäänkin oli haastattelu Martin kanssa erittäin antoisa.
Millaiset fiilikset päivästä jäi?
Päivästä jäi erittäin hyvät fiilikset. Pari viikkoa sitten Heinäveden leirillä polvivääntyi ja en ollut varma pystynkö edes osallistumaan kisaan, mutta se onneksi parani alle viikossa. Tänään ensimmäisessä ottelussa tajunnan lähtö oli sekunneista kiinni joten hopeaan voi olla tyytyväinen.
Ensimmäinen ottelusi näytti menevän rutiinityöskentelyllä ja voitit slovenialaisen vastustajasi käsilukolla. Miksi tajun lähtö oli lähellä?
Toinen veti kuristusta. Luulin että veti huonon käännön ja sain sidonnan, sen jälkeen olikin jo kiire.
Ahaa tämä selittääkin paljon. Toimituksessa ihmeteltiin miksi taivaan tähden päästit vastustajan sidonnasta. Ottelu ei siis ollutkaan rutiinisuoritus vaan jonkin asteinen venyminen.
No venymiseksi ei voi ihan kutsua, meinasin käydä aika paha virhe omalta kohdalta. Sen jälkeen rutiinivoitto.
Toiseen otteluusi sait vastustajan, jota voi luonnehtia maailmanluokan judokaksi. Mikä oli taktiikkasi tähän otteluun?
Toisessa ottelussa taktiikkana oli estää Faran nosto ja tehdä itse ryntäilyihin. Aika nopeasti Fara hermostuikin kyyry asentooni ja ärsyttäviin yrityksiini ja lähti huonosti sylille josta sain Faran käännettyä siltaan.
Lisäys edelliseen: Pienet ovat marginaalit tällä tasolla.
Loitko taktiikan Faraa vastaan jo kaavioiden tullessa edellisenä iltana vai juuri ennen ottelua?i
Olen luonut Faraa vastaan taktiikkaa jo vuoden 2014 EM-pronssiottelu tappion jälkeen.
Kerro semifinaalistasi Sveitsin Imalaa vastaan. Mies on ennen edustanut Viroa, joten kyseessä oli varmasti tuttu vastus. i
Olin Imalaa vastaan kokenut tappion Tampereen European Cupissa 2015. Mies oli tuttu siis. Onnistuin tässäkin ottelussa taktisesti, pitämällä pahan hidari kahvan poissa pistooliotteella, josta vain kerran sain shidon. Pisteetkin tein Imalan rynnätessä kahvaan vetämällä osoto/seoi otoshi maisen heiton
Finaali näytti tasaiselta väännöltä ennen ratkaisua. Oliko taktiikkasi ajaa saksalaiselle tasaisesti varoituksia vai haitko tahallisesti kaikki tai ei mitään -tillannetta johon ottelu lopulta päättyikin, valitettavasti saksalaisen eduksi? Entä olitko henkisesti yhtä latautunut kuin alkupäänkin matseissa vai olitko jo turhan tyytyväinen suoritukseesi?
Henkisesti en hävinnyt. Kultaa tulin näihin kisoihin hakemaan. Saksalainen oli minusta huonossa asennossa joten nosto päätös tuntui oikealta, jälkikäteen on helppo sanoa että ei ollut. Mutta EM-kisoissa tulen tietämään miten Zornia vastaan otellaan.
Mikä on tavoitteesi EM-kilpailuissa?
Kulta.
Mahtavaa. Lopuksi vielä pari oheiskysymystä. Miten kilpailuihin valmistautuminen sujui näin armeija-aikana?
Omasta mielestäni olen Urheilukoulussa viimeisen kolmen kuukauden aikana kehittynyt todella paljon, etenkin judollisesti. Tämä Unkarin kisareissukin kestää yhteensä kaksi viikkoa, aloitimme Budapestissa ja lopetamme Paksin leiriin. Muutenkin kisat ovat kulkeneet armeija-aikana s
muunmuassa miesten PM-hopea todistaa väittämäni.
Miten urheilukoulun palveluspaikka Helsingissä ja lisääntynyt harjoitusvastustajien määrä on vaikuttanut tähän?
Olen päässyt ottamaan paljon enemmän randoria tämän vuoksi, se on edesauttanut kehitystäni.
Huhujen mukaan pidättäydyit  kisoja edeltävän viikon elämän pienistä mukavuuksista? Vaikuttiko tämä suoritukseesi ja suositteletko kyseistä muillekin urheilijoille?

Suosittelen ehdottomasti! Mahdollisesti kahdella viikolla voisi tulla kultaa.
Hansokun kanssa yhteistyössä:
www.penado.fi   (alekoodi "hansoku" -10% Ei koske tuoteryhmää matot ja tatamit)
www.urheiluteippi.fi (alekoodi “hansoku” -10% Tuet samalla Hansokun toimintaa!)

perjantai 7. heinäkuuta 2017

Painonpudotus

Hansokun kanssa yhteistyössä:
www.penado.fi   (alekoodi "hansoku" -10% Ei koske tuoteryhmää matot ja tatamit)
www.urheiluteippi.fi (alekoodi “hansoku” -10% Tuet samalla Hansokun toimintaa!)
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Painonpudotus


Painonpudotus, tuo monen kamppailijan tuttu ystävä ja vanha vihollinen. Vaikka painonpudotus kuuluu lähes jokaisen aikuisurheilijan arkeen, on siitä kirjoitettu hyvin vähän. Tässä artikkelissa halusimmekin siis esitellä erilaisia tapoja, joita suomalaisjudokat käyttävät pudottaessaan painoa. Haluamme kuitenkin huomauttaa, että vaikka suurin osa judokoista pudottaakin painoa, ei painonpudotus ole mikään välttämättömyys urheilijalle. Esimerkiksi vuoden 2012 olympiavoittaja alle 100kg sarjassa, Tagir Khaibulaev, painoi valmentaja Ezio Gamban mukaan vain 97kg (http://www.lespritdujudo.com/actualites/how-ezio-became-gamba) . Tämän lisäksi emme myöskään suosittele suuria painonpudotuksia nuorille, vielä kasvaville urheilijoille. Painoa voi pudottaa tärkeitä arvokilpailuita ja karsintoja varten hetken, mutta jos painoluokassa pysyminen tuntuu hankalalle, suosittelee toimitus mielummin hauiskääntöä kuin paastoa.

Otto Koponen
Kuva: Tero Holopainen


Itselläni on ehkä joidenkin mielestä hieman raju tapa pudottaa painoa, koska viimeisille päiville jää aika paljon painoa jumpattavaksi. Olen kuitenkin todennut kyseisen tyylin toimivan itselleni hyvin kilpailuja ajatellen. Haluan painottaa, että kyseessä on nimenomaan painon pudottaminen hetkellisesti alas, ei mikään laihdutus. Eräs viisas mies on aikanaan todennut hyvin painon pudottamiseenkin sopivan faktan: ”Eihän tämä mitään rakettitiedettä ole, ja rakettitiedekin on vain lukion fysiikkaa”.  

Otetaan esimerkiksi eräs tapaus, jossa minun piti pudottaa reilu 10 % omasta painostani. Aloitin viikko ennen punnitusta pienentämään ruoka-annosteni kokoja, lisäämään kasviksien määrää annoksissa ja lisäsin veden juontiani huomattavasti. Jätin ruokavaliostani pois lähes kokonaan perunan, riisin sekä pastan ja suolan. Keskityin siihen, että sain ravinnostani riittävästi ja riittävän usein proteiinia, jotta paino ei lähtisi lihaksista. Pidin huolta, että minulla oli kokoajan vesipullo mukana ja hörpin siitä tasaisin väliajoin.
Parina ensimmäisenä päivänä paino ei pudonnut juuri lainkaan, koska join vettä niin paljon. Sen jälkeen paino alkoi tippumaan noin kilon päivässä. Pidin koko ajan huolta siitä, että nestettä ja proteiinia oli riittävästi. Kaksi päivää ennen punnitusta vähensin nesteen määrää radikaalisti ja aloin hikoilemaan sitä pois kehostani. Tähän prosessiin käytin perinteistä kaavaa: hikipukua, lämpimiä vaatteita ja jumppaa. Koska energiatasot olivat ravinnon vähyyden vuoksi alhaalla, ei jumppaaminen ollut mitään ratkiriemukasta puuhaa. Reilussa tunnissa pystyy hikoilemaan hyvin painoa alas, kun on viikon ajan pitänyt huolta siitä että saa runsaasti nestettä. Jumpan jälkeen hieman aminohappoja nesteeseen sekoitettuna naamaan, jottei katabolia pääsisi hyökkäämään.
Punnituspäivän (matkustuspäivän) aamuna paino oli vielä reilun kilon yli. Matkustaessa nautin vielä hieman nesteitä ja proteiinipatukan, jotta sain nukuttua matkan aikana. Omasta mielestäni matkustaessa pitää olla vielä kohtalaisesti nestettä kropassa, muuten matkan tekeminen on aivan liian raskasta ja se puolestaan syö tehoja ottelemisesta. Kisahotellille saavuttuamme kävin katsomassa painon, joka oli vielä 1,6 kiloa yli oman painoluokkani. Reilu tunti ennen puntaria vedin hikipuvun sekä lämpimät vaatteet päälle ja aloitin viimeisen jumpan hotellin käytävällä. Suu oli kuiva kuin beduiinin sandaali ja energiat oli aivan lopussa. Tunnin jumppaamisen jälkeen jännityksellä vaa’alle ja paino oli vielä 100 grammaa yli. Ei muuta kuin takaisin yläkertaan, muutama kirosana ja lisää jumppaa. Koska kroppa oli niin kuivassa kunnossa, ettei nestettä saanut pihalle millään muulla keinolla kuin hikoilemalla, oli pakko jaksaa vielä hetki. Virallinen puntari oli jo päässyt alkamaan, joten piti jumpata varman päälle, että ainakin se 100 grammaa lähtisi. Noin vartin jumpan jälkeen aivan haamuna puntariin ja painot oli kohdillaan. Välittömästi punnituksen jälkeen nesteytys käyntiin ja valmistautuminen seuraavan päivän taisteluihin alkoi.
Seuraavan viikon alussa oli tiedossa sama ralli uusiksi. Ei ollut aivan yhtä kovat vedot, muttei siitä paljoa puuttunut. Positiivisena puolena se, että ottelut kulkivat molemmissa kilpailuissa hyvin ja tulostakin tuli. Vaikkei panon pudottaminen olekaan mitään mielekkäintä puuhaa, se omasta mielestäni kuuluu painoluokkaurheiluun. Se edellä mainittu viisas mies on todennut epämiellyttävempiin hetkiin kannustavasti: ”Ei elämä voi olla pelkkää nousukänniä ja siemensyöksyä”.


Katri Kakko



Oma tapani pudottaa painoa on muovaantunut kyselemällä vanhemmilta ja viisaammilta sekä kokeilemalla mikä toimii itselläni. Aineenvaihduntani ei ole mikään supernopea joten joudun olemaan hieman kärsivällisempi. Koko homma lähtee runsaalla veden juonnilla liikkeelle. Niin että vessassa saa ravat oikeasti tiuhaan tahtiin. Alan karsia hiilihydraatteja ja suolaa, jotka keräävät nestettä kehoon. Ateriat koostuvat kasviksista ja proteiinistä. Proteiiniä katson syöväni päivässä 2g painokiloa kohden eli itselläni sen n.110g.
Kisaviikolla joudun jumppaamaan painoa alemmas. Tällöin paino tippuu kun kehosta poistuu nestettä runsaalla hikoilulla. Laitan hikipuvun päälle pari vuorokautta ennen punnitusta sekä runsaasti muita vaatteita. Juominen vähenee, eikä hikoiltuja nesteitä ole tarkoitus enää juoda takasin ennen punnitusta. Eihän se koskaan kivaa ole, mutta se on vain tehtävä mahtuakseni omaan painoluokkaani. Itse jumppaan aina samallalailla. Tarkoitus on saada kunnon hiki pintaan, mutta täytyy olla myös varovainen ettei onnistu jumppaamaan itselleen koko kropan kattavaa jumia. Olen sen nuorempana tehnyt, eivätkä jäykät ja jumiutuneet reidet olleet suuri valttikorttini kisapäivänä. Saunassa hikoilusta en oikein välitä, kuuma ilma ahdistaa joten mieluummin otan hien pintaa jumppaamalla.
Puntarin jälkeen ei voi ottaa vielä rennosti, sillä koko kisasuoritus voi kaatua huonoon tankkaukseen. Useassa aikuisten kisassa on 5% sääntö, joka tarkoittaa ettei paino saa nousta puntarin jälkeen enempää kuin 5%. Minä saan sen rajan helposti rikki. Puntarin jälkeen en mene suinkaan syömään painonpudotuksen aikaisia ruokafantasioitani, vaan aloitan nesteen juonilla. Juomatahti on 10-15min välein desi nestettä. Itse aloitan aina Osmosalilla, jonka tarkoitus on palauttaa aikaisemmin hikoilemani suolot. Syön maltillisesti helposti imeytyvää hiilihydraattipitoista ruokaa, jotta saan energiavarastoihin taas täytettä. Nukkumaan mennessä olo ei saa olla ähky. Kisapäivänä pyrin pitämään energiatasot ylhäällä urheilujuomilla, energiageelillä ym. helposti ja nopeasti syötävillä eväillä. Aamupalan jälkeen seuraava lämmin ateria on vasta kisapäivän jälkeen.

Samuli Viitanen
Pyrin siihen, että minun ei tarvitse juurikaan pudottaa painoa ennen kilpailua. Pidemmällä peruskuntokaudella saattaa olla tarkoituksenmukaista nostaa painoa jonkin verran yli painoluokkarajan, mutta tässä tapauksessa kiristelen ylimääräisen painon pois hyvissä ajoin ennen kisoja. Mielestäni on epäammattimaista pudottaa reilusti painoa juuri ennen kisaa, mikäli on kropassa rasvaa, jonka polttamalla päästäisiin tilanteeseen, jossa viimeisinä päivinä ennen kisaa ei tarvitsisi pudottaa painoa.

Itse ajattelen niin, että haluan valmistautua kilpailuun lepäämällä ja ravitsemalla itseäni mahdollisimman hyvin ja otella mahdollisimman terveessä ja hyvinvoivassa tilassa. Minusta olisi nurinkurista valmistautua tärkeimpään suoritukseen olemalla syömättä ja juomatta, jolloin myös uni ja muu palautuminen heikentyy. Judo-ottelun lopputuloksen ratkaisee todella moni tekijä ja mahdollisen lihasmassa/painoedun merkitystä ei mielestäni kannata liikaa korostaa. Voidaan myös kyseenalaistaa, onko kyse ylipäätään painoedusta vai haitasta, sillä monesti kevyempi urheilija tuppaa olemaan nopeampi ja kestävämpi kuin painavampi.

Käytännössä toimin itse niin, että noin 6-10 viikkoa ennen kisoja karsin ruokavaliostani kaiken ylimääräisen. Teen tarvittaessa muutoksia ruokavaliooni siten, että paino putoaa aikataulussa. Näin saan painoni niin lähelle painoluokkarajaa, että vielä viimeisellä viikolla ennen kisoja pystyn syömään useamman lämpimän aterian päivässä. Punnituspäivänä kilon tai kahden ylipainon voi jumppailla pois sekä rajoittaa syömistä ja juomista muutamaksi tunniksi ennen puntaria.

Tommi Valtonen
Yleisluontosempien painonpudotuskertomusten lisäksi halusimme antaa myös konkreettisemman esimerkin niille, joille painonpudotus ei ole niin tuttua puuhaa. Tässä toimituksen kevyempi jäsen esittää esimerkin siitä, millainen hänen ruokavalionsa oli, kun hän pudotti noin 4-5kg sarjaan alle 60kg. Kisoja edeltävällä viikolla oli jätetty pois jo ylimääräinen herkuttelu, ja lähtöpaino maanantaina oli yleensä noin 64kg.
Maanantai
(Päivän mittaan 3-5l vettä + harjoituksissa juotu määrä)
Aamupala: 250g rahkaa, + vitamiinit sekoitettuna veteen. Painoa pudottaessa ainakin itsellä tuntuu että vastustuskyky laskee, joten käytin paljon monivitamiini ja c-vitamiini pillereitä pudottaessani painoa.
Lounas: Normaali lämmin ateria, jossa kuitenkin vain vähän pastaa tai riisiä, ja noin puolet salaattia.
Välipala: 150-250g rahkaa
Välipala ennen harjoitusta: 150-250g rahkaa + hedelmä
Iltaharjoitus
Välipala heti harjoituksen jälkeen: Proteeinijuoma
Iltaruoka: Kana tai lohisalaatti. Kanaa/lohta ei mausteta enää suolalla, sillä suola sitoo nestettä.
Tiistai:
Sama kuin maanantai, paitsi jos myös aamuharjoitus, niin senkin jälkeen proteeinijuoma.
Keskiviikko (Tavoite aamupaino 63kg)
(edelleen n. 3l-4l vettä, jotta aineenvaihdunta toimii)
Aamupala: 250g rahkaa + vitamiinit
Lounas: Salaatti kanalla tai lohella
Välipala: 150-200g rahkaa
Välipala ennen harjoitusta: 150-200g rahkaa + hedelmä
Iltaharjoitus
Välipala heti harjoituksen jälkeen: Proteeinijuoma
Iltaruoka: Paljon salaattia, jossa on myös kanaa tai kalaa, ei kuitenkaan paljoa.
Torstai (Tavoite aamupaino vähän reilu 62kg)
(Juomisen määrä vähenee, silti kuitenkin pitää juoda ainakin pari litraa, jotta aineenvaihdunta pysyy käynnissä)
Aamupala: 250g rahkaa + hedelmä + vitamiinit
Välipala: Proteeinipatukkaa*
Ruoka: Iso Saalaattiannos, jossa paljon kanaa.
Välipala: Proteeinipatukka*
Välipala: Proteeinipatukka*
Iltapala/Iltaruoka: Kanafile + gainomax (mahdollisesti pelkkä gainomax, jos paino paljon yli 62kg)
Tavoitteena on painaa nukkumaan mennessä n.62kg tai vähän alle. Tällöin yön aikana putoaa noin 61kg
*Proteeinipatukkaa en ahmi kerralla, vaan syön sitä noin puolentunnin aikana, jotta saan tasaisemmin energiaa.
Perjantai (Tavoite aamupaino 61kg)
(Päivän aikana juon mahdollissimman vähän, otan kuitenkin hörpyn vettä jos tulee paha olla)
Aamupala: Gainomax
Perjantai mennään oikeastaan painojen ehdoilla. Yleensä otan matkustuksen ajaksi 3 meal baria, joita syön sitten pitkin päivää. Jos painot tippuvat normaalisti, syön kaikki kolme, jos painot ovat vielä korkealla,syön ehkä kaksi. Tavoitteena on noin. 2h ennen puntarin alkua painaa 500-800g yli (toki ei haittaa jos painan vähemmän). Viimeiset 500g-800g hikoillaan saunassa tai jumppaamalla.
[ILMOITUS: Jos sinulla on jokin mielenkiintoinen uutinen tai mielipide, jonka haluaisit julki, otathan yhteyttä! Otamme mielellään vastaan kilpailumatkakertomuksia, mielipidekirjoituksia ja muuta kilpajudon ympärillä pyörivää asiaa.
Etsimme myös uusia yhteistyökumppaneita lehdellemme, hyvien, jo olemassa olevien lisäksi.
Meidät tavoittaa helpoiten lähettämällä yksityisviestin Hansokun facebookin inboxiin tai lähettämällä sähköpostia toimitus.hansoku@gmail.com ]

sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Hansoku kesälomalle

Hansokun toimitus siirtyy kesälomalle, jonka pituus on määrittelemätön. Emme lupaa tehdä lomamme aikana juttuja, mutta emme myöskään lupaa olla tekemättä. Todennäköisesti palaamme lomalta sorvin ääreen, mutta tulevaisuudessa emme tee juttuja ihan yhtä tehokkaaseen tahtiin kuin ennen.


Tässä tekstissä on varmaankin hyvä myös käydä muutamia asioita läpi:





Olemme toki imarreltuja, kun meiltä pyydetään SM-kisoista ennakkoa. Yritämme kuitenkin vältellä kirjoittelua suomalaisten keskinäisistä otteluista, koska siinä tulee helposti loukanneeksi tuttuja ja tuntemattomia kilpakumppaneita. Kisa oli myös tärkeä paikka toimitukselle itse otella hyvin, joten pidimme oman focuksemme urheilusuorituksissamme.

Koska tätä Kokko -asiaa on kyselty asiallisemminkin, niin selitykseksi: Tomi Kokko lupasi vastata lukijoiden kysymyksiin kunhan keräämme ne ja lähetämme eteenpäin. Muutaman kerran olemme vastausten perään kyselleet, mutta ainakaan toistaiseksi emme ole niitä saaneet. Tästä syystä juttu ei ole ainakaan vielä ilmestynyt Hansokussa.

Sitten mitä tulee tuohon jalkoihin jäämiseen ja marisemiseen: Meidän henkilökohtainen kilpailuissa pärjäämisemme ei ole relevantti asia tarkastella, kun mietitään ovatko Hansokun ehdotukset/uutiset hyviä tai huonoja. Asiat ovat asioita, sanoi ne kuka tahansa.



Tasapuolisesta uutisoinnista: Olemme erikoislaatuinen media. Vahvuutemme perustuu siihen, että tunnemme usein haastateltavat ja muutkin henkilöt, joista kirjoitamme. Mitä paremmin tunnemme urheilijan, sitä värikkäämmin uskallamme hänestä kirjoittaa. Koska toimitus koostuu kahdesta nuoresta miehestä, seuraa siitä se, että kirjoituksissa esiintyvät henkilöt kuuluvat usein samantapaisiin viiteryhmiin. Tämä siis todella ei ole tarkoitus vaan seuraus edellä mainituista asioista.

B-junnuista emme uutisoi juurikaan, koska emme halua ladata paineita nuorille, emmekä me heitä myöskään juuri tunne.



Hansokun tekemistä parannusehdotuksista: Pyrimme ehdottamaan asioita, jotka meistä ovat hyviä. Tätä ei missään nimessä pidä tulkita siten, että kuvittelemme osaavamme tehdä asiat paremmin. Olemme ottaneet vain kantaa kokonaisuuden kannalta pieniin palasiin, omasta näkövinkkelistämme, yrittäen perustella ne mahdollisimman hyvin. Ne ovat ilmaan heitettyjä ajatuksia, jotka ehkä torppaantuvat jo alkuvaiheessa ongelmiin mistä emme ole lainkaan tietoisia. Toivo ehdotusten toteutumisesta perustuu vain sille ajatukselle, että joku, jossain, päättävässä asemassa innostuu ajatuksesta ja lähtee toteuttamaan sitä. Jos näin ei käy, idea kuolee vahinkoa aiheuttamatta.

Olemme huomanneet, että välillä kirjoituksiamme tulkitaan eri tavalla kuin olemme tarkoittaneet. Joskus olemme ilmaisseet itse itseämme huonosti, mikä johtuu vaikeudesta muotoilla asiat yksiselitteisesti kovassa kiireessä. Mutta välillä ne on uskoaksemme ymmärretty tahallaan väärin. Olemme kuitenkin mielissämme ja kiitollisia runsaasta positiivisesta palautteesta jota on meille tullut.



               Tilastoa 27.5.2017


[ILMOITUS: Jos sinulla on jokin mielenkiintoinen uutinen tai mielipide, jonka haluaisit julki, otathan yhteyttä! Otamme mielellään vastaan kilpailumatkakertomuksia, mielipidekirjoituksia ja muuta kilpajudon ympärillä pyörivää asiaa.
Etsimme myös uusia yhteistyökumppaneita lehdellemme, hyvien, jo olemassa olevien lisäksi.

Meidät tavoittaa helpoiten lähettämällä yksityisviestin Hansokun facebookin inboxiin tai lähettämällä sähköpostia toimitus.hansoku@gmail.com ]



Hansokun kanssa yhteistyössä:
www.penado.fi   (alekoodi "hansoku" -10% Ei koske tuoteryhmää matot ja tatamit)
www.urheiluteippi.fi (alekoodi “hansoku” -10% Tuet samalla Hansokun toimintaa!)









torstai 25. toukokuuta 2017

SM-kilpailut 2017

Turussa hyvin järjestetyt SM-kilpailut ovat ohi. Toimitus kiittää järjestäjiä erityisesti ottelijoiden mahdollisuudesta valita musiikki finaaleihin mennessä. Muutenkin kilpailujen järjestelyt onnistuivat hyvin.

(Judoliitto saa Hansokun toimituksen puolesta lainata tästä jutustamme asioita mainitsematta lähdettä, jos siitä on apua jotain juttua tehdessä.)

Hyvä Lukija: SM-kilpailuista tekemämme juttu on pitkä, joten jos et jaksa lukea kaikkea niin tiedoksi, että löydät jutustamme:
  1. Liiton valmentajien kommentit
  2. Finalistien ja poolien voittajien kommentit
  3. MIesten joukkuekilpailun kahden parhaan seuran isähahmojen/valmentajien kommentit
  • Muutaman mainoksen





1. Liiton valmentajien kommentit

Pyysimme kommentteja liiton valmentajilta viikonlopun kilpailuista.

Markus Pekkola: Junnujen esiintyminen ja menestyminen aikuisten kotimaan sarjoissa on ilahduttavaa, 7 mestaruutta nuorten ikäluokkien urheilijoille. Jatkossa toivon, että useampi valmennusryhmän urheilija ottaisi myös nämä kilpailut ohjelmaansa, sillä riittävän haastavia otteluita olisi ollut tarjolla useammallekin. Aina ei tarvitsekaan olla mitalitavoitetta, vaan keskitytään kehitysprosessiin.

Antti Renko: Aikuisten SM-kisoissa viime viikonloppuna paljon uusia mestareita.
Viikonlopun aurinkoinen sää helli Suomen Mestaruuksista otelleita ja Turun Kupittaa oli parhaimmillaan tällaisissa olosuhteissa. Osallistujia olisi voinut olla enempi kaikkineen.

Lauantain henkilökohtaisten sarjojen otteluista ainakin nämä jäivät parhaiten mieleen: Otto Koponen jatkoi vahvaa hallitsemista -60 kg sarjassa. Viikkoa aiemmin saavutettu Pohjoismaiden Mestaruus sai jatkoa uusitulla Suomen Mestaruudella vakuuttavasti. Nuorten Pohjoismaiden Mestari Joel Ylitalo sai hopeaa.

Sarjassa -66 kg nuoret Henri Määttä ja Valtteri Olin raivasivat muut tieltään ja ratkaisivat kultamitalin keskenään. Henri vei voiton ja sai juhlia ensimmäistä aikuisten Suomen Mestaruutta!

Alle 73 kiloisissa ensimmäisissä aikuisten SM-kilpailuissaan otellut Artur Tvauri oli yksi päivän positiivisimmista yllättäjistä. Artur voitti alkuotteluissa matkalla finaaliin kolme Suomen Mestaria viime vuosilta. Finaalissa Oscar Pertelson oli vahvempi ja voitti mestaruuden. Painoluokka -73 kg on todella tasaväkinen ja erittäin taitava ja lämmittää myös yleisöä aina!

Alle 81 -kiloisisssa Aku Laakkonen ja Oskari Mäkinen ratkaisivat mestaruuden jatko-ajalla ja myös näiden kahden ottelut ovat aina kilpailujen parhaita! Akulle ensimmäinen miesten Suomen Mestaruus jatko-ajalla!
Alle 90-kiloisissa Petteri Sulander otteli normaalia painoluokkaa ylempänä ja antoi varoituksen muille heittämällä Jaakko Allin alkuotteluissa. Finaaliin Petterille tuli vastustajaksi vielä nuorissa otteleva Henri Hannula Hämeenlinnasta. Taitavien ottelijoiden finaalin voitti Henri Hannula uchi-matalla. Katsomoa palkitaan tällaisilla finaaleilla!

Alle 100 kiloisissa Samuli Viitanen otteli normaalia painoluokkaa ylempänä ja kohtasi finaalissa Martti Puumalaisen. Taitavaa judoa koko päivän esitellyt Viitanen oli myös 100-kiloisissa voittamaton ja Suomen Mestari omaa painoluokkaa ylempänä.

Yli 100 kiloisissa Leo Laaksonen voitti jännittävän finaalin Mikko Niemestä. Painoluokat alle ja yli 100 kiloa oli täynnä jännittäviä otteluita ja hienoja ratkaisuja ja kamppailu mitaleista sai myös yleisön syttymään. Hienoa!

Naisten painoluokissa kaikki painoluokat oteltiin pooli-otteluina. Kirkkonummen Judoseura voitti kolme mestaruutta Frida Laxen -48 kiloa, Emilia Kanerva -63 kiloa, sekä Alexandra Barton alle 70 kiloa. Heidän lisäksi Marianne Kosonen alle 52 kiloa, Elviira Kujansuu -57 kiloa, Noora Jokinen alle 78 kiloa ja Katriina Kymäläinen-Mäkelä yli 78 kiloa voittivat mestaruudet.

Sunnuntaina oteltiin joukkue-kilpailu ja sovelletun judon SM-kilpailut. Sunnuntain ottelut saivat harvalukuisemman yleisön kuitenkin paremmin mukaan kuin lauantaina koko päivänä.
Joukkue-SM kilpailuissa naisissa oli mukana neljä joukkuetta ja miehissä kuusi joukkuetta. Naisten joukkuekultaa otti Kirkkonummi lähes puhtaalla sarjalla. Kerimäen Judonoko hopealla ansaitusti. Nummelan Judo pronssia ja Hontai Judo neljäntenä. Miesten joukkuekilpailu oli koko viikonlopun kohokohta ehdottomasti! Nummelan Judo ja Tampereen Judo kohtasivat ensimmäisessä ottelussa ja Nummelan Judo antoi alkusävelet sille mitä tuleman pitää. Toisesta lohkosta Meido-Kan tiputti tieltään Chikaran sekä Bodonoksen selviten finaaliin. Meido-Kanin Eetu Heinonen heitti ipponilla tuoreen Suomen Mestarin alle -73 kiloisissa joka oli päivän toiseksi hienoin kokemus koko yleisölle. Päivän hienoin ja koko viikonlopun ja koko vuoden hienoin kamppailu oli Oskari Mäkisen ja Aku Laakkosen ottelu finaalissa alle 81 kiloisissa. Melkein 7 minuuttia kestävä ottelu päättyi Akun Harai-Goshiin ja siihen asti ottelu oli aivan tasainen koko ajan. Finaalin viimeisen ottelun ratkaisi Martti Puumalainen Nummelan Judolle tasatilanteessa 2-2 ja Nummelan Judo miesten joukkue Suomen Mestari! Aivan ansaitusti! Meido-Kan siis hopealla ja Tampereen Judo pronssia.

Kaikkineen joukkuekilpailut yksilökilpailujen perään nostaa tunnelmaa. Nostan hattua kaikille ottelijoille siitä miten hyvin vielä jaksavat otella hienosti yksilökilpailujen perään joukkuekilpailuissa. Kotimaista yleisöä lämmittää aina nähdä omat huiput ottelemassa se nostaa lajia ja lisää näkyvyyttä. Näiden tuoreiden uusien mestareiden lisäksi kun saadaan Katri Kakko, Vadoud Balathkanov, Elias Körkkö, Klaus Verlin, Eetu Laamanen mukaan ainakin niin on kyllä kaikilla syytä tulla judokisoja seuraamaan paikan päälle! Suomalaista Judoa parhaimmillaan aivan paikan päällä!





2. Finalistien ja poolien voittajien kommentit

Halusimme kuulla urheilijoiden itsensä suusta mietteitä, joten lähestyimme heitä kaikkia samalla viestillä: “Hei. Pyrimme Hansokussa haastattelemaan kaikki SM-kisojen finalistit ja poolien voittajat lyhyesti.  Annatko Hansokulle kommenttia otteluistasi? Onko muuta mahdollisesti kiinnostavaa kerrottavaa?”

Ja näin he vastasivat:



N-48 (2)
1. Frida LAXEN Kirkkonummen JS
2. Jannika HELLGREN Nummelan Judo

Laxen: Harmittavasti sarjassa oli vain 2 osallistujaa. Matsit meni ihan hyvin vaikka matsaaminen oli nihkeää parasta treenikaveria vastaa.

N-52 (4)
1. Marianne KOSONEN Kerimäen Judonoko
2. Christina SANDELL Turun Judoseura
3. Kaisu REDSVEN Kerimäen Judonoko

Kosonen: Päivän kisavire oli kohdillaan, pystyin ottelemaan suht rennosti ja järkevästi. Erityisesti mattoonjatkotilanteet sujuivat viikonloppuna hyvin. Lisäksi sain monipuolisesti eri tekniikoita sisään. Ratkaisin ensimmäisen otteluni matossa käsilukolla ja toisen ipponin arvoisella seionagella. Finaalissakin oli monta ratkaisupaikkaa tarjolla matossa, mutta kontrolli ei aivan riittänyt pitämään kissamaisen notkeaa vastustajaa satimessa. Kunto kesti jatkoajalle venyneessä finaalissa ja sain vietyä aloitukset aktiivisemmin. Tyytyväinen olen tämän kevään kisakauteni päätökseen.

N-57 (5)
1. Elviira KUJANSUU Tampereen Judo
2. Pihla MATIKAINEN Maskun Tempo
3. Emmi ROSSI Kuopion JS Tomodachi

Kujansuu: Kevään treeneissä on kulkenu hyvi mutta en oo saanut samaa ulos kisoissa. Nyt sm-kisoissa alkoi kuitenki otteluissakin kulkemaan.
Ekassa matsissa sain alotukset ja otteet hyvin itelle, vastustaja teki migilonkkaa johon vastasin uranagella ja sainkin siitä wazarin josta jatkoin matossa sidontaan josta tuli ipponin.
Toka ja kolmas matsi meni aika samalla kaavalla, molemmat käsilukolla ja ekalla minuutilla.
Vikan matsin tiesin jo etukäteen olevan tiukin ja niin se olikin. Tiesin vastustajan ottavan hidarilta niinkuin itsekkin otan joten päätin, että otteet pitää voittaa. Ottelu oli tasaista ja siinä mentiinkin jatko-ajalle jolla sain kaivettua käsilukon. Tiivistettynä mattopainotteinen päivä ja sain hyvin itsestäni irti.

N-63 (5)
1. Emilia KANERVA Kirkkonummen JS
2. Katri RAVEALA Chikara, H:ki
3. Tiia KOSONEN Kerimäen Judonoko

Kanerva: Alle 63-kiloisten painoluokka kutistui harmittavasti vain 5:teen ottelijaan, vaikka ilmottautuneita oli selkeästi enemmän. Tällöin kaavio meni harmittavasti siihen, että kaikki ottavat kaikkia vastaan eikä finaaleita erikseen ole. Pojilla tämä oli järjestetty hienosti sisääntulomusiikkeineen, joka olisi ollut hieno kokemus näin Suomessakin. Ottelut omalla kohdalla menivät hyvin ja sain kokeiltua erilaisia tekniikoita, joita on yhdessä valmentajan kanssa harjoiteltu kevään ajan. Oli kuitenkin mukava saada neljä ottelua eri vastustajia vastaan. Omalla kohdalla toisessa ottelussa hyvin kohdalle osunut sode lämmitti mieltä eniten.

N-70 (3)
1. Alexandra BARTON Kirkkonummen JS
2. Jessika HELLGREN Nummelan Judo
3. Viivi KÄRHÄ Meido-Kan, H:ki

Barton: Matsaaminen tuntu lauantaina hyvältä ja tekeminen oli rauhallista ja varmaa. Eka ottelu Jessika Hellgreniä vastaan oli  tiukka ja tasainen, mutta sain lopussa heitosta pisteen ja siitä sitten sidonnan. Toisessa ottelussa rutiinisuorituksella sain hoidettua ottelun itselleni. Valitettavasti sarjassani ei ollut enempää ottelijoita ja matseja tuli vain kaksi, mutta onneksi sunnuntaina oli vielä joukkuekilpailu, niin sain kolme ottelua lisää. Turussa järjestelyt toimivat hyvin ja oli kiva nähdä, että yleisöäkin oli hyvin saapunut paikan päälle seuraamaan kisoja

N-78 (4)
1. Noora NYKÄNEN Holjutai, Hollola
2. Anne-Mari PAAVILAINEN Turun Judoseura
3. Julia KAUTTO Sobudo, Somero

N+78 (2)
1. Katriina KYMÄLÄINEN-MÄKELÄ Tampereen Judo
2. Laura SYRJÄLÄ Jyväskylä Jigotai

Kymäläinen-Mäkelä: En aiemmin ole otellut Lauraa vastaan, mutta tiesin että vastassa on itseäni paljon kevyempi, nopeampi ja teknisesti vahvempi ottelija. Ensimmäiseen matsiin olen todella tyytyväinen, lisäksi olen iloinen siitä että sain viimeisen matsin väännettyä tasatilanteesta voitoksi. Nämä olivat ensimmäiset SM-kilpailuni tällä tasolla, joten lopputulokseen olen tietysti tyytyväinen.

Pidän kovasti siitä, että vaikka osallistujia sarjassa on kaksi, paremmuusjärjestys ratkaistaan paras kolmesta-menetelmällä. Naisten raskaaseen sarjaan ei muutenkaan ole kovasti tunkua, joten kaikki matsit samaan  painoluokaan kuuluvan  kanssa on hieno asia.


M-60 (4)
1. Otto KOPONEN Joen Yawara, Joensuu
2. Joel YLITALO Meido-Kan, H:ki
3. Jani RATILAINEN Joen Yawara, Joensuu

Koponen: Ensimmäinen matsi on aina vaikea, ja vielä vaikeamman siitä tekee se, että vastassa on erittäin tuttu kaveri. Omia heittopaikkoja ei ollut juuri yhtään, mutta onneksi sain kuitattua Janin virheen jatkoajalla kuristuksella. Toinen vastustaja oli yllätysvalmis vanha kettu, jonka voitin onneksi varmalla rutiinilla. Finaalissa tiesin Joelin tulevan päälle kuin raivo härän. Puheet olivat olleet kovia ja tiesin, että ottelusta tulee tulinen taistelu. Heti ensimmäisessä aloituksessa Jolle todisti puheensa vahvalla sodella. Onnistuin kuitenkin blokkaamaan heiton, ja pääsemään mukaan kovaan vauhtiin. Sain yllätettyä kuitenkin vastustajan ja itseni tomoenage-juji gatame kombolla, joka ei kuulu yleensä tekniikka repertuaariini.

M-66 (7)
1. Henri MÄÄTTÄ Nummelan Judo
2. Valtteri OLIN Bodonos, Kerava
3. Tatu SAARINEN Lahden JS
3. Henri TUURALA Raision Ryhti

Määttä: Ottelut meni ihan okei vaikka intti hieman painoikin jaloissa. Kunto oli hyvä vaikka en saanut heitettyä vastustajia niin hyvin kuin olisin toivonut. Sain hyödynnettyä keväällä treenattua mattojudoani kisoissa. Finaalissa oli tuttu vastustaja ja tiesin taktiikan matsiin. Matsi oli siis vaikea, mutta kunto kesti ja sain voiton kotiin. Sunnuntain joukkuekisan kulta myös kruunasi onnistuneen viikonlopun.

Olin: Sm-kisat lähtivät minulta aluksi melko nihkeästi jännityksen ja hosumisen takia mutta semifinaali vaiheessa  olin mielestäni jo hyvässä tasossa. Finaalissa vastaan asettui tuttu kaveri, jonka kanssa käyn samoissa  judotreeneissä viikottain  noin 4-5 kertaa. Katsoja ystävyydellä finaalimme oli melko tylsä, mutta lähdimme kuitenkin molemmat voittamaan Matsia. Loppujen lopuksi Henu oli ottelussa parempi ja sai tehtyä finaalissa paremmat yritykset kuin minä ja lopulta sai pistettyä minut sidontaan jatkoajalla.

M-73 (18)
1. Oscar PERTELSON Chikara, H:ki
2. Artur TVAURI Vantaan Jukara
3. Arttu MÄÄTTÄ Nummelan Judo
3. Rachid EL KADIRI Kaustisen Pohjan-Veikot
5. Ville KILJANDER Oulun JK
5. Rasmus RINNE Kirkkonummen JS
7. Tuomas NARVA Oulun JK
7. Ville KORKEILA Judo-Kan, Espoo

Pertelsson: My aim was to get as many fights as possible, so I could see my current physical and technical condition. Finishing 1st was not a priority, and no pressure was set pre fights.
I was aware that -73 will have many strong competitors, which of many are left sided, so it makes it more difficult for me to adapt and throw (I'm also left sided).
In the end I managed to fight tactically well, even though my technical side was not the best at that day

Tvauri: Kaavio oli kova ja tiukkoja matseja oli monta. Taktiikka ja kunto kestivät itselleni poikkeuksellisen hyvin ja sain kännettyä tasaiset ottelut edukseni. Omar heitot eivät onnistuneet parhaiten, mutta pystyssäpysyminen ja aktiivisuus olivat päivän ilon aiheita. Finaalissa lensin ensimmäisen kerran, eikä paukut enään riittäneet kiriin. Ensimmäiset aikuisten sm kisat olivat onnistuneet ja sain monta kovaa päänahkaa.

M-81 (14)
1. Aku LAAKKONEN Meido-Kan, H:ki
2. Oskari MÄKINEN Nummelan Judo
3. Pyry HALONEN Meido-Kan, H:ki
3. Kristian BULGAKOV Gladiator Turku Judo
5. Juuso TERÄVÄ Finndai, H:ki
5. Aki KORTETMÄKI Tampereen Judo
7. Victor BLOMFELDT Gladiator Turku Judo
7. Pavel AVEDENIY Kiteen Kippon

Laakkonen: Eka kierros vapaalla. Toisen kierroksen vastustaja tiedettiin vahvaksi matossa, joten pystyssä yritin pysyä ja sainkin noin 2 minuutin kohdalla soden onnistumaan. Toinen ottelu oli Juuso Terävää vastaan ja ottelu oli tasainen, mutta voitin yhdellä wazarilla. Finaalissa tuli vastaan Oskari Mäkinen. Normaali aika oli tasaista vääntöä, jatkoajalla tuntui että oma kondis oli hyvä ja sainkin wazarin kaivettua itselleni.

Mäkinen: Karkelot olivat kovat, vastustajat hyviä ja kisoihin oli helppo tulla (sijaitsi lähellä.)

M-90 (12)
1. Henri HANNULA Hämeenlinnan JS
2. Petteri SULANDER Meido-Kan, H:ki
3. Matias HOLOPAINEN Tikkurilan Judokat, Vantaa
3. Aatu LAAMANEN Tampereen Judo
5. Jimi KOIVISTO Iisalmen JS
5. Jaakko ALLI Tikkurilan Judokat, Vantaa
7. Matias TIKKANEN JS Sakura, Kuopio
7. Mika SALMINEN Kirkkonummen JS

Hannula: Kisapäivän fiilis oli jo aamusta korkealla. Tuntuma tatamilla oli ekasta matsista alkaen hyvä. Viimevuoden leikkausta vaatineen loukkaantumisen jälkeen sm kulta tänävuonna tuntui varsin hyvältä.

Sulander: Kiinnostavaa kerrottavaa on ehkä painoni, kun sitä on moni kysellyt. Painoin kisavaa'assa 85,4kg. Ajattelin kuitenkin jäädä tähän -90kg sarjaan, jos siinä otteleminen sujuu ja tuntuu mukavalle jatkossakin. Alunperin oli tarkoitus vaihtaa sarjaa vasta näiden kilpailujen jälkeen,  mutta useasta eri syystä johtuen tein sen jo nyt. Aikuisten suomenmestaruutta olisin kovasti toivonut koska sellaista ei sukuumme ole siunaantunut ainakaan toistaiseksi, kovasta yrityksestä huolimatta (isälläni on siis 1 pronssi ja 3 hopeaa ja minulla 2 pronssia ja 2 hopeaa.) Lyhyestä finaaliottelusta huolimatta en jää kuitenkaan harmittelemaan asiaa, sillä onnistuin pysymään koko päivän suunnitelluissa kuvioissani ja kilpailuissa saa pääsääntöisesti sen mitä ansaitsee. Ja jos joku ihmettelee miksen ole ollut kevään kilpailuissa mukana, niin syy on Puolan kisoissa sattunut kyynärpäävamma.

M-100 (9)
1. Samuli VIITANEN Tampereen Judo
2. Martti PUUMALAINEN Mikkelin Judo
3. Antti HÄNNINEN Tikkurilan Judokat, Vantaa
3. Miko SILDE Chikara, H:ki

Viitanen: Aloitin peruskuntokauden heti EM-kisojen jälkeen ja ottelinkin SM-kisat normaalia painoluokkaani ylempänä. SM-kisoissa on aina omat paineensa, mutta tällä kertaa en antanut niiden vaikuttaa suoritukseeni ja olinkin hyvin tyytyväinen tehokkuuteeni matolla. Nautin ottelemisesta kotimaisen yleisön edessä ja oli kiva päästä ottamaan lisää matseja aivan liian lyhyeen jääneiden EM-kisojen jälkeen. Joukkuekisassa pytyn siirtyminen Nummelaan kirpaisi kovasti, mutta olen silti erittäin ylpeä joukkueestamme. Kisojen järjestelyt toimivat hyvin, joten kiitos siitä Turkuun!

Puumalainen: Lauantaina judo kulki loistavasti, etenkin mattojudo jonka eteen olenkin tehnyt töitä viime syksystä lähtien. Finaalissa aloin olemaan jo liian väsynyt, kun otteluja oli alla jo viisi, parempi eli Samba voitti lauantaina ansaitusti. Lisää sai taas mietittävää treeneihin, monta juttua oli mennyt eteenpäin ja paljon asioita on vielä kehitettävänä. Tästä on hyvä jatkaa jahtaamaan U21 European cup mitaleja!

Lisänä: Turku järjesti loistavat kisat #elämää.

M+100 (8)
1. Leo LAAKSONEN Tikkurilan Judokat, Vantaa
2. Mikko NIEMI Turun Judoseura
3. Sami PONSI Chikara, H:ki
3. Miika HIRVONEN Chikara, H:ki

Laaksonen: Olin ensimmäistä kertaa +100 kg sarjassa, minkä takia vastustajat eivät olleet ennestään tuttuja ja omien otteiden hakeminen vahvempia vastustajia vastaan oli vaikeaa. Tämän takia sain jokaisen ottelun alussa usein passiivisuus rangaistuksia. Vastustajien vähän väsyttyä aloin kuitenkin saada itselleni sopivia otteita ja muutaman terävän heiton avulla onnistuin kääntämään ottelut itselleni. Onneksi pääsin alkuotteluiden puristamisesta ja tahmeudesta eroon ennen loppuotteluita. Finaalissa pääsin alussa wazarin johtoon, jonka jälkeen pystyin rauhassa odottamaan vastustajalta virhettä, josta pystyin ratkaisemaan ottelun lonkkaheitolla ja sidonnalla.

Niemi: Eli tuolla ulkomailla pyörimisen jälkeen otettu vähän iisimmin. Varalan leiri toimi valmistavana ja siellä olikin ihan mukavaa. Tietäjät tietää eli oli vähän muuta ressattavaa siinä sm-viikollavja sit edellisenä. Ja sitten matsipäivänä tuntu vähän jalat tahmeelta ja se vissiin näkykin.Yleensä olen hyytynyt enemmän käsistä, mut nyt ei jalka oikeen liikkunu.
Alkumatseissa oli pari semmosta nihkeetä varotuksilla pelaamista
ja sitte pari ihan ok heittomatsia. Niistä sai semmosta fiilistä, että se finaali hoidetaan kanssa heittämällä. Tilanne oli kuitenkin sitten tukala alusta asti, kun toinen pääsikin johtoon
niin ehkä siinä tuli vähän semmosta yliyrittämistä, et nyt pitää heittää isosti.
Kattelin nytte sen finaalin uudestaan, niin kyllähän siinä jokasuuntaan jotain yritettiin
ja vikalla minuutilla sitten avasin viimesetkin lukot, jonka vihu käytti näppärästi hyväkseen.Sidonta ei näyttäny pahalta, mutta tuntu kyllä tiukalta.

Eii tullu sitä kultaa, mut ei kauheesti harmita.
Enemmän harmittaa etten valinnu sisääntulo biisiks kakkahätä-77 sirpa ja make
mut sitten niinku muuten judon suhteen tuntuu ettei kauheesti tee mieli enää lähteä ulkomaille kekkuloimaan. Vois vaihtaa vähän sinne höntsäilypuolelle.
Toi mun uustuleminen alko muutenki enemmän niinku matkailuprojektina,
mut siinä kun taidot karttuu niin nälkäkin kasvaa.
Ei tässä sinällään pettymyksiltä vältytty mutta kokonaisuutena kaikki on ollu plussan puolella ja lupasin ittelleni tehä niin kauan kun on kivaa.


Ja en olis käyny missään ilman seuran tukea ja urheilu akatemian mahdollistamaa oheisharjoittelua.

Hansokun kanssa yhteistyössä:
www.penado.fi   (alekoodi "hansoku" -10% Ei koske tuoteryhmää matot ja tatamit)
www.urheiluteippi.fi (alekoodi “hansoku” -10% Tuet samalla Hansokun toimintaa!)


3. Miesten joukkuekilpailun kahden parhaan seuran isähahmojen/valmentajien kommentit




1. NUMMELAN JUDO
2. MEIDO-KAN
3. TAMPEREEN JUDO

Nummelalta Korkia-ahon tapaisen valmentajavelhon puutteessa löytyi haastateltavaksi vain varamies ja joukkueen henkinen johtaja Tommi Valtonen: Joukkuekilpailu sujui osaltamme erittäin mallikkaasti. Seuran omat pojat toivat homman kotiin jo kolmessa ensimmäisessä ottelussa Tamperetta ja Turkua vastaan, vaikka yksittäisiä, matseja näissä otteluissakin hävittiin. Todellinen jännitysnäytelmä odotti kuitenkin vasta finaalissa kun vastaan asettui Helsingin Meido-Kan. Korkia-ahon taktiikkana näytti olevan antaa ottelijoiden huilia lauantain kisoissa ottamalla lyhyitä matseja ja joissain tapauksissa lepuuttamalla ottelijoita kokonaan. Näin kokenut kehäkettu pyrki yllättämään Nummelan kivenkovan joukkueen. Meidän pojilla taas lauantain suuret ottelu ja minuuttimäärät kyllä näkyivät. Onneksi poikien tekninen ja varsinkin taktinen äly korvasi hyvin jo vähän painavaa jalkaa. Jokainen yksittäinen ottelu itsessäänkin oli hermoja raastavaa jännitystä, mutta lopulta joukkueen jo alkuotteluissa itselleen lanseeraama "fiksua ottelemista"- mentaliteetti kukisti Meido-Kanin rajun fyysisen myllytyksen.

Esa Korkia-aho: Alkuun haluan sanoa pari sanaa joukkue SM-kisoista yleensä. Kisa on mielestäni eräänlainen mittari myös seuran tasosta ja aktiivisuudesta. Kisat on monesti jännempiä kuin yksilökisat ja jos homman osaa ottaa huumorilla vaikka tosissaan otellaankin niin aina parempi. Ennen vanhaan oli mestaruussarja ja divarit ja joukkueeseen lähdettiin mukaan tasosta riippumatta mukaan, eikä pelätty tuleeko kuuppaan tai ei. Isommissa seuroissa junioreiden näytön paikka oli monesti näissä joukkuekisoissa. Joukkuekisat pitää saada takaisin sille kuuluvalle paikalle. Siinä peräänkuulutan kaikkia seuroja aktivoitumaan.

Sitten itse asiaan eli Meido-Kanin joukkueeseen ja tämän vuoden matseihin. Tehtiin Arpiaisen Hessun kanssa jo vuosia sitten pojille selväksi, että alkuun ootte viiden sakissa nuorten SM-kisoissa ja sit mitskuja kun ollaan A-junnuja ja pikkuhiljaa mestaruuksiakin. Homma oli selvä, että jossain kohtaa meillä on myös joukkue ja mieluusti VAIN omia jätkiä. Näin tapahtui Tikkurilan SM-kisoissa todella pitkän tauon jälkeen ja meillä oli yksi lainamies eli Marde Puumalainen, koska säännöt kielsi Erkan osallistumisen. (Mun aikana kehään pantiin jos oli amisviikset kasvamassa tai ei niitäkään tarvittu) Ekalla yrittämällä otettiin pronssia. Seuraavana vuonna oltiin neljänsiä, kun tuli loukkaantumisia ja siirrettiin kundit pari sarjaa ylemmäksi. Silloin sanoin että ensi vuonna kaikkien ollessa kondiksessa me mennään vähintään finaaliin ja näin tehtiin. Ens vuoden tavoitetta voitte kaikki vaan arvailla.

Tänä vuonna tuli snadisti takapakkia, kun Ville Ylitalo joutui pikkuvamman takia jättää kisat väliin ja päävastuun kantoi Jolle Ylitalo -66 kg:ssa vaikka onkin -60 kg jätkä. Turun kisassa kun näin lohkojaon, tiesin sisimmässäni että me otetaan lohkovoitto. Chikara oli ehkä suurin kysymysmerkki, mutta Eetu Heinonen poisti turhat kysymysmerkit hoitamalla edellisen päivän Suomenmestarin ipponilla ja se oli siinä nekin arvuuttelut. Bodonos ja Chikara kaatui puhtaasti 4-1 ja finaaliin. Tiesin ettei Tampere sinne selviä, koska Nummelalla oli hyvä jengi kasassa ja tääkin meni oikein.


Finaalia lähdettiin voittamaan tietty, mutta näin jälkikäteen mietittynä, meillä ei olisi ollut tilaa autoissa kuskata sitä pystiä Stadiin, niin otetaan se ensi vuonna salille, kun ei ole logistisia ongelmia sen suhteen. Nummelalla oli täysi joukkue (mutta ei omia kaikki) Finaali oli todella tiukka ja kolme matsiakin meni jatkoajalle. Jolle hävisi alipainoisena ensin Henulle ja sitten Eetu tappeli raivoisasti Arttua vastaan ja vasta jatkoajalla tuli tappio. Sitten Aku jaksoi rouhia Oskun kanssa jatkoajallakin tasaiseen tahtiin ja Akulle ippon voitto. Petsku hoiti seuraavan rutiinilla ja tilanne olikin jo 2-2 ja ratkaisu oli Erkan ja Marden välillä. Tämäkin meni jatkoajalle, kun Erkka ei suostunut taipumaan millään. Jatkoajalla Nummelan eiku anteeksi Mikkelin poika sai ratkaisevan suorituksen ja nyt tuli tiukka tappio. Tavoite oli saavutettu eli finaalipaikka ja ensi vuonna voi olla toinen ääni kellossa ja haastankin muut seurat matsaamaan sankoin joukoin ja mieluusti ihan omilla miehillä. Kaikki kunnia Nummelalle kumminkin mestaruudesta. Luulen,että ensi vuonna finaalissa on Meido-Kanin lisäksi joko Nummela tai Chikara. Tommi "Mato" Valtoselle terveisiä, että karhu on herätetty. Loppuun vielä erikoismaininta Bodonokselle, joka otti kisat huumorilla ja läppä lensi puolin ja toisin otteluiden aikana ihan niinku ennen vanhaan. Mä olen todella ylpeä tästä jengistä ja tulevaisuudessa ajattelin, että meillä on kaksi jengiä miehissä ja yksi naisissa. Miesten finaali voi olla silloin Stadilaisten mittelö. Tervetuloa Helsinkiin.