Harri Honkanen

SM-kilpailut 2013

Tällä kertaa haastattelemme 45-vuotiasta Harri Honkasta, seitsemänkertaista suomenmestaria, jonka nykykunto on yhä kova.

Kerro itsestäsi. 

Teen myynti-insinöörin hommia energia-ja voimalaitostekniikan alalla. Erilaisten liikuntaharrastusten lisäksi näpertelen vapaa-ajalla vanhojen brittimoottoripyörien ja autojen kanssa. Olen myös perustanut Harrison Bikes yrityksen, joka on valmistanut maailman tyylikkäimmät sähköpolkupyörät.. Perheeseen kuuluu vaimo ja 12 sekä 16 vuotiaat tytöt.

Varsinaisen kilpaurasi teit sarjassa -86kg, jossa saavutit mm. suomenmestaruuden ja neljä SM-hopeaa. Miten pärjäsit ulkomailla? Mitkä olivat kovimmat otteluvoittosi?

Ulkomailla ei tullut aikuisten sarjoissa mitaleita tai mainittavaa menestystä PM-kisoja lukuun ottamatta. Muutama 7. sija kv-turnauksissa ja pari otteluvoittoa MM-kisoissa. Kovimmat voitetut ulkomaiset vastustajat ovat ehkä Ranskan Demontfaucon (MM 1 ja olympia 3), Moldovan Florescu (MM 2) ja Espanjan González (mm. 2 kertaa Pariisin avointen finaalissa). EM ja Aasian kisojen mitalisteja on myös muutama tullut voitettua. Joukkuekisoissa otin tasapelin Usan olympiakakkosen Jason Morriksen kanssa. Silloin se tuntui tappiolta koska mielestäni olin parempi mutta nyt jälkeenpäin on tuokin oikein kiva muisto. Arvostan korkealle myös voittoja nuorena ihailemistani kotimaisista judolegendoista (vaikka he olivatkin aktiiviuransa tuolloin lopettaneet): Juha Salonen, Seppo Myllylä ja Jukka-Pekka Metsola.

 -----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Hansokun kanssa yhteistyössä:

www.penado.fi   (alekoodi "hansoku" -10% Ei koske tuoteryhmää matot ja tatamit)

www.birgittahernesaari.com

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Mikä mielestäsi teki eron sinun ja maailman ehdottoman kärjen välillä?

Olin huonompi kyllä kaikilla osa-alueilla koska en ollut harjoitellut riittävästi. Fyysisen voiman puute oli ehkä suurin ongelma. Kilpaura loppui liian aikaisin sillä loukkaantumiset ja rahapula vaivasivat jatkuvasti. Lisäksi en osannut hoitaa opiskelua yliopistossa urheilun ohella ja kursseja jäi liikaa suorittamatta. Kait siinä lopuksi vähän pääkin hajosi kun ei tullut menestystä. Neljä perättäistä tappiota SM-finaalissa oli myös kova pala vaikka näin jälkeenpäin tuntuu ihan hyvältä saavutukselta sekin.

Oliko normaalipainosi paljon yli painoluokkasi ylärajan -86kg? Millaiset punttitulokset sinulla oli otellessasi tässä sarjassa?

Voimaa ei oikein koskaan tullut riittävästi. Aloitin voimaharjoittelun vasta joskus 16 vuotiaana. Sitä ennen virittelin mopoa ja söin pullaa. Myöhemminkin olisi pitänyt syödä terveellisemmin ja levätä paremmin jotta voima olisi tarttunut. Raaka rinnalleveto oli 110kg, kyykky 150kg ja penkki 130kg. Leukoja vedin 18 kpl ja cooperin testissa juoksin 2950 m. Oma paino oli tuolloin 88-90kg.

Mitkä olivat tokuiwazasi ja miten harjoittelit niitä?

Pystyssä uchimata ja ipponseoinage, matossa jujigatame. Tein nuorena paljon pelkkiä tekniikkatreenejä kahdestaan jonkun kaverin kanssa. Uchimataa harjoittelin normaalien uchikomi ja heittoharjoitteiden lisäksi myös aika paljon erilaisilla apuliikkeillä punttisalilla. Matossa treenasin jujia uchikomina eri tilanteista. Randorissa pyrin välillä tietoisesti käyttämään väkisin lempitekniikoita vaikka uke olisikin ollut menossa eri suuntaan. VHS-videot olivat tärkeä lähde tuohon aikaan tekniikan opiskeluun. Monesti katsoin jotain yhtä liikettä kymmeniä kertoja hidastettuna ymmärtääkseni mistä siinä on kyse. Joskus katsoin videoita peilin kautta jos tekniikka oli väärälle puolelle. Videoiden katseluun meni varmasti ainakin pari tuntia joka päivä. Lisäksi kuvasin myös aika ajoin omia liikkeitä videolle jotta näkisin mitä niissä on parannettavaa.

Siirryttyäni isompiin painoluokkiin jujigatame on vaihtunut vähemmän akrobatiaa vaativiin tynnyrinpyöritysliikkeisiin. Ipponseoinage on myös jäänyt pois kun polvet eivät enää kestä.

SM-kilpailut 2013

SM-kilpailut 2013

Millaista harjoittelusi oli kokonaisuudessaan kilpaurasi aikana?

Asuin nuorena Heinolassa ja siellä oli aika heikot treenimahdollisuudet. Hollolassa oli hyvä seura jossa myös urheilukoulun judokat kävivät treenaamassa. Lähtö oli Heinolan linja-autoasemalta kolmen aikoihin ja paluu illalla kymmenen jälkeen. Tuohon aikaan kaikki maajoukkueleirit pidettiin Vierumäen urheiluopistolla ja se oli minulle todellinen onnenpotku. Selvitin Hollolan Arttu Laitiselta milloin niitä pidettiin ja menin paikalle vaikka ei kutsuttukaan. Vihreävöisenä kukkakeppinä olin siis miesten maajoukkueleirillä. Minut olisi varmasti heitetty ulos leiriltä mutta naisten moninkertainen EM-mitalisti Anne Åkerblom tarvitsi vastusta ja sain jäädä. Parhaimmillaan kävin siis kaikki B-nuorten, A-nuorten ja miesten edustusvalmennusleirit. Myöhemmin leirit siirrettiin Varalaan ja samanaikaisiksi kaikkien ikäryhmien kesken, jolloin lajiharjoitusten määrä väheni. Samoin urheilukoulussa tuli harjoiteltua paljon normaalia vähemmän koska sotilaskoulutusta oli niin paljon ja lepoa vähän. Kävin tietysti myös kaikki kotimaan kesäleirit jotka olivat tuohon aikaan Turku, Pieksämäki ja Heinävesi.

Lajitreeniä oli normaalisti 6-8 kertaa viikossa, leirien aikana tietysti enemmän. Punttia oli ehkä 3-4 kertaa ja joku juoksulenkki päälle.

Vuosina 1999, 2004, 2006, 2011, 2013 ja 2014 otit kuusi suomenmestaruutta otellen alle ja yli 100kg sarjoissa. Harjoittelitko näihin aikoihin vielä kovaa vai tulivatko mestaruudet ns. vanhoilla pohjilla?

Harjoittelu oli aktiiviuran jälkeen aika kausiluontoista. Joskus innostuin harjoittelemaan enemmänkin mutta pääasiassa se on ollut harrastelua. Yleensä olen loukannut itseni ja siinä polvea tai olkapäätä kuntouttaessa sitten innostunut hiukan treenaamaan muutenkin. Fyysiset ominaisuudet eivät tietysti ole muiden tasolla mutta tekniikkaa olen yrittänyt kehittää edelleen koska se kiinnostaa. Menestys SM-kisoissa jäähdyttelijänä ei kyllä kuvaa omaa tasoani urheilijana vaan osa mestaruuksista tuli aika onnekkaasti, yksi jopa kumartamalla.

Huhujen mukaan korostat tekniikkaharjoittelun tärkeyttä ehkä jopa ylitse randorin ja fysiikkaharjoittelun, miksi näin?

Oikea tekniikka on yleensä edellytys näyttäviin heittoihin joista yleisökin nauttii. Olen aina ihaillut japanilaisten kaunista perustekniikkaa. Tekniikan opiskelu on lisäksi mielenkiintoista vaikka ei tähtäisi kilpailuihin ja siksi haluaisin että seuroissa judoa pääasiassa OPETETTAISIIN eikä valmennettaisi. Urheiluvalmennusta tarvitaan vasta huippukilpailijoiden kohdalla. Uskon että nimenomaan JUDOTAITOJEN oppiminen on se, mikä houkuttelee uusia harrastajia lajin pariin. Eikä laadukkaammasta tekniikan osaamisesta haittaa ole kilpailijoillekaan.

Väärin opittu tekniikka on ensin poisopittava ja siksi on turhauttavaa ja kiusallista nähdä huonoa tekniikan opetusta.

Niin kuin alussa mainitsimme, olet yhä Suomen olosuhteissa kovassa iskussa. Jos Max Jensen Memoriam järjestettäisiin tänä vuonna, huhujen mukaan saattaisit jopa voittaa sen, onko tässä mitään perää?

Hah! 45-vuotias ylipainoinen toimistotyöläinen ei voi tietenkään edes haaveilla tasaväkisestä kamppailusta nuoren huippu-urheilijan kanssa. Vanheneminen on kamalaa kun harjoittelulla ei ole enää samaa vaikutusta kuin nuorempana. Ennen harjoittelusta seurasi kehitystä, nyt vain väsymystä ja vammoja. Luulenpa että edes kamppailu-urheilussa vaadittavaa peruskestävyyttä ei voi enää pitää yllä tässä iässä. Muista ominaisuuksista puhumattakaan. Ennen kilpaileminen jännitti mutta nyt pelottaa pelkkä ajatus.

Kuinka paljon painat nykyisin?

Vähän toista sataa kiloa. Tällä osa-alueella olen kehittynyt eniten aktiiviuran jälkeen.

Mihin asioihin Suomen judossa kaipaisit muutosta tai mikä mielestäsi olisi oleellista, jos yhteinen tavoite Suomessa on kansainvälinen kilpailumenestys?

Valitettavasti en tunne nykyisten kilpailijoiden harjoittelua niin hyvin että osaisin siitä sanoa jotain älykästä. Eikä minulla ole valmennuksellista koulutusta tai osaamista muutenkaan niin paljon että voisin väittää tietäväni miten kansainvälinen menestys saavutetaan. Mutta jos jotain saa silti sanoa, niin minusta oikea tekniikka pitäisi opetella heti nuorena, eli parhaat opettajat alkeiskursseja vetämään. Näille valmentajille pitäisi myös saada aikaiseksi korvaus työstään, jotta voisimme valita hommaan taitavimmat tarjolla olevat opettajat. Henkilökohtainen valmentaja on liikaa luksusta Suomen oloissa. Yksi ja sama ammattivalmentaja voi hoitaa useita urheilijoita ja harrastajia jos vain saa siitä asiaankuuluvan palkan.

Tekniikkaharjoittelussa palaisin vanhaan japanilaisten käyttämään tyyliin eli uchikomit ja heitot paikaltaan (tai muutamasta askeleesta) eikä vapaasta randorimaisesta liikkeestä. Vapaasta liikkeestä tehdyt pylläytykset eivät vahvista heiton tärkeitä osa-alueita (horjutusta ja sisääntuloa) vaan ovat pelkkää liikkeen tuntemuksen opiskelua. Jälkimmäinen pitäisi hoitaa randorissa jos sitä otetaan oikein ja riittävästi. Randoriminuutteja pitäisi saada ainakin 45-60 min päivässä jos haluaa kehittyä. Mutta ensin tietysti perustekniikka ja ukemi kuntoon, muuten homma menee päkittämiseksi kun pelottaa.

Kaikesta huolimatta voidaan kai kuitenkin sanoa, että olet judourasi ehtoopuolella. Jos voisit muuttaa menneisyyttä, niin lähtisitkö uudestaan tälle judokan tielle vai neuvoisitko nuorta itseäsi tekemään intohimolla kenties jotain muuta?

Jokainen valitkoon tien jonka kokee omakseen. Minulle judo on edelleen maailman hienoin urheilulaji enkä ole löytänyt vastaavaa tunnetta mistään muusta harrastuksesta. Haluaisin yleensäkin kannustaa jokaista tekemään jotain intohimoisesti ja omistautuneesti. Nykyään tuntuu että monet juoksevat elämysten tai hetken mielihyvän perässä. Monella harrastus vaihtuu heti ensimmäisen vastoinkäymisen jälkeen kun todellinen oppiminen olisi vasta alkanut. Itsekin luovutin aktiiviuran liian aikaisin ja siksi varmaan roikun edelleen mukana.

Vapaa sana.

Kiitos haastattelusta. Hansoku on tehnyt hienoja juttuja ja oli suuri kunnia päästä mukaan. Pahoittelut pitkistä vastauksista, judo saa aina innostumaan.

Judon nykynuorisolle terveisiä?

Positiivinen asenne ja pieni leikkimielisyys on syytä pitää aina mukana. Oppiminen on silloin myös tutkitusti tehokkaampaa. Koska judokat eivät saa palkkaa, on harjoittelusta osattava nauttia. Kovistakin treeneistä tulee hyvä olo kun niissä on oikea henki. Treenikavereita pitää kannustaa ja tsempata, sillä itsekin kehittyy sitä enemmän mitä kovemmassa seurassa treenaa.

Menestys kilpailuissa tulee pitkäjänteisen työnteon tuloksena sitten ajallaan. Judossa ei ole oikotietä eikä menestystä pitäisi odottaa liian nopeasti.

Ja viimeiseksi, kerro jokin hauska judotarina vanhoilta ajoilta.

Ihan parhaita tarinoita ei voi tässä valitettavasti kertoa mutta eräs Valko-Venäjän kisamatka tulee mieleen 90-luvulta: Kämppäkaverini oli palaamassa illalla kisabanketista hotellille, mutta joutuikin paikallisten sissien kidnappaamaksi. Yön aikana tämä nimeltä mainitsematon ystäväni joutui myös osalliseksi ihmishenkiä vaatineeseen tulitaisteluun. Aamuyön tunteina hän onnistui lopulta pakenemaan sissejä judotaitojensa avulla ja palasi uupuneena kämpille. Syntyi tietysti hirveä selkkaus ja yön tapahtumia selvitettiin aamupäivän aikana pitkään ja hartaasti. Lopuksi paikalle kutsuttiin miliisi jolle asia selvitettiin tulkin välityksellä. Kansainväliseltä selkkaukselta vältyttiin vasta kun kämppäkaverini myönsi nukahtaneensa matkalle ja nähneensä unta.

Seuraavana yönä eräs joukkueemme naispuolinen urheilija tuli herättämään meidät. Hän oli aivan vakuuttunut että läheisessä puussa vaaniva mies aikoi hypätä hänen 5. kerroksessa sijaitsevan hotellihuoneen parvekkeelle.

En tänäkään päivänä tiedä mistä näiden muuten erittäin selväpäisten urheilijoiden hallusinaatiot johtuivat. Muistaakseni meille ei banketissa tarjottu mitään epäilyttävää. Paikallinen vodkamerkkikin on päässyt unohtumaan.

Judoharjoittelu Eri Maissa

Vuosien varrella toimitus&ystävät on vieraillut monissa eri maissa harjoittelemassa. Koska muiden maiden harjoitustavat varmasti kiinnostavat myös Suomessa, kokosimme alle tietoja siitä miten judoa eri maissa harjoitellaan. Suurimmasta osasta paikkoja on koottu tiedot vain iltaharjoittelusta, sillä aamuharjoituksiin suomalaiset eivät ole paikallisten kanssa yhdessä osallistuneet tai harjoitukset ovat olleet vain fysiikkaharjoituksia.

UNKARI (Dunavarsanyn Olympic Center).

Keskuksessa harjoittelee IJF:n rahoittamana monia Afrikan ja Etelä-Amerikan maiden urheilijoita. Tasoltaan he ovat European cup/Open mitalisteja. Myös eurooppalaisia joukkueita vierailee toisinaan keskuksessa

Toimituksen saama raportti keskuksesta: Keskuksessa harjoitellaan kahdesti päivässä aamuisin aina tekniikkaa ja iltaisin joko tunti tekniikkaa ja puntti tai tunti tekniikkaa ja randoria. Yleensä tiistai ja torstai ilta on randoria Unkarin maajoukkueen kanssa Budapestissa.. Treeneissä on yleensä aika kova tempo ja tekniikkaa tehdään paljon aikaa vastaan. Centerissä käy myös välillä vierailemassa IJFn akatemiasta valmistuvia valmentajia jotka näyttävät omia tekniikoitaan, mm.  Mark Huizinga.

UNKARI (Budapest)

Budapestissa harjoittelee useita junioreiden EM-mitalisteja, joista osa ottelee nykyään jo aikuisten sarjoissa. 

LÄMMITTELY: Pitkä lämmittely, jossa tehdään paikallaan paljon liikkeitä valmentajan esimerkin mukaan/valmentajan merkistä.

LAJI: Oma tekniikka, jossa paljon uchikomeja ja heittoja. Yleensä sarjoissa pidetään yllä kovaa tempoa. Lopuksi otetaan normaalia randoria.  

SAKSA (Potsdam)

Postdam on perustasoinen saksalaisten harjoituskeskus. Paikallinen joukkue UKJC Potsdam ottelee 1. Bundesliigassa, muttei taistele kärkisijoista. Tuottaa vahvoja European Cup tason ottelijoita.

LÄMMITTELY: Lämmittelyksi otetaan yleensä yleiskunto ja ketteryysliikkeitä, joita seuraa uchikomia paikallaan ja liikkeestä.

LAJI: Yleensä noin 10x5min pystyrandoria. Juniorit ottavat aamuisin myös tekniikkaa, mutta ainakin toimituksen vieraillessa Postdamissa, aikuisia ei näissä tekniikkaharjoituksissa näkynyt, vaan he tulivat vain iltaisin ottamaan randoria.

USA (Pedro’s Judo Center, Boston)

Legendaarisen Jimmy Pedron ja tämän isän Pedro Sr harjoituskeskus. Treeneissä esiintyy monia jenkkien tähtiurheilijoita, kuten Travis Stevens.

Toimituksen saama raportti: Paljon oli mattoa ja keskityttiin mattotekniikoihin. Näiden päälle mattotilanne randoreita noin 30sek-1min. Treeneissä oli yleisesti kova tempo. Patjalle tehtiin paljon heittelyä ja randoria oli aikalailla samoja määriä kuin Suomessa. Lähes joka aamu oli juoksuja treenien jälkeen joilla luotiin pohjaa jenkkien kovalle kunnolle. Tosi hyvä tiimihenki ja kaikki otti kaikkien kans oikeestaan. Starat ei pitäny mitää roolia, vaan teki paljon töitä ja auttoivat muita. Puntit tehtiin omalla ajalla.

SAKSA (Judo Club Randori, Berlin)

Perus saksalainen judoseura, hyvää perustasoa, muttei maailmantähtiä. Tältä vuodelta seuralta löytyy silti alle 21 vuotiaiden MM viitonen Daniel Zorn.

LÄMMITTELY 5min päästä päähän hölkkäilyä ja päädyssä aina 10 punnerusta ja toisessa päässä 10 vatsaa - erilaisia lämmittelyliikkeitä kaverin kanssa kuten kantamista, kottikärryt, itsensä vetäminen eteenpäin niin että kaveri seisoo ja ite vatsallaan - uchikomeja ja heittoja. Kokonaiskesto noin 25min.

LAJI: 4x5min mattorandoria ja 7x5min pystyrandoria - kaikki putkeen

VENÄJÄ (Pietari)

Pietarin harjoituksissa treenaa Venäjän junnukilpailuiden seitsemän parhaan joukkoon sijoittuneita miehiä, sekä joitain kovempiakin, kuten alle 21 vuotiaiden euroopanmestari Pavel Patokov.

Toimituksen saama raportti

Pietarissa on viikossa kaks randoritreeniä - tiistai ja torstai iltaisin ja siellä on paljon porukkaa paikalla, myös sellaisia jotka ei muuten ole viikolla treeneissä paikalla (Kuten Suomessa esim. Chikara). Muuten iltaisin on ollut tekniikkatreenit (kerran viikossa ne waza teemana), etenkin erilaisten tilanteiden harjoittelua. Perustreenin sisältö on ollut: juoksua aluksi, sitten akrobatiaa, uchi komia. Sitten valmentajat kerää porukan keskelle katsomaan tietynlaista tilannetta mitä treenataan: esimerkiksi uke hakee migi kahvaa, miten haetaan oma ote ja siihen heitto. Treenit noin 2h ja lopussa vielä pieni fysiikka osuus. Aamuisin on tekniikkaa, vähän erilaisella treenin pohjalla ja loppuun köyden kiipeämistä.

JAPANI (International Budo University, Katsuura)

Katsuura on keskitasoinen Japanilainen yliopisto. Näitä miehiä ei koskaan todennäköisesti tulla Japanin maajoukkueessa näkemään, mutta tullessaan kevyempiin Eurooppalaisiin kilpailuihin, esim Matsumae-cuppiin, voittavat IBUn miehet lähes joka sarjan. Varsinkin pienissä painoluokissa Katsuuralaiset ovat vahvoja.

LÄMMITTELY: Noin viidentoista minuutin ‘taiso’ eli hyvin väsynyt paikkojen pyörittely, jonka jälkeen noin 15 minuuttia uchikomia paikaltaan ja päästä päähän.

LAJI: 12-21 kierrosta 5-6 minuuttisia pystyrandoreita. Randorien välissä ei ole palautusta, mutta yleensä harjoitukset pyörivät joko kiertosysteemillä niin, että kaksi randoria putkeen, ja yksi huilia. Joskus randoria otetaan myös niin, että sama henkilö on keskellä esimerkiksi 8 kierrosta putkeen. Randoreissa tempo ei yleensä ole kovin kova, sillä sama setti tehdään kuutena päivänä viikossa. Enimmäkseen seistään hyvässä asennossa ja paikasta yritetään heittää. Pystyrandoreiden perään saattaa seurata muutama mattorandori, tai sitten ei.

JAPANI (Tokai University)

Tokai on mahdollisesti maailman kovin paikka harjoitella judoa. Vanhoihin mestareihin lukeutuvat muun muassa Yamashita ja Inoue, nykyisiin Takato, Hashimoto, ja Haga.

LÄMMITTELY: Noin viidentoista minuutin ‘taiso’ eli hyvin väsynyt paikkojen pyörittely, jonka jälkeen noin 15 minuuttia uchikomia paikaltaan ja päästä päähän.

LAJI: Osa harjoittelijoista merkitään vöillä ottamaan keskellä 8x5 minuuttia pystrandoria ilman palautuksia. Laidalla olijat käyvät sitten haastamassa näitä henkilöitä. Tämän jälkeen vaihdetaan vöitä pitäviä henkilöitä, ja sama setti otetaan uudestaan. Randori on kovaa, ja Katsuuraan verrattuna Japanilaiset ottavat erittäin tarkasti, eivätkä anna ‘länkkäreiden’ missään nimessä heittää.

ISRAEL (Wingate)

Wingate on Israelin maajoukkueen harjoituskeskus, joten harjoituksissa esiintyvät kaikki Israelin judon tähdet, mukaan lukien Sagi Muki ja Or Sasson.

Aamuisin paikallisilla on voimaharjoitus.

LÄMMITTELY: Noin 5 minuutin hölkkä, sekä muutama ketteryysliike. Tämän jälkeen noin kymmenen minuuttia omia uchikomeja ja heittoja.

LAJI: Peruskuntokaudella: Noin tunti 4 minuuttisia pystyrandoreita.

Kilpailukaudella: Randoreiden lisäksi otetaan taktisia tilanteita, joista tehdään heittoja ja otetaan lyhyitä kamppailutilanteita.

RANSKA (Institut du Judo, Pariisi)

Pariisin judoinstituutissa harjoittelevat kaikki Pariisin alueen judokat Ranskan ykkösmaajoukkuetta lukuunottamatta maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin. Myös ykkösmaajoukkue osallistuu usein harjoituksiin, jollei harjoituskeskus INSEPissä ole aamulla randoriharjoituksia.

LÄMMITTELY: Noin 15 minuuttia uchikomia päästä päähän tai paikaltaan , mahdollisesti muutama heitto. Joskus harjoitukset saattavat myös alkaa mattorandorilla.

LAJI: 6-10 kertaa noin 5 minuutin pystyrandoreita. Randoreiden välissä lyhyt palautus, ja aina muutaman randorin jälkeen pidempi huili. Randorit otetaan erittäin kovalla temmolla, ja periksi antamatta. Tämä ei koske vain ulkomaalaisten kanssa otettuja randoreita. Ei ole mitenkään epätavallista, että kahden ranskalaisen välillä näkyy kohtaa railakastakin kahvalla päähän lyömistä.

EJU OTC (Mittersill, Nymburk, Tata, Antalya, Rooma, Malaga, etc.)

OTC-leireille harjoittelevat lähes kaikki Euroopan huiput. Kokoonpano vaihtuu hieman leirin sijainnista riippuen.

LÄMMITTELY: 15 minuuttia omaa lämmittelyä.

LAJI: 1-4 mattorandoria, jotka lähes kaikki ottavat vielä enemmän tai vähemmän lämmittelynä. 5-8x5 minuuttia pystyrandoria. Pystyrandorit otetaan yleensä kahdessa tai kolmessa ryhmässä, joten lepoaika randoreiden välillä on 5 - 10 minuuttia.

ITALIA (Akiyama Settimo, Torino)

Akiyama on yksi Italian menestyneimpiä seuroja, ja vuoden 2017 Italian joukkuemestari niin miehissä kuin naisissakin. Junioreiden arvokisamitaleita seura tuottaa lähes joka vuosi, mutta aikuisissa menestys ei ole aivan niin yleistä. Toisaalta, tämä on myös Rion olympiavoittaja Fabio Basilen seura.

Kolmena aamuna viikossa Akiyaman judokat kokoontuvat ensin punttisalille, jossa tehdään jokaisen oman ohjelman mukainen voimaharjoitus. Tämän jälkeen judosalissa tehdään kovalla temmolla tehtävä kuntopiiri joka kestää noin 15-30 minuuttia. Kuntopiiri toteutettiin ainakin toimituksen vierailun aikana tekemällä lyhyitä kovatempoisia sarjoja eri liikkeitä (juoksu, vetokumit, etc) ilman palautusta liikkeiden välillä.

LÄMMITTELY: Noin 5-15 minuuttia juoksua/kuntoharjoitteita kovalla temmolla, mahdollisesti vielä lajilämmittelyä nopeusuchikomin ja kuntoliikkeiden yhdistelmillä.

LAJI: 30-45min tekniikkaosio, jossa valmentaja näyttää tekniikan tai tilanteen ja siitä tehdään kovalla temmolla toistoja. Kesken tekniikkaosio saatetaan ottaa lyhyitä randoreita, tai tilannetaisteluita harjoituksen teemana olevasta tilanteesta. Tempo on koko ajan erittäin korkea ja lepotaukoja ei ole. Tekniikkaosuuden jälkeen viimeinen 30-45min käytetään perinteisiin pystyrandoreihin.  

VIRO&LATVIA (Baltian Maiden Yhteisleirit)

Baltian maiden judokoita laidasta laitaan, EM-mitalisteista Baltic Sea mitalisteihin.

LÄMMITTELY: 15min omaa lämmittelyä.

LAJI: 1-3x5min mattorandoria + 5-7x5min pystyrandoria. 

-----------Hansokun kanssa yhteistyössä:

www.penado.fi   (alekoodi "hansoku" -10% Ei koske tuoteryhmää matot ja tatamit)

www.birgittahernesaari.com

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------