torstai 12. huhtikuuta 2018

Tommin ajatuksia judotekniikasta

Eräs nuori urheilija kysyi minulta joskus miksi Hansoku kirjoittaa aina voimasta, eikä koskaan tekniikasta. Ehkä vastaus on, että tekniikasta on vaikeampi kirjoittaa. Tai ehkä emme koe olevamme teknisesti päteviä neuvomaan. Tai ehkä tekniikasta keskusteleminen on vaikeampaa yleisellä tasolla, sillä jokainen judoka toteuttaa tekniikat omalla yksilöllisellä tavallaan. Tästä huolimatta judotekniikka kuuluu ainakin omiin lempipuheenaiheisiini, joten nyt on tullut aika viedä ajatus myös paperille. Seuraavaksi lukemasi artikkeli (ellet päätä tässä kohtaa sulkea selainta) on omia sekavia ajatuksiani judotekniikasta, jotka olen mahdollisimman selkeästi koettanut sanoiksi pukea. Pahoittelen jo valmiiksi tekstiä, joka todennäköisesti ryöstäytyy täysin hallinnasta ja muuttuu pienimuotoiseksi novelliksi.
-Tommi


-----------Hansokun kanssa yhteistyössä:

www.penado.fi   (alekoodi "hansoku" -10% Ei koske tuoteryhmää matot ja tatamit)
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Osa 1: Tekniikan Merkitys Judossa

Olipa judoka kilpailija tai harrastaja hänen tärkein ominaisuutensa judokana on hänen judotekniikkansa. Tekniikan tärkein osuus on puolestaan sen toteuttaminen realistisessa kamppailutilanteessa: itsepuolustuksessa, randorissa, tai shiaissa. Näistä itsepuolustus on ainoa, jossa en toivo kenenkään joutuvan judotaitojaan koskaan testaamaan. Minulla ei myöskään ole paljoa kokemusta judotekniikoiden harjoittelussa itsepuolustustilanteita varten. Tästä syystä tämä artikkeli käsittelee judotekniikkaa ja sen harjoittelua randoria ja kilpailua silmällä pitäen. Puhtainkaan tekniikkakilpailussa toteutettu tekniikka ei mielestäni kerro judotekniikan toimivuudesta muuta kuin sen, että tekniikan peruselementit ovat kunnossa. Jos tekniikkaa ei kykene toteuttamaan kun uke vastustaa, ei kyseessä ole tehokas judotekniikka.  

Ehkä tässä kohtaa olisi myös hyvä määritellä se, mitä tarkoitan kun puhun judotekniikasta. Judotekniikka ei ole vain judoheittoja. Se on kaikki mitä judoka judon puitteissa tatamilla tekee: Otteen ottaminen, heittojen väistäminen, vastustajan otteen irrottaminen, matossa hyökkääminen, heittäminen etc.

Jos tekniikka on judokan tärkein ominaisuus, miten se suhtautuu muihin ominaisuuksiin, kuten voimaan, nopeuteen tai kestävyyteen? Tekniikka ei ole olemassa tyhjiössä, vaan kaikki edellä mainitut tekijät vaikuttavat yksilön kykyyn suorittaa judotekniikka. Tästä syystä kaikkien kilpajudokan ominaisuuksien tulee olla korkealla tasolla.

Kansainvälisesti menestyvät judokat ovat yleensä erittäin hyviä puolustamaan judotekniikoita. Jos tori on ukeen verrattuna heikko, ja uke osaa puolustaa hyvin tekniikkaa, on torin lähes mahdotonta heittää ukea, vaikka tekniikka hipoisi täydellisyyttä. Jos tori sen sijaan on lähes yhtä vahva kuin uke, mutta hänen hyökkäyksensä on parempi kun uken puolustus, on paljon todennäköisempää että hyökkäys onnistuu. Tässä kohtaa joku voi saivarrella, että pitää yrittää sitten eri tekniikkaa, tai hämätä. Taitava judoka osaa kuitenkin puolustautua hyvin kaikkia judotekniikoita vastaan. Hyvään tekniikkaan kuuluu myös se, että judoka ei ylireagoi hämäyksiin.
Sama pätee kestävyyteen ja nopeuteen. Vaikka puolustustekniikka olisi kuinka hyvä, ei siitä ole juurikaan apua jos puolustaa jaksaa vain minuutin. Hitaasti ei sen sijaan pysty heittämään, eikä väistämään. Jokaisen tulee totta kai tukeutua omiin vahvuuksiinsa, mutta kaikkien ominaisuuksien tulisi kilpailevalla judokalla olla mahdollisimman hyvällä tasolla, jotta ne tukisivat tekniikan tehokasta toteuttamista.

On kuitenkin hyvä muistaa, että ominaisuudet ovat olemassa tukeakseen judotekniikan mahdollisimman hyvää suorittamista. Oikea-aikaisella tekniikalla pystytään kuromaan kiinni suuriakin voima tai kokoeroja. Tekniikan tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman suuri voima, mahdollisimman oikeaan aikaan, mahdollisimman pienellä vaivalla. Näin minä ainakin tulkitsen maksimaalisen tehon periaatteen.

Osa 2: Judotekniikka Shiaissa 

Tekniikan käytön judo-ottelussa voi mielestäni pelkistää seuraavaan 6-askeleen kaavaan:
Estä vastustajan ote --> ota oma ote/riko vastustajan ote ja ota oma ote --> älä lennä --> heitä --> älä jää sidontaan/lukkoon/kuristukseen --> ota sidonta/lukko/kuristus.

Jokaisen askeleen tehokas suorittaminen edellyttää mahdollisimman hyvää suoriutumista sitä edeltäneestä kohdasta, vaikka kaikissa tapauksissa se ei olekaan välttämätöntä. Esimerkiksi vastustajan vahvaa otetta voi käyttää heiton tekemiseen, mutta yleisesti on paljon helpompaa heittää omasta otteesta. Avaan kaavaa nyt hiukan. Suurimmalle osalle tämä on varmasti vanhan kertausta, mutta scrollatkaa edes läpi, teksti jatkuu vielä tämän osion jälkeenkin.

Estä vastustajan ote: Nykyjudossa monien judokoiden lempiote on sellainen, joka ahdistaa vastustajaa huonompaan asemaan ja/tai rajoittaa tämän hyökkäysvaihtoehtoja. Tästä syystä ottelun ensimmäinen askel on se, että judokan ei tulisi jäädä vastustajan haluamaan otteeseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita pakenevaa räpeltämistä, vaan sitä, että judoka blokkaa vastustajan otteen ja ottaa oman otteen. Oman otteen ottaminen on huomattavasti helpompaa, kun blokkaa myös vastustajan otteen.

Ota oma ote/riko vastustajan ote: Kun vastustajan ote on blokattu, on huomattavasti helpompaa saada oma ote. Jos vastustaja tämän jälkeen saa jälleen otteen, tai vastustajan otteen blokkaaminen on epäonnistunut, tulee ote irrottaa. Toki, jos ote on 50/50 (esimerkiksi migi vs migi molemmat kädet kiinni) on molemmilla otteen puolesta yhtäläinen mahdollisuus heittää. Mahdollisuudet heittää (sekä puolustaa) paranevat kuitenkin huomattavasti jos vastustajan otteen saa irrotettua, ja oman pidettyä.

Älä lennä: Kun judoka on saanut otteen, tai rikkomisyrityksistä huolimatta jäänyt otteeseen on seuraava askel olla lentämättä. Tärkeimmät tähän vaikuttavat tekijät ovat ote ja asento. Otteen pitämisen tulee olla tarpeeksi hyvää, jottei vastustaja pysty purkamaan judokan otetta ja rakentamaan omaa heittopaikkaansa. Asennon sen sijaan pitää olla sellainen, että judoka on kokoajan tasapainoalueellaan, kunnes itse päättää siirtyä hyökkäämään. Jos vastustaja ei kykene liikuttamaan judokaa pois tasapainoalueelta, on tätä myöskin erittäin vaikea heittää. Asennon ei kuitenkaan tule olla jäykkä, vaan judokan on kyettävä reagoimaan vastustajan liikkeisiin.

Heitä: Kun ote ja asento ovat kunnossa, on aika heittää vastustaja. Tämän voi tehdä kahdella tapaa; joko hyökkäämällä itse, tai tekemällä vastatekniikan. Heittäminen on periaatteessa yksinkertaista: Vastustaja tulee saada pois tasapainoalueelta, ja sen jälkeen heittää jonkun raajan tai vartalon yli voimalla selälleen. Vastustajan saaminen pois tasapainoalueelta ja selälleen on kuitenkin vaikeaa. Tähän tarvitaan liikettä, ajoitusta, nopeutta ja tehoa. Jokaisessa tapauksessa kaikkia edellämainittuja elementtejä ei tarvita, mutta ne ovat kuitenkin heittämisen peruspilarit. Kun vastustaja liikkuu, on hän helpommin pois tasapainoalueeltaan. Tästä helppo esimerkki on se, että mitä nopeammin ihminen liikkuu, sitä pienempi voima hänen kaatamiseensa tarvitaan. Pikajuoksijan kamppaamiseen riittää pieni osuma jalkaan, paikallaan seisovan miehen kaatamiseen harvemmin ei. Vastustajan liikkeen ei tarvitse olla kovin suurta, mutta siihen tulee reagoida oikealla tavalla, ja oikeaan suuntaan. Tätä on ajoitus. Nopeus sen sijaan on reaktionopeutta ja absoluuttista nopeutta. Kun vastustaja on pois tasapainoalueeltaan, tulee judokan reagoida tähän riittävän nopeasti saadakseen edun. Liikkeen on myös oltava tarpeeksi nopea, jottei vastustaja ehdi korjata tasapainoaan. Liike tulee myös toteuttaa sellaisella teholla, että vastustaja kaatuu. Kevyellä tönäisyllä tuskin saa kaadettua hyvää judokaa, vaikka tämä olisikin huonossa tasapainossa.

Yksi parhaista paikoista heittää, on silloin kun vastustaja siirtyy pois tasapainoalueeltaan hyökätäkseen. Toisin sanoen vastaheitto. Jos oma asento on vahva, ja toisen tasapaino on huono, on vastustaja helppo heittää selälleen. Monet judotekniikat vaativat myös sitä, että hyökkääjä on hetkellisesti yhdellä jalalla. Tällöin tasapaino on luonnollisesti huonompi kuin kahdella.

Tietenkään ajoitusta tai liikettä ei aina tarvita judoheitossa. Jos kahden ottelijan puolustus ja hyökkäys ovat saman vahvuisia, mutta toinen judokoista on paljon vahvempi, voi hän runnoa heiton läpi. Vaikka tämäkin on tietyllä tavalla ”tekniikkaa” en käsittele sitä tässä.

Älä jää sidontaan/lukkoon/kuristukseen: Kun jompikumpi ottelijoista on heittänyt, tai epäonnistunut heitossa, siirrytään mattoon. Tärkeintä matossa on reagointi. Heiton jälkitilanteissa täytyy aina varoa vastustajan mattohyökkäystä. Jos itse on kontrollissa, tulee myös oma tekniikan ensimmäiset askeleet suorittaa nopeasti. Jos judoka pääsee tiukkaan puolustusasentoon, on mattotekniikan suorittaminen huomattavasti vaikeampaa. Tästä syystä mattoon mennessä ensimmäinen asia on varmistaa se, että on itse kontrollissa. Vaikka judoka olisi juuri heittänyt wazarin, se ei paljoa lohduta jos käsi jää suoraksi, ja häviää matsin käsilukolla. Jos vastustaja on kontrollissa, on tärkeintä omaksua tiukka puolustusasento. Puolustusasennosta voi sitten yrittää kääntää itseään mahdolliseen hyökkäykseen, jos se tuntuu tilanteeseen sopivalta.

Ota sidonta/kuristus/lukko: Tärkeintä matossa on reagointi. Sanotaan se tässä vielä toiseen kertaan. Vaikka judoka olisi juuri lentänyt, on matossa mahdollisuus ottaa tilanne kontrolliin. Vastustajan nopea ottaminen kontrolliin kumman tahansa osapuolen heittotilanteen jälkeen suurentaa mattohyökkäyksen onnistumisprosenttia huomattavasti, ja laskee mattohäviön mahdollisuuden lähelle nollaa. Mattohyökkäyksessäkin vastustajaa on paljon helpompi kääntää, ennen kuin hän saa tiukan puolustusasennon. On siis reagoitava välittömästi!

Tämän hieman pitkäksi venähtäneen kaavan tarkoitus oli kuvata judotekniikan perusosa-alueita kilpailutilanteessa pääpiirteissään. Se jättää kuitenkin paljon käsittelemättä, kuten varoitukset, väsymyksen merkityksen, erilaiset tyylit, taktiikat jne. Se ei myöskään käsittele mitään osa-aluetta kovin yksityiskohtaisesti, mutta ehkä se toimii tarpeeksi hyvänä lähtökohtana seuraavalle osiolle.


Juttu Jatkuu Mainoksen Jälkeen
Jos haluat hyvää tekniikkaopetusta ja randoria, saavu HJClle 2-5.8.2018! (Kuva suurenee klikkaamalla)

Osa 3: Tekniikan harjoittelu

Tekniikan harjoittelu voidaan mielestäni jakaa kuuden edellämainitun askeleen perusteella viiteen eri kategoriaan. Ote, pystypuolustus, pystyhyökkäys, mattopuolustus, mattohyökkäys. Käydäänpä kaikkien näiden harjoittelua seuraavaksi läpi.

Ote
Mielestäni otteissa tärkeintä on tietää, mitä haluaa tehdä. Otteiden harjoittelussa tulisi keskittyä hiomaan omia otekuvioita läpi, kerta toisensa jälkeen. Tämä voi kuitenkin olla lähinnä kevyttä tekniikkaharjoittelua, jossa tehdään toistoja. Tärkeintä on se, että judokalla on jokaiseen otetilanteeseen variaatiot, joita hän kykenee järjestelmällisesti toteuttamaan. Parasta otteiden harjoittelemista on randori. Randorissa otteiden ottaminen kehittyy luonnollisesti, sillä on aina mahdollisuus että vastustaja yrittää heittää. Niissä harjoitteissa joissa harjoitellaan pelkkää otetaistelua, saattaa monesti unohtua se, että vastustaja voi heittää, ja otteisiin saattaa tulla rynnättyä. Otteiden harjoittelemisessa tärkeää on se, että oteharjoituksissa harjoiteltuja kuvioita pyrkii tietoisesti toteuttamaan randorissa, kun vastustaja laittaan hanttiin täydellä teholla. Jos joku asia ei toimi, pitää miettiä miten sen saisi toimimaan. Kyse on keskittymisestä, itseä ei saa päästää helpolla, vaan harjoitellut otetaktiikat pitää pyrkiä toteuttamaan säännöllisesti, harjoituksesta harjoitukseen, myös heikompia ja vahvempia vastustajia vastaan.

Suomessa monesti tilanne on valitettavasti se, että tietyn tyylistä harjoitusvastustajaa ei ole saatavilla. Tällöin käytetään monesti roolituksia, joissa esimerkiksi normaalisti migi kahvamies joutuu hakemaan hidarikahvaa, jotta toinen voisi harjoitella hidarikahvaa vastaan. Nämä roolitukset eivät kuitenkaan ole kovin hyviä harjoituksia, sillä migimies ei osaa luonnollisella tavalla reagoida hidariotteessa ja hidariasennossa. Ne ovat kuitenkin parempia kuin se, että ei harjoittelisi hidaria vastaan ollenkaan.

Pystypuolustus
Pystypuolustus on osa-alue, jota harjoitellaan lähinnä randorissa ja näin onkin hyvä. Randorissa vastustajan hyökkäykset ovat luonnollisia, ja hän yrittää tosissaan heittää. Jos omalle tyylille on ominaista heitellä näyttäviä kärrynpyöriä ja voltteja, voi puolustusta harjoitella hyvin myös tekniikassa.

Monesti kuulee, että puolustusta tulisi harjoitella rennoin käsin ja päästämällä vastustaja hyökkäämään. Tämä on kuitenkin vain yksi tapa puolustaa, ja mielestäni se tapa ei sovi kaikille. Esimerkiksi Hollannin suunnalla suositaan aivan erilaista puolustustapaa, jossa molemmat kädet ovat suorina. Tämäkin taktiikka on erittäin vahva. Tärkeintä onkin harjoitella puolustautumaan omien vahvuuksien kautta, eikä sen mukaan mikä on katsojista viihdyttävää tai puhdasoppisista. Puolustamista on myös tärkeää harjoitella randorissa. Liian monesti kuulee sanottavan että ”hyökkäys on paras puolustus”. Tämä ei kuitenkaan ole totta. Aina kun judoka hyökkää, asettaa hän itsensä vaaraan poistumalla tasapainoalueeltaan. Judokan pitää siis kyetä havaitsemaan oikea aika puolustaa, ja oikea aika hyökätä, sillä hyökkääminen ilmassa matkalla selälleen ei ole kovin tehokasta.

Pystyhyökkäys
Pystyhyökkäyksien, eli heittojen harjoittelu. Tästä moni varmaan luuli tämän artikkelin kertovan…niin minäkin noin 1500 sanaa sitten. Miten judoheittoja tulisi oikein harjoitella? Mielestäni tähän on 4 päätapaa. Uchikomi, heitot vaparista, heitot vasteella ja randori.
Uchikomit ovat heittojen peruspilari. Niillä harjoitellaan horjutusta ja taisabakia. Uchikomit mahdollistavat toistomäärät, joita pelkkiä heittoja tekemällä ei ole mitenkään mahdollista saavuttaa. Uchikomeilla harjoitellaan perustekniikkaa, ja sitä, että heitto pysyy kasassa. Asento ei horju missään vaiheessa horjutusta ja kädet toimivat oikealla tavalla. Liikkeestä uchikomit tulisi mielestäni tehdä yksinkertaisesti, muutamasta askeleesta. Pitkät liikutukset eivät vastaa ottelunomaista heittoa.

Heitot vaparista ovat luonnollinen jatke uchikomeille. Heittoja tulisi tehdä niin paljon kuin mahdollista, paikaltaan ja liikkeestä. Näin tekniikasta tulee sujuva ja luonnollinen. Kaikenlaiset erikoisvariaatiot tulisi mielestäni poistaa heittojen harjoittelusta: kärrynpyörät & kuperkeikat joiden jälkeen tehdään heittoja jne. Jokainen toisto judotekniikassa poikkeaa hieman edellisestä, sillä uke ei koskaan seiso aivan sammalla tavoin. Suuret toistomäärät auttavat oppimaan tekniikan kontrollointia ja painavat sen mieleen niin, että sen pystyy toteuttamaan väsyneenäkin. Kuten uchikomissakin, heitot olisi hyvä tehdä pienestä liikkeestä, ilman turhaa tanssimista. Tärkeintä on olla eksakti, eikä roiskia. Heittojen pitää olla niin hyviä jokaista yksityiskohtaa myöten kun vain mitenkään mahdollista. Jos seoinagessa nippu on tiukká 10000 kertaa tekniikkaharjoittelussa, on se tiukka myös silloin kun vastustaja yrittää sitä estää.

Heitot vasteella ovat hyvä lisä tekniikkaharjoitteluun. Kun uke vastustaa heittoja lantiolla, on heittoon pakko tuottaa enemmän tehoa kuin normaalissa tekniikkaharjoittelussa. Tämä myös paljastaa mahdolliset huojumiset ja horjumiset tekniikassa. Koska kyseessä ei kuitenkaan ole randori, niin uke vastustaa juuri sen verran että heitto onnistuu. Tämän voi ajatella hieman kuin tekniikan voimaharjoitteluna.

Randori on tietenkin tekniikan viimeinen testi ja harjoitusmuoto. Siinä testataan tositilanteessa toimiiko tekniikka vai ei. Randoria tulisi ottaa paljon, jotta tekniikoita tulisi toistettua paljon tositilanteessa. Kuten otetaistelussakin, tekniikkaa tulee myös harjoitella aktiivisesti randorissa. Uusia tekniikoita täytyy yrittää ajaa sisään, muuten ne eivät koskaan siirry kilpailuihin.

Hyökkäystekniikkaa voi myös harjoitella muilla tavoin, mutta mielestäni nämä neljä osa-aluetta ovat kaikkein tärkeimmät. Ajallisesti harjoittelun tulisi rakentua mielestäni noin 10% uchikomia, 25% heittoja vaparista, 5% heittoja vasteella, ja 60% randoria.

Mattopuolustus
Mattopuolustuksen harjoittelua tapahtuu lähinnä randorissa ja mattopätkissä. Mielestäni tämä on hyvä tapa harjoitella mattoa. Myös pystyrandori tulisi tosin ottaa mattoon jatkaen, jotta matossa reagointi kehittyisi.

Tekniikassa mattopuolustusta ei erityisesti tarvitse harjoitella, ellei jatkuvasti jää randorissa samaan mattotekniikkaan. Tällöin on kyseistä tekniikkaa hyvä oppia puolustamaan.

Mattohyökkäys
Mattohyökkäystä tulisi harjoitella niin tekniikassa kuin randorissakin. Mattouchikomi tai mattotekniikka on erittäin tärkeää, jotta tekniikka rullaa sujuvasti. Myös erilaiset mattopätkät ovat erittäin hyviä harjoitteita. Esimerkiksi 30 sekunnin hyökkäys ja puolustuspätkät. Mielestäni tällaisia kovia likistyksiä tulisi ottaa vähintään yhtä paljon kuin perinteistä mattorandoria. Tämän lisäksi pystyrandorit tulisi ottaa mattoon jatkaen.




sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

(APRILLIPILA) Judo olympialajina jälleen pudotusuhan alla. Lääkkeeksi jalkoihin menon salliminen uudestaan 2019?

Japan magiazines uutisoi 31.3.2018:

“Judo will be contested at the 2020 Olympics in Tokyo, but it will be excluded from the 2024 Summer Games the I.O.C. said friday.

The decision to drop judo was made by secret ballot by the Olympic committee’s 15-member executive board at its headquarters in Lausanne, Switzerland. The exact vote and the reasons for the decision were not given in detail.”


IJF:n mukaan pudotusuhan syynä on japanilaisten ylivoimaisuus. Erityisen huonoksi tilanteen tekee se tosiasia, että seuraavat olympialaiset pidetään Japanissa, jolloin voidaan olettaa Japanin kahmivan mitaleista vielä suuremman osan kuin yleensä. IJF väläytti todennäköisenä mahdollisuutta, että jalkoihin meno sallitaan vuodesta 2019 alkaen, jotta judon todellinen levinneisyys saadaan nostettua esiin. Muitakin keinoja pohditaan, kuten osallistujien rajoittamista 7 per maa. (Juttu jatkuu kuvan ja mainosten jälkeen)



-----------Hansokun kanssa yhteistyössä:

www.penado.fi   (alekoodi "hansoku" -10% Ei koske tuoteryhmää matot ja tatamit)








Aprillia, syö silliä, juo kuravettä päälle!
April Fool!









tiistai 27. maaliskuuta 2018

Euroopanmestari Jorma Korhosen haastattelu


Tällä kertaa Hansoku sai kunnian haastatella Jorma Korhosta. Miestä, jolla on EM-kilpailuista värisuora; kulta, hopea ja pronssi. Näiden lisäksi MM-kilpailujen sijat 5. ja 7.  sekä kolme viidettä sijaa EM-kilpailuista, komeilevat meriittilistalla. Aloitetaan haastattelu.

Kerro itsestäsi. 
Naimisissa- Vaimo Mira Männistö, lapset Roope ja Sinimaria. Toimin hallimestarina Kajaanin jäähallilla. Harrastukset: metsästys, kiekkoammunta ja metsästysaseiden keräily.

Kuka toimi valmentajanasi kilpaurallasi?
1980-82 Seppo Kontio
1983-99 Harry Halttu


Jorma Korhonen. Kuva: Judoliiton nettisivut




Koska videomateriaalia toimitus on saanut vain finaalista, olisi mielenkiintoista kuulla selostustasi otteluistasi legendaarisena vuonna 1989?
Ensimmäisen kierroksen pääsin vapaalla.Toisella kierroksella Jugoslavian  Miroslavia vastaan tuli voitto hanteilla. Seuraavassa ottelussa puolan Kaminski jäi käsilukkoon. Ensimmäinen päivä oli siinä. Semifinaaliin tulisi vastaan edellisen vuoden euroopanmestari Espanjan Ruiz, jolla oli todella vahva ashi-barai.

Yksi lepopäivä kuitenkin välissä joka käytettiin Kakon Esan kanssa taktiikan harjoitteluun espanjalaista vastaan. Se onnistui todella hyvin. Itse ottelussa sain yukon polvi seoi-nagella. Finaalissa vastaan tuli vuoden -86 euroopanmestari unkarin Hajtos, josta  sain polvi seoi-nagella yukon.  No kyllähän Hajtos pääsee siitä pyörähtämään polvilleen, en tiedä mistä kulmasta tuomari sen tilanteen katsoi. Hajtos pääsi hetken päästä rajalla tekemään osoto-garin, josta hänelle yuko. Loppupuolella ottelua sain itse ahdistettua unkarilaisen rajalle, jossa seoi-nage hämäys vaihtui kouchi-gariin. Mielestäni tästä heitosta olisi voinut antaa paremmatkin pisteet mutta kokalla siitä palkittiin. Viimeinen minuutti varmoja yrityksiä josta jatkot mattoon.Ottelun loputtua oli tarkoitus tehdä taaksepäin voltti, mutta paukut ei riittäneet kun puolikkaaseen.




Mikä mielestäsi mahdollista sinun (-71kg), Jaana Ronkaisen (-52kg)  ja Juha Salosen (avoin) kullat, Anne Åkerblomin (+72kg) hopean sekä Marjo Vilholan (-48kg) pronssin kotikisoissa?
Vuosien kova työ, hyvät valmentajat, huoltajat, hierojat, fyssarit ja lääkärit. Kaikki toimi!
Todella hyvä joukkuehenki ja jokainen sitoutui tehtävään.

Sarjasi alle 71kg oli myös legendaarisen Toshihiko Kogan sarja. Kohtasitko Kogaa ikinä kilpailuissa tai leireillä?
Kilpailussa emme kohdanneet mutta muutamalla leirillä olen ottanut randoria hänen kanssa.


Mitkä olivat suosikkiheittosi ja miten harjoittelit niitä?
Polvi morote-seoi-nage, kouchi-makikomi, ouchi-gari, morote-gari.
Uchi-komit/voima uchi-komit, erillaiset tilanne –ja heittoharjoitukset, sekä vetokumit/köysi.


Sinut tunnettiin perimätiedon mukaan kovana mattomiehenä. Panostitko tähän osa-alueeseen erityisesti vai omaksuitko vain jostain syystä mattotekniikat helposti?
Tekniikka/tilanne harjoittelua samalla tapaa kun pystyssäkin. Randorit ottelun omaisesti eli  mattoon jatkot aina kun se on mahdollista.Kyllä mattojudo on ollut aina lähellä sydäntä..


Millaista judoharjoittelusi oli? Mikä oli esimerkiksi randorin ja tekniikan suhde? Mitä muita asioita tatamilla harjoiteltiin?
Riippuu tietysti kaudesta mutta mitä lähemmäksi kilpailukautta mennään niin max.tehojen
tuottaminen tokui-wazaan pystyssä/matossa. Randorin ja tekniikan suhde peruskuntokaudella 60/40 ja kilpailukaudella 40/60


---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
                                             Ilmoitus. Juttu jatkuu ilmoituksen jälkeen.




 ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Montako varteenotettavaa randorivastusta sinulla Suomessa oli?
Kyllä kymmenistä voi puhua. Oman sarjan kaverit ja - 65kg ja -78kg


Entä tatamin ulkopuolinen aika. Kuinka paljon punttia yms?
Peruskuntokaudella n.40 % kokonaisharjoittelusta, kilpailuun valmistavalla kaudella n.20%,
kilpailukaudella n.10%. Hypyt, loikat, juoksulenkit,uinti, sekä permanto -ja telinevoimistelu.

Olit euroopanmestari vuonna 1989 ja MM viides vielä 1997. Kuinka onnistuit pysymään huipulla näin kauan? Koitko matkan varrella esteitä, kuten loukkaantumisia, ja miten selvisit näistä?
Palava halu tehdä judoa! Harrylle suuri kiitos henkilökohtaisena valmentajana.Kirurgi Lasse Malinen, ortopedit Sakari Orava ja Heikki Jaroma sekä neurokirurgi Matti Heiskari, teidän ansiosta tätä hommaa pystyin näinkin pitkään tekemään. Ei pidä unohtaa myöskään liittovalmentajia Jorma Kivistä Seppo Myllylää ja Juha Salosta. Kyllä mua parsittiin matkan varrella yhdeksän kertaa leikkauspöydän kautta takas matolle.Vaikein hetki uralla oli varmaan kaularangan operointi 1995, koska leikkaava kirurgi ei antanut toiveita judon jatkamisen suhteen kilpatasolla, mutta kuntoutus onnistui hyvin.Tosin vasen kyynärpää ei kestänyt enää menoa. Se joudutiin leikkaamaan -99 jo viidennen kerran. Ensimmäisen kerran mieleen hiipi sellainen ajatus että tämä ei ole enää sen ARVOISTA.

Niin kuin edellä jo mainitsimme, olit maailman luokan judoka 1989-1997. Jäit silti hopealle SM-kilpailuissa vuosina 1991 ja 1994. Myös hieman huippuvuosiesi ulkopuolella, vuosina 1988 ja 1998, jouduit tyytymään himmeämpiin SM-mitaleihin. Oliko judon taso Suomessa tuohon aikaan niin korkea, että näin saattoi käydä vai miten kommentoisit tätä?
Hyvä taso meillä Suomessa oli ja jos tappio tulee niin silloin kaveri on ollut parempi.

Minkälaista oli siviilielämäsi urheilu-urasi aikana? Opiskelitko esimerkiksi urheilu-uran ohella?
Ammattikoulu jäi kesken kolmannen vuoden jälkeen.Toimin uinninvalvojana 2,5 vuotta Kainuun
prikaatissa, joka mahdollisti harjoittelun jopa työaikana. -88 aloitin asepalveluksen urheilukoulussa Lahdessa. Sieltä kotiuduttiin -89 keväällä. Helsingin EM-kilpailujen jälkeen sain viran Kjaanin kaupungilta ja se mahdollisti taas jatkoa ajatellen täysipainoisen harjoittelun myös työaikana.


Punttitulokset?

Penkkipunnerrus    107,5 kg
Jalkakyykky           147.5 kg
Rinnalleveto raaka 102.5 kg
Tempasu raaka         87.5 kg
                          
Coopper?
3275m



Tekisitkö nyt jotain eritavalla kuin mitä aikoinaan teit?
Ohjatun voimistelun olisin aloittanut jo nuorempana.

Poikasi Roopen mukana olet seurannut varmaankin tarkasti myös nykyjudoa. Miten judo on mielestäsi muuttunut parissa vuosikymmennessä?
Pystyjudo on muuttunut aika tavalla kun käsin ei enää saa mennä jalkoihin. Uskallan myös väittää että monta hyvää heittoa jäi pois tämän sääntöuudistuksen myötä. Onneksi hantei tuomioita ei enää ole


Yhteenvetona: Mitkä ovat keskeisimpiä asioita matkalla huipulle?
Järkkymätön usko siihen omaan tekemiseen. Määrätietoinen harjoittelu, terveet elämäntavat.
Harjoittelun koveneminen asteittain. Judoa ei opi kuin tekemällä judoa taitavien valmentajien ja harjoitusvastustajien kanssa.

Millaisia terveisiä tai neuvoja haluaisit lähettää nuorille suomalaisille judokoille?
Jos sinulla ei ole vielä henkilökohtaista valmentajaa niin suosittelen sellaisen etsimistä. Suunnitelkaa tuleva kausi ja pidemmällä aikavälillä nelivuotissuunnitelma ”olympiadi”. Tavoitteet tarpeeksi korkealle!

UNELMIA PITÄÄ OLLA  JA SITTEN  TOTEUTTAMAAN NIITÄ!!!

Hyvä lukija: Jos haluat, että juttumme ja uutisemme tavoittaa sinut jatkossakin, niin muista laittaa Hansoku seurantaan Facebookissa!
-----------Hansokun kanssa yhteistyössä:
www.penado.fi   (alekoodi "hansoku" -10% Ei koske tuoteryhmää matot ja tatamit)
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------







perjantai 9. helmikuuta 2018

Grand Slam Paris 2018 Ennakko + KILPAILU!


Eräs judomaailman legendaarisimmista turnauksista, Pariisin Grand Slam, otellaan tänä viikonloppun. Tuttuun tapaan Hansoku tarjoaa kilpailuista ennakon, mutta tällä kertaa mukana on pieni Twisti. Itse sarjaennakot ovat hyvin lyhyitä ja keskittyvät enemmän suomalaisiin. Sen sijaan toimitus pistää ammattitaitonsa vaakalaudalle ja veikkaa miesten sarjojen mitalistit. Ja tässä sinä hyvä lukija voit astua kuvaan, sillä teemme tästä KILPAILUN. Eli lähetä meille veikkauksesi facebookin inboxiin, sähköpostiin, tai kommentoimalla tätä tilaa. Palkinnoksi emme valitettavastu voi luvata muuta kuin kunniaa ja vuoden judotietäjä nimikkeen. . Et kuitenkaan saa veikata miesten sekä naisten sarjoja, vaan sinun tulee valita jompikumpi. Pisteytys toimii seuraavalla tapaa. Jokaisesta oikeasta mitalistista yksi piste ja jos sijoitus on myös oikein, toinen piste. Eli jos veikkaat Naohisa Takatoa (ei oikeasti mukana) sarjan alle 60kg voittajaksi ja hän voittaa, saat 2 pistettä. Jos hän on toinen tai kolmas, 1 piste. Jos hän ei ole mitaleilla, 0 pistettä.




Kilpailun lopputulokset

1. Eetu Laamanen 21p
2. Hansoku ja Luukas Saha 19p

-60kg
Alle 60kg sarjasta puuttuvat kaikki viime vuoden MM-mitalistit. Vahvoja suosikkeja ovat Georgian Amiran Papinashvili, Uzbekistanin Sharafuddin Luftillaev, sekä Japanin Toru Shishime.

Toimituksen veikkaukset
  1. Toru Shishime (JPN)
  2. Sharafuddin Luftillaev (UZB)
  3. Pelim Phelipe (BRA) ja Lukhummi Chikvimiani (GEO)

-66kg
Toisin kuin alle 60kg sarjassa, monet alle 66kg sarjan huippunimistä ovat paikalla. Erityisesti pooli C, jossa mukana ovat Georgian Margvelashvili, Ukrainan Zantaraia, sekä Japanin Maruyama on todellinen herkkupala. Korean vuoden 2015 maailmanmestari An Baul on varma ottelija B poolissa, kuten myös Japanin sijoittamaton Isoda A poolissa. Semifinaalipaikka aukeaa helpoiten D-poolista, jossa sen ottaa todennäköisesti joko Brasilian Chibana, tai Mongolian Ganbold.

Toimituksen veikkaukset
  1. Joshiro Maruyama (JPN)
  2. An Baul (Kor)
  3. Norihito Isoda (JPN) ja Dimitry Shershan (BLR)

-73kg
Alle 73kg sarjassa ovat mukana Eetu Laamanen, sekä Faye Njie (GAM). Molemmat miehet ovat b-poolissa. Eetun arpa on ehkä sarjan kovin, sillä vastaan asettuu yksi sarjan suurimpia voittajasuosikkeja Korean An Changrim. Toisaalta, jos Eetu onnistuu korealaisen kukistamaan, on loppupäivä väkisinkin helpompi. Faye kohtaa ensimmäisessä ottelussaan Norsunluurannikon Affron. Jos tästä ottelusta tulee voitto, asettuu vastaan Israelin kova Butbul ja tämän jälkeen joko An tai Laamanen. Haastava arpa kyseessä siis. A-poolin voitosta taistelevat Japanin Tatsukawa, sekä Georgian Shavdatuashvili. Kiinnostavampi on kuitenkin C-pooli, sillä sen voittajalla on hyvät mahdollisuudet finaaliin D-poolin heikosta tasosta lähtien. Suomalaisille tuttu Tommy Macias (SWE) on poolin ennakkosuosikki. Maciaksen täytyy kuitenkin selvitä joko Rion alle 66kg olympiavoittaja Fabio Basilesta, tai Mongolian Tsend-Ochirista, joka loikkasi Rion olympialaisten jälkeen sarjasta 60kg sarjaan 73kg. Tsend-ochir ja Basile kohtaavat toisensa kilpailuiden jännittävimmässä avausottelussa.

Toimituksen veikkaukset
  1. An Chagrim (KOR)
  2. Fabio Basile (ITA)
  3. Arata Tatsukawa (JPN) ja Lasha Shavdatuashvili (GEO)

-81kg
Sarjassa 81kg ottelee Suomen Klaus Verlin. Verliniä vastaan astelee ensimmäisessä ottelussa Bulgarian kova Ivaylo Ivanov. Ivanov tykkää otella lähellä, mikä sopii hyvin myös Verlinille. Suomalasella onkin mahdollisuus kääntää ottelu itselleen hyvällä sylipainilla. Kaikenkaikkiaan sarjasta 81kg on vaikea löytää ennakkosusikkeja, sillä taso on laaja, mutta tasainen. Suurin voittajaehdokas on ehkä vuoden takainen voittaja, Hollannin Frank De Wit.

Toimituksen veikkaukset
  1. Frank De Wit (NED)
  2. Lee Seungsu (KOR)
  3. Zebeda Rekviashvili (GEO) ja Etienne Briand (CAN)

-90kg
Sarjassa ovat mukana Suomen Jaakko Alli ja Samuli Viitanen. A-poolissa ottelevan Jaakon ensimmäinen vastustaja on ennakkoon hyvin tuntematon Korean Jaeyong Lee. Leen parhaisiin saavutuksiin kuuluu Aasian juniorimestaruus lähes vuosikymmenen takaa. Jos Alli kykenee kukistamaan korealaisen, kovenee vastus huomattavasti, sillä vastaan asettuu sarjan suuri ennakkosuosikki, Georgian Beka Gviniashvili. Samuli puolestaan saa vastaansa Kiinan vielä tuntemattomamman Hebilige Bun. Jos kiinalainen kaatuu, astuu vastaan Espanjan Sheradazishvili, jota Samuli lennätti komeasti lonkalla vuoden 2016 EM-kisoissa. Espanjalainen on vahva vastus, mutta täysin voitettavissa. Tämän jälkeen olisikin mahdollisuus ottaa revanssi Kanadan Zachary Burtista, jolle Viitanen harmittavasti hävisi vuoden 2017 MM-kisoissa. Sarjan muita ennakkosuosikkeja ovat Korean Gwak, sekä kotiyleisön suosikki Ranskan Clerget.

Toimituksen veikkaukset
  1. Gwak Donghan (KOR)
  2. Beka Gviniashvili (GEO)
  3. Ushangi Margiani (GEO) ja Kenta Nagasawa (JPN)
-100kg
Alle 100kg sarja on viime vuosien tapaan hyvin tasokas. Viime vuonna kultaa otti tuolloin vain 18 vuotias Japanin Iida Kentaro. Iida on taas kilpailuissa mukana, ja yksi suurimpia suosikkeja. Ranskan Cyrille Maret sen sijaan on viimeisen neljän vuoden aikana voittanut Pariisin kolmesti ja ollut kerran hopealla. Siivittävätkö “allez Cyrille Maret” huudot ranskalaisen jälleen hurjaan vireeseen? Georgian elävä legenda Varlam Liparteliani on sopeutunut täysin uuteen alle 100kg sarjaansa, tästä todisteena Budapestin MM-hopea. Pystyykö “Lipa” ottamaan kolmannen Pariisin voittonsa? Myös Belgian Toma Nikiforov osoitti vuoden loppupuolella kovaa kuntoa voittamalla hopeaa avoimen painoluokan MM-kilpailuissa. Olisiki miehestä vihdoin ottamaan ensimmäinen Grand Slam voitto? Myös Hollannin Noel Van T End on aina vaarallinen.

Toimituksen veikkaukset
  1. Varlam Liparteliani (GEO)
  2. Kentaro Iida (JPN)
  3. Cyrille Maret (FRA) ja Toma Nikiforov (BEL)
+100kg
Teddy Rinerin poissaollessa Guram Tushishvilin (GEO) täytyy olla suurin voittajasuosikki. Alle 100kg olympiavoittaja ja maailmanmestari Lukas Krpalek (CZE) haluaa kuitenkin varmasti todistaa tämän väitteen vääräksi. Näiden kahden kovan lisäksi sarjassa kannattaa seurata Hollannin Meyeria ja Japanin Kageuraa.

Toimituksen veikkaukset
  1. Guram Tushishvili (GEO)
  2. Lukas Krpalek (CZE)
  3. Kageura Kogoro (JPN) ja Roy Meyer (NED)
-63kg

Sarjassa ottelee Suomen nuori Emilia Kanerva. Häntä vastaan asettuu Australian Haecker. Australialaisella on peräti 3 World Tour mitalia, mutta kuten jo ennen ollaan nähty, on Emilia täysin kykeneväinen kukistamaan aikuistenkin World Tour mitalisteja. Jos Australialainen kaatuu, kovenee vastus Japanin Nabekuran merkeissä. Kuten totuttua, käydään sarjan voittokamppailu todennäköisesti kaksikon Trstenjak ja Agbegnenou välillä. Toisaalta, Japanin Miku Tashiro on kykeneväinen sekoittamaan pakkaa.

 -----------Hansokun kanssa yhteistyössä:


www.penado.fi   (alekoodi "hansoku" -10% Ei koske tuoteryhmää matot ja tatamit)

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------





maanantai 5. helmikuuta 2018

HANSOKUN TOP 10 VOIMAHARJOITETTA

On taas aika aiheuttaa hämmennystä, inhoa, ihailua ja kaikkea siltä väliltä. Silläkin uhalla, että Suomi24 ja erinnäiset auktoriteetit julistavat Hansokun harhaoppisiksi, otamme kantaa yhteen lempiaiheistamme – VOIMAAN.
Voimaharjoittelu on tärkeä osa jokaisen kilpajudokan harjoittelua. Se on myös aihe, joka jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Joku korostaa traktorin renkaiden pyörittelyä, toinen loikkimista, kolmas maksimipenkkiä. Tässä artikkelissa esitämme meidän mielestämme kymmenen parasta voimaharjoitusta. Listalle eivät missään nimessä mahdu kaikki tarpeelliset voimaharjoitteet, vaan tämän artikkelin tarkoitus on esitellä niitä peruspalikoita, joiden ympärille voimaharjoittelun tulisi mielestämme rakentua. Artikkelin on tarkoitus herättää keskustelua ja ajatuksia. Joten jos olette eri mieltä tai samaa mieltä, niin kommentoikaa ja perustelkaa. Miksi joku on hyvä, miksi huono? Parhaassa tapauksessa tämä voi olla oppimismahdollisuus meille kaikille. (TOIM. HUOM. Toimittajien omia voimatuloksia ei tule käyttää perusteena sille, että nämä harjoitteet ovat huonoja. Siitä voimme syyttää enemmänkin geenejä)

*Liikkeet eivät esiinny minkäänlaisessa paremmuusjärjestyksessä

1.      Penkkipunnerrus
Räjäytetään lista käyntiin paljon parjatulla penkkipunnerruksella. Monien mielestä penkistä ”ei ole judokalle mitään hyötyä”. Fakta on kuitenkin se, että judossa on monesti tarpeen pitää vastustaja kaukana. Maailman parhaista heittotaidoista ei ole hyötyä, jos lentää aina ensin. Tästä syystä myös ”putkia” tarvitaan. Vahvoihin putkiin tarvitaan vahvat työntävät lihakset, ja penkki onkin yksi parhaista liikkeistä työntävien lihasten kehittämiseen. Se rasittaa rintaa, ojentajia, sekä etuolkapäitä. Hyvällä tekniikalla tehtynä penkki rasittaa juuri näitä lihaksia eikä harjoitusvaste mene hukkaan kun töitä tehdään muilla lihaksilla. Penkkipunnerrus on kaiken lisäksi yksinkertainen liike oppia ja suorittaa, eikä siihen sisälly suurta loukkaantumisriskiä. Toimitus suosittelee, että penkkipunnerruksessa käytettäisiin kohtuullisen kapeaa otetta, jolloin se simuloi paremmin käsien asentoa judo-ottelussa.

2.      Rinnalleveto/Korkea veto
Rinnalleveto on räjähtävien voimaliikkeiden aatelia. Se rasittaa jalkoja, selkää, keskivartaloa ja käsiä. Räjähtävä liike simuloi hyvin heiton horjutusvaihetta. Koska rinnalleveto on teknisesti haastava liike, sen opetteleminen ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa ole järkevää. Myös urheilijat jotka kärsivät tai ovat kärsineet ranne, kyynärpää, tai olkapäävammoista saattavat kokea liikkeen suorittamisen hankalaksi. Tästä syystä tarjoamme vaihtoehdoksi korkeaa vetoa. Korkea veto rasittaa samoja lihaksia kuin rinnallevetokin, mutta se on teknisesti huomattavasti helpompi. Käännön puute tekee siitä myös huomattavasti mukavamman ranne tai kyynärvammaisille.


Korkeaveto. 

Katso Shohei Onon mallisuorite korkeavedossa TÄSTÄ ja Henk Grolin mallisuorite TÄSTÄ.




3.      Lisäpainoleuanveto
Tehtiinpä sitten pitkiä sarjoja tai lisäpainoleukoja, on leuanveto yksi parhaita yleisliikkeitä. Se rasittaa käsiä, selkää, sekä vatsaa, ja mikä parasta se kehittää puristusvoimaa. Voimaharjoitteluun toimitus suosittelee lisäpainoleukaa yksinkertaisesti siksi, että tavallinen leuanveto ei tarjoa vahvimmille tarpeellista vastetta. Lisäpainoleuanvedossa kehittyvä tiukka yläselän ja käsien puristus on hyödyksi varsinkin mattotilanteissa. Lisäpainoleukoja voi tehdä myös judogissa roikkuen, mikä kehittää puristusvoimaa entisestään.

4.      Köysikiipeily
Köysien kiipeämisen tulisi kuulua jossain määrin jokaisen judokan ohjelmaan. Yksittäisistä harjoitteista se on paras otevoiman kehittäjä. Vaikka tämä pelkästään riittäisi jo syyksi päästä tälle listalle, vahvistaa köysikiipeily myös yläselän sekä käsien lihaksia. Jos köyttä kiipeä jalat eteenpäin ojennettuna, toimii köysikiipeily myös erinomaisena keskivartalon harjoitteena.

5.      Takakyykky
Takakyykky on jalkaliikkeiden aatelia, joka rasittaa jalkoja ja keskivartaloa kokonaisvaltaisesti. Listalle on valikoitunut takakyykky etukyykyn sijaan yksinkertaisesta syystä. Takakyykkyyn voi iskeä enemmän painoa. Etukyykky on teknisesti haastavampi liike, joka rasittaa enemmän keskivartaloa. Tämä vie harjoitusvastetta pois jaloilta. Omasta mielestämme takakyykyn mahdollistama suurempi rasite jaloille on hyödyllisempää kuin etukyykyn tarjoama keskivartalon rasitus. Keskivartaloa voi harjoitella myös erikseen. (Tätä valintaa ei tule käsittää niin, etteikö etukyykkyä tulisi tehdä. Pidämme vain takakyykkyä tärkeämpänä.) Takakyykyn etuihin kuuluu myös sen monipuolisuus. Se sopii niin maksimi, perus, kesto, nopeus, kuin räjähtävän voiman harjoitteluunkin. Ja kaikki tämä onnistuu lähes pelkästään kuormaa ja tempoa muuntelemalla.

6.      Maastaveto
Maastaveto on liike, joka penkkipunnerruksen tapaan jakaa mielipiteitä. Se on kuitenkin yksi parhaimpia liikkeitä vahvan alaselän kehittämiseen. Vahva alaselkä johtaa kykyyn pitää hyvä otteluasento vastustajan painostaessakin. Tämä puolestaan on yksi tärkeimpiä kykyjä judo-ottelussa. Monesti kuulee sanottavan, että maastaveto jäykistää ja hidastaa. Jossain määrin tämä on varmasti totta. Siksi maastavedon harjoittelussa tuleekin käyttää harkintaa. Emme suosittelisi tekemään vetoa montaa kertaa viikossa, mutta emme myöskään koe, että kerran viikossa tapahtuvasta kovastakaan rasituksesta olisi judokalle haittaa, jos muu oheisharjoittelu on kunnossa.

Maastavetoa. Shohei Ono (Olympiavoittaja ja 2x MM 1.) ja Henk Grol (2x olympiapronssia, 3x MM 2. ja 3x EM 1.)



7.      Penkkiveto/Kulmasoutu
Penkkiveto on yksi parhaista selkäliikkeistä. Penkillä suoritettu veto varmistaa kontrolloidun suoritustavan, jolloin liike todellakin ottaa sinne minne kuuluu, eli yläselkään. Liike simuloi myös hyvin judon käsivetoa. Penkkivedon etuna on myös luontaisesti räjähtävä suoritustapa. Jos veto ei ole terävä, eivät painavat raudat yksinkertaisesti kilahda rautaan. Jos penkkivedon suorittamiseen ei ole mahdollisuutta, toimii kulmasoutu hyvänä korvikkeena.


Hansokun kanssa yhteistyössä:
www.penado.fi   (alekoodi "hansoku" -10% Ei koske tuoteryhmää matot ja tatamit)

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------


KESKIVARTALO
*Keskivartaloa tulee harjoitella monipuolisesti, eivätkä tähän listalle päätyneet liikkeet todellakaan ole ainoita vaihtoehtoja keskivartalon harjoitteluun. Nämä liikkeet (tai vastaavasti rasittavat liikkeet) ovat kuitenkin mielestämme keskivartaloharjoitteita joita jokaisen tulisi tehdä, ja jotka joskus tuntuvat jäävän huomiotta monien judokoiden harjoittelussa.

8.      Lisäpainovatsa
Judossa puhutaan monesti keskivartaloa tukevista lihaksista, ja näistä onkin viime vuosina tullut jonkinlainen muoti-ilmiö. Monesti tuntuu kuitenkin siltä, että suorien vatsalihasten funktiota vartalon koukistamisessa ylenkatsotaan. Judon kääntyvissä heitoissa on tarpeen koukistaa vartaloa eteenpäin, jotta selässä oleva vastustaja saadaan tatamiin. Mitä enemmän voimaa tähän suuntaan pystytään tuottamaan, sitä helpompi sadan prosentin teholla vastaan pistävää kilpakumppania on heittää.

9.      Seppä
Siirrytään nopeasti seuraavaan liikkeeseen, ennen kuin joku viisastelee, että tilanteet joissa vartaloa taivutetaan suoraan eteenpäin ovat judossa erittäin harvinaisia. Seppä on kiertoliikkeitten aatelia. Monia muita kiertoliikkeitä paremman siitä tekee se, että se on mahdollista toteuttaa seisaaltaan, joka monesti on asento myös judo-ottelussa. Seppä rasittaa vatsalihasten lisäksi myös käsiä ja jalkoja, joten se on erittäin kokonaisvaltainen liike. Bonuksena, tangon kulmaa on helppo vaihdella, joten harjoitetta ei tarvitse suorittaa aina samoilla tavoin, vaan vatsalihaksia on mahdollista kuormittaa eri kulmista.

Ne joille harjoitus ei ole tuttu, voivat katsoa esimerkkivideon tästä.
(Emme kuitenkaan ole samaa mieltä siitä, etteikö harjoitteeseen voisi listata isoja painoja)

10.  Lisäpainoselkä
Lisäpainoselkä on erittäin tärkeä liike taistelussa isoja pahoja kahvamiehiä vastaan, jotka yrittävät painaa vastustajansa selän kyyryyn. Jo sen yksinään pitäisi oikeuttaa sija tällä listalla, mutta fakta on se, että kyseessä on myös erittäin kokonaisvaltainen keskivartaloliike. Lisäpainoselkä vaatii jokaisella toistolla myös keskivartalon syvien lihasten kokonaisvaltaista jännitystä. Liikettä voidaan myös tehostaa kierroin, tai pysäytyksin. Vaikka lisäpainoselkä on yleisesti käytössä oleva liike, tuntuu se monesti olevan liike jota tehdään pari sarjaa treenin päätteeksi. Mielestämme tämä on liikkeen potentiaalin hukkaan heittämistä. Toki esimerkiksi maastavedon jälkeen lisärasitusta selälle ei tarvita!

Bonus. Hauiskääntö.
Liike on suuressa suosiossa tavallisten kuntosalikävijöiden treeniohjelmassa. Mahdollisesti siksi että se kohdistuu ulospäin hyvin näkyviin hauislihaksiin ja on aika kevyt suorittaa. Onhan se komeaa kun on isot tumput. Vastareaktiona tälle ilmiölle monissa piireissä tälle liikkeelle nauretaan ja sitä vähätellään. Olisiko olemassa kuitenkin kultainen keskitie, jossa hauiskääntö ei ole pääliike vaan vain osa judokan treeniohjelmaa? Hansokun vastaus on: Kyllä. Judossa hauiksella tedään työtä heitoissa, toisen kontrolloinnissa ja henkisessä sodankäynnissä punnitushuoneessa. 

Hauiskääntöön uskovat ainakin Takanori Nagase (MM 1.), Yuya Yoshida (Japanin mestari) ja Riki Nakaya (2x MM 1.)
Lopuksi vielä lista joistain hyvistä apuliikkeistä voimaharjoitteluun.
-Vinopenkki
-Ojentajapunnerrus
-Pystysoutu
-Pystypunnerrus
-Alatalja
-Moottorisaha
-Loikat
-Kuntopalloheitot
-Forkut