perjantai 17. elokuuta 2018

Huippujudo tutuksi - Kansainväliset kilpailut ja olympiakarsinta

Tässä tekstissä pyrimme avamaan huippujudon maailmaa kansainvälisten kilpailujen osalta, jotta judon seuraaminen olisi helpompaa muillekin kuin suurimmille judofaneille.



Kansainväliset kilpailut ja niiden taso

Kansainvälisten statuskilpailujen taso heikoimmasta kovatasoisimpaan:
European Cup (Continental Cup) 
European Open (Continental Open)
Grand Prix
Grand Slam
Masters
Euroopanmestaruuskilpailut
Maailmanmestaruukilpailut
Olympialaiset

Yllä mainittujen kilpailujen lisäksi on olemassa tietenkin muitakin kansainvälisiä kilpailuja. Suomessa tällaisia ovat esimerkiksi Baltic Sea Open ja Finnish Judo Open, jotka suomalaisten iloksi keräävät naapurimaiden urheilijoita hyvän määrän. Lisäksi ulkomailta löytyy lukematon määrä tällaisia vastaavia kilpailuja, joista osa on tasoltaan hyvinkin kovia.


European Cup on Euroopan Judo Unionin (EJU) myöntämä titteli Euroopassa järjestettävälle kilpailulle. EJU:lla on omat vaatimuksensa kilpailun tasokkuudesta ja käytännöistä. European Cup -mitalit vaativat suomalaisilta hyvää onnistumista. Tänä vuonna european cup mitaliin Suomesta ovat venyneet Aku Laakkonen (hopeaa) ja Aatu Laamanen (pronssia).

European Cuppien keskinäinen taso vaihtelee. Heikkotasoisimpien kilpailujen pienimmissä sarjoissa voi olla esimerkiksi vain muutama osallistuja. Taas kovatasoisimmissa kilpailuissa saattaa olla mukana useampikin arvokilpailumitalisti samassa sarjassa. Tyypillinen osallistujamäärä European Cupissa hatusta heitettynä arviona voisi olla 20-35 henkilöä painoluokkaa kohden.

Muissa maanosissa järjestetään myös Continental Cup tason kilpailuja, joille maanosien omat liitot ovat tittelin myöntäneet. Esim. Asian Judo Cup. Usein tämän tason kilpailuissa on mukana vain sen maanosan urheilijoita jossa kilpailujärjestetään, mutta osallistuminen toiseltakaan mantereelta ei ole kiellettyä. Esimerkiksi Malagan European Cuppiin 2017 Korea toi ykkösjenginsä putsaamaan mitalipöydän.

European Cup tason kilpailut eivät kerrytä urheilija pistesaldoa IJFn World Ranking Listillä, eivätkä näin ollen myöskään vaikuta olympiakarsintaan. Sen sijaan pisteitä kerätään EJUn ranking listalle, josta muun muassa sijoitetaan urheilijat European Cup kilpailuihin, sekä U23 EM-kilpailuihin.

European Cup kilpailuihin kansallinen lajiliitto saa lähettää niin monta urheilijaa kuin haluaa.


European Open on International Judo Federationin (IJF) myöntämä titteli euroopassa järjestettävälle kilpailulle. IJF:llä on omat vaatimuksensa kilpailun tasokkuudesta ja käytännöistä. Viimeksi tällä tasolla on tullut mitaleja 2016, kun Samuli Viitanen sai hopeaa ja Katri Kakko pronssia Viron European Openissa. Kaikkia European Openeita voidaan Hansokun mielestä kutsua koviksi kilpailuiksi. Sarjojen osallistujamäärät suurimmissa sarjoissa voivat olla viittä-, kuutta tai jopa seitsemäänkymmentä. Yleensä sarjojen huonoimmatkin osallistujat voisivat taistella suomenmestaruusmitaleista jos kansalaisuus olisi kuvitteellisesti toinen. 

Muissa maanosissa järjestetään myös Continental Open -tason kilpailuja, joille IJF on tittelin myöntänyt. Suurinosa urheilijoista on siitä maanosasta jossa kilpailu järjestetään, mutta osallistujia on usein muiltakin mantereilta.

Open kilpailuihin kansallinen lajiliitto saa lähettää niin monta urheilijaa kuin haluaa.


Budapest Grand Prix 2018 kaavio esimerkkinä.
(Kuva suurenee klikkaamalla)
Grand Prix on International Judo Federationin (IJF) myöntämä titteli kilpailulle. Grand Prixit ovat todella kovia kilpailuja, joissa suomalaismenestys on ollut harvassa. Viime vuosina vain yksi suomalainen on yltänyt tämän tason kilpailuissa mitaleille. Jaana Jokinen os. Sundberg otti uransa aika useampiakin mitaleita tältä tasolta, joinakin kertoina kultaa. Grand Prixeja järjestetään muutama vuodessa.

GP kilpailuhin kansallinen lajiliitto saa lähettää 2 urheilijaa/painoluokka.  Järjestävä maa saa lähettää 4, mutta vain 2 parhaiten sijoittunutta on oikeutettu WRL pisteisiin.








Grand Slam on International Judo Federationin (IJF) myöntämä titteli kilpailulle. Grand Slam on vielä astetta kovempi kilpailu kuin Grand Prix. Viime vuosina vain yksi suomalainen on yltänyt tämän tason kilpailuissa mitaleille. Jaana Jokinen os.  Sundbergin onnistui kahdesti jopa voittaa tämän tason kilpailu. Joskus Grand Slamien taso ylittää euroopanmestaruuskilpailuidenkin tason. Grand Slameja järjestetään muutama vuodessa.

GS kilpailuhin kansallinen lajiliitto saa lähettää 2 urheilijaa/painoluokka. Järjestävä maa saa lähettää 4, mutta vain 2 parhaiten sijoittunutta on oikeutettu WRL pisteisiin.

Masters on kutsukilpailu maailman 16 parhaalle judokalle/painoluokka. Kutsuja jaetaan niin kauan, kunnes 16 osallistujaa on täynnä. Eli jos ensimmäisestä 16 ottelijasta 3 kieltäytyy, tarjotaan paikkaa ottelijoille sijoilla 17,18 ja 19. Järjestävällä maalla on mahdollisuus asettaa 1 ottelija/painoluokka kilpailemaan, vaikka tämä ei kuuluisikaan maailman 16. parhaan joukkoon.


----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
                                                         MAINOS (Juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
(Kuva suurenee klikkaamalla)
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------





Euroopanmestaruuskilpailujen toistaiseksi viimeinen suomalaisen saama mitali on Jorma Korhosen pronssi vuodelta 1993. Tätä ennen muutama muukin suomalainen on pystynyt tähän järjettömän kovaan suoritukseen. EM-kilpailut järjestetään kerran vuodessa.

Kilpailuhin kansallinen lajiliitto saa lähettää 9 miestä ja 9 naista, maksimissaan 2 per painoluokka.


Maailmanmestaruukilpailujen tähän asti ainoan mitalin Suomeen on tuonut Juha Salonen. Mitali oli pronssi ja vuosi 1981. MM-kilpailut järjestetään nykyään joka vuosi paitsi olympiavuonna. Maailmanmestaruuskilpailut ovat varsinkin nykyään mahdollisesti nimensä mukaisesti maailman kovimmat judokilpailut, kovemmat kuin olympialaiset. Olympialaiset ovat toki arvostetummat, mutta MM-kilpailuihin maat voivat vapaasti lähettää 9 miestä ja 9 naista. Joskus kaksi maailman parasta löytyvät samasta maasta ja heidän välinen finaali on mahdollinen vain MM-kilpailuissa, olympialaisiin kun pääsee parhaimmillankin vain 1 per maa per sarja. Lisäksi sarjat ovat osallistujamääriltään kaksikertaa suuremmat kuin olympialaisissa, jolloin mitaleista taistelee vielä isompi joukko taitavia judokoita. Tästä voidaan ottaa esimerkiksi vuoden 2017 MM-kisojen voittaja Alexander Wieczerzak, joka oli maailmanrankingin 124:s kun kisapäivä starttasi, eikä näin ollen olisi ollut lähelläkään oikeutta kilpailla olympialaisissa. Olympialaisten kovuuden puolesta on kuitenkin todettava, että on mahdollista, että huippujudokoiden paras terä tähdätään hyvin pitkäjänteisesti olympialaisiin.


Olympialaiset ovat IJFn World Rankingin, sekä raastavan kahden vuoden karsinnan. kulminoitumispiste. Ne ovat suurin ja arvostetuin urheilutapahtuma maailmassa (Kyllä, jopa jääkiekon MM-kisoja isompi). Judossa olympialaisiin on jaossa yhteensä 352 paikkaa, kuitenkin niin, että jokaisessa sarjassa osallistujia on jokaisesta maasta maksimissaan vain yksi. Paikat jaetaan seuraavalla tavalla:

Jokaisesta painoluokasta: 18 korkeiten IJF World Ranking Listalla sijoittunutta urheilijaa 25.5.2020. Kuitenkin niin, että jos kansallisella lajiliitolla on useampi kuin yksi urheilija parhaan 18 urheilijan joukossa, saa lajiliitto valita kuka lähtee kisoihin.

Tämän jälkeen asiat muuttuvat hieman kimuranteiksi monelle sekavan Continental Quotan eli Maanosapaikkojen myötä. Niin Suomen Juho Reinvall kuin Gambiaa edustanut Faye Njie pääsivät Rion olympialaisiin maanosapaikoilla.

Maanosapaikoilla olympialaisiin pääsee 100 (50 miestä ja 50 naista) urheilijaa. Paikat jaetaan siten, että kustakin maanosasta tietty määrä urheilijoita, joilla on eniten pisteitä World Ranking Listalla, mutta joilla ei ollut tarpeeksi pisteitä suoraan olympiapaikkaan pääsee mukaan kisoihin. Painoluokalla tai sukupuolella ei ole merkitystä maanosapaikkaan. Kuitenkin, vain yksi urheilija kansallista lajiliittoa kohden voi saada maanosapaikan. Selvennyksenä: jos 5 korkeimmain pistemäärän omannutta urheilijaa on miehiä, ja 6 urheilija on nainen, ei tämä nainen pääse kilpailuihin, jos yksikin miehistä edustaa hänen kanssaan samaa kansallista liittoa. Jos kukaan miehistä ei edusta naisen kanssa samaa kansallista liittoa, pääsee hän mukaan kisoihin.

Maanosapaikkoja on tarjolla seuraavasti
Eurooppa: 13 miestä, 12 naista
Aasia: 10 miestä, 10 naista
Afrikka: 12 miestä, 12 naista
Oseania: 5 miestä, 5 naista
Amerikat: 10 miestä, 11 naista

Järjestävälle maalle on varattu paikka jokaiseen sarjaan. Tämä tarkoittaa että kilpailuissa nähdäään 7+7 japanilaista. (Joka toki olisi ilmiselvää muutenkin).

Tämän lisäksi 20 urheilijaa kutsutaan kilpailuihin villillä kortilla. Toimitus ei tiedä (eikä varmaan kovin moni muukaan) millä perusteella villejä kortteja kilpailuihin myönnetään. Mutta trendi vaikuttaisi olevan se, että niitä myönnetään maille joilla ei kilpailuissa ole edustusta.









Maailman rankingin pisteytys eri kilpailuista (Kuva suurenee klikkaamalla)

Tästä linkistä voit tarkistaa olympiakarsinnan tämän hetkisen tilanteen: https://www.ijf.org/wrl_olympic?category=4



Kilpailujen reaaliaikainen seuraaminen:

European Cup
Kaaviot: www.ippon.org
Mahdollinen livelähetys: EJU:n etusivu http://www.eju.net/


European Open
Kaaviot: www.ippon.org
Mahdollinen livelähetys: EJU:n etusivu http://www.eju.net/


Grand Prix
Kaaviot: www.ippon.org


Grand Slam
Kaaviot: www.ippon.org


Masters
Kaaviot: www.ippon.org



Euroopanmestaruuskilpailut
Kaaviot: www.ippon.org
Livelähetys: EJU:n etusivu http://www.eju.net/


Maailmanmestaruuskilpailut
Kaaviot: www.ippon.org


Olympialaiset
Kaaviot:  Selvitettävä jostain
Livelähetys: Selvitettävä jostain



-----------Hansokun kanssa yhteistyössä:
www.penado.fi   (alekoodi "hansoku" -10% Ei koske tuoteryhmää matot ja tatamit)

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------















perjantai 3. elokuuta 2018

Suomen Kärkijudokoiden Kuulumiset

Hansoku päätti näin kesän lopuksi käydä läpi Suomen kärkijudokoiden tämänhetkisiä kuulumisia. Ymmärtämisen helpottamiseksi alle on listattu vielä osa kilpailuista joissa suomalaisia nähdään.

*GP Budapest 10-12.8
*European Open Minsk 18-19.8
*European Cup Bratislava 1-2.9
*U21 EM-kilpailut Sofia 13-16.9
*MM-kilpailut Baku 20-27.9
*European Open Glasgow 6-7.10
*U21 MM Nassau 17-21.10
*U23 EM Gyor 2-4.11


Jaakko Alli
Ranskassa on vierähtänyt kohta jo vuosi. Miten muutto on vastannut odotuksiasi?
Terveiset Pariisista Hansokun väelle! Kutakuinkin vuosi sitten muutin tänne harjoittelemaan ja aika on vierähtänyt nopeasti.

Ennen kamojen roudaamista Ranskaan, tiedossa oli, että harjoituksissa riittää porukkaa ja taso treeneissä on kova. Mistään muusta sitten ei ollut aavistustakaan.

Ensimmäiset puoli vuotta ajasta meni mukautuessa paikalliseen treenirytmiin ja etsien sopivaa paikkaa suorittaa viikon muut harjoitukset judoinstituutin randoritreenien lisäksi. Muutenkin kaikki oli aluksi varsin haasteellista kun suomenkielellä ei Ranskassa tee juuri mitään.

Alkuvuodesta lähtien olen harjoitellut fysiikkapuolta ACBB:n salilla ja siihen olen ollut varsin tyytyväinen. Ranskassa asuessa ottelutuntuma pysyy hyvin yllä läpi vuoden, sillä kovaa randoria kovien judokoiden kanssa on tarjolla joka viikko. Miinuspuolena ehkä sanoisin sen, että vastaan täällä harjoittelustani yksin eli minulla ei ole henkilökohtaista lajivalmentajaa joka seuraisi tekemistäni tatamilla. Joka tapauksessa on ollut varsin mielenkiintoinen kokemus kaikista haasteista huolimatta.

Zagrebin GP päättyi harmittavasti ensimmäisellä kierroksella. Itse tekeminen ei kuitenkaan näyttänyt huonolle. Mistä seuraava kilpailublokki koostuu, ja millä korjauksilla sieltä haetaan parempaa tulosta?
Zagrebissa oli tiukat väännöt Iso-Britannian Stewartin kanssa, mutta viimeisellä minuutilla kopsahdin kaverin polvikieppiin. Aloitteellisemmalla ottelemisella olisi Stewart ollut voitettavissa, mutta jäin vähän turhaan odottelemaan.

Ottelen kesän viimeisen turnaukseni Minskin European Openissa muutaman viikon päästä. Pitäisi uskaltaa laittaa pari napsua lisää vauhtia ja olla aloitteellisempi otellessa kun kondis tuntuu parantuneen sen verran kuluneen vuoden aikana. Zagrebissa otteleminen tuntui paremmalta kuin Saksassa aiemmalla viikolla niin jospa kunnon onnistuminen tulisi siis Minskissä!


Katri Kakko

Olet ainoana suomalaisena onnistunut avaamaan pistetilin olympiakarsinnassa, mutta kesän aikana jätit kilpailemisen suosiolla vähemmälle. Mitä kesällä on pyritty parantamaan, ja missä nämä uudet hiotut taidot nähdään tositoimissa?
Madridin european openin jälkeen aloitettiin peruskuntokausi. Siihen kuului lajin lisäksi voima- ja juoksuharjoitteet. Voimapuolella on tulokset parantuneet selvästi sitten kesäkuun.

Tänä vuonna jätettiin kesän leiritystä normaalia vähemmälle. En ollut kesällä töissä ja haluisin hyödyntää ajan rakentamalla kuntoa rauhassa. Kesäleirillä kävin Castellefielsissä ja Berliinissä. Normiviikoilla kävin Nummelan Judon ja Meido-kanin harjoituksissa sekä välillä tuli tehtyä omia tekniikkatreenejä.

Kisoihin isken nyt elokuussa Budabestin ja Minskin turnaukseen. Toivon että kesäharjoittelu näkyisi tatamilla sellaisena mikä olen ollut vahvimillani, eli aktiivisena ja sisukkaalla tekemisellä

Otto Koponen
Kevään voisi sanoa menneen kilpailullisesti alavireisesti, ja kesän oletkin keskittynyt ilmeisesti perusharjoitteluun. Mistä syksyn kilpailukausi lähtee käyntiin ja miltä kunto tuntuu nyt näin pitkän perusharjoittelukauden jälkeen?
Jees. Kevät meni kyllä alavireisesti, sillon Nymburkissa sattu se lonkan loukkaaminen, nii ei oikein saanu sitä parasta vauhtia päälle. Tuli taas vaihteeks kylmää vettä niskaan loukkaantumisen muodossa. Toivottavasti se putki ei enää jatkus. Viimesiin kevään kisoihin sai ittensä jo ihan hyvään kuntoon. Kesän aikana on saatu tehtyä kohtalaisesti reeniä, mutta jostain kun pitää maksaa eläminen ja kisat, niin töitä pittää tehä. Eli ei nyt voi sanoa optimaalisimmaks tilanteeksi. Parhaani mukaan oon koittanu repiä itestäni edustuskelposta judokaa ja tulokset nähdään syksyn aikana. Ekana koettelemuksena on syksyllä Bratislava.

Alexandra Barton
Kevään viimeisessä kilpailussa Orenburgissa mukaan tarttui pari hyvää päänahkaa. Mitkä ovat tavoitteesi syksylle?
Kiitos. Syksylle tavoitteena on nostaa omaa tasoa ja ottaa ensimmäiset mitalit aikuisten European cup tasolla. Toivon kesän kovien leirien ja harjoitusten nostaneen tasoani ja että pystyn saamaan itsestäni paremmin irti kisatilanteissa.

Olet myös leireillyt ahkerasti kesän aikana. Kerro vähän kesäharjoittelustasi, ja siitä miten olet järjestänyt asiat niin hyvin, että kykenet lähes ammattimaiseen leiritykseen.
Kesän alussa olimme Tokiossa, Japanissa, jossa oli hyvä viikon mittainen kansainvälinen leiri. Siitä sitten tulimme kotiin reiluksi viikoksi ja sen jälkeen matka jatkui Castelldefelsin OTC:lle. Castelldefelsin jälkeen harjoittelin  Suomessa heinäkuun loppuun ja juuri parhaimmillaan olen kotiutumassa Berliinistä junioreiden European cupin leiriltä.

Jätin tänä vuonna kesätyöt väliin kokonaan keskittyäkseni treenaamiseen ja leireilyyn täyspainoisesti. Isoin kiitos tähän kaikkeen kuuluu äidilleni, joka mahdollistaa tämän minulle. Unohtamatta seuraani, joka tukee minua myös tavoitteiteni saavuttamisessa.


Elias Körkkö
Jos suoraan puhutaan, niin kevään kilpailullinen anti ei varmasti vastannut odotuksiasi. Mitä kesällä on tehty oikein, jotta syksyllä nähtäisiin uusi, paranneltu Elias Körkkö?
Juu eihän se vastannu millään tavalla odotuksia. Aika pettymys oli mutta onneksi se on takana ja jos ei muuta niin ainakin kasvatti luonnetta vaikkakin kohtuullisen rajulla kädellä.

Hyvän vuoden 2016 jälkeen seurasi erittäin hankala vuosi 2017 jolloin kärsin erilaisista vammoista (pääasiassa polvivammoista) koko vuoden, joka lopulta päättyikin leikkauspöydälle pieneen polvioperaatioon. Suurimman osan kaudesta kuntouttelin siis vammoja ja harjoittelin kevyesti tekniikkaa niin hyvin kuin kykenin. Oli aika raastavaa kun vähän pääs jo normitreenin makuun niin sitten tulikin taas jotain ongelmia.

Vammoista on päästy mutta kaikkein vaikeinta on ollu saada taas itseluottamus kasaan ja luotto omiin kykyihin. Kuitenkin koen olevani tällä hetkellä paljon parempi teknisesti ja fyysisestikin kuin ennen loukkaantumisia.

Kesällä olen tehnyt paljon lihashuoltoa ja kehittänyt omaa mattojudoani Tampereen BJJ-taikureiden avustuksella. Lisäksi kesän alussa olin erittäin onnistuneella treenimatkalla Japanissa, jossa keskityin puhtaasti ottamaan randoria ja nauttimaan treeneistä vaikka se ei varsinkaan loppureissusta väsymyksen painaessa kropassa enää helppoa ollutkaan. Treeneissä sain paljon hyviä tilanteita ja hyviä heittoja, joten reissusta jäi tosi hyvä jälkimaku.

Pyrin lähtemään syksyyn rennoin mielin. Takana on pitkä pätkä harjoittelua täysin terveenä ja en koe että tällä hetkellä olisi mitään esteitä sille ettenkö voisi olla parempi  kuin koskaan aikaisemmin ja yltää huippusuorituksiin jatkossa.

Eetu Laamanen

Pariisissa on vierähtänyt jo tovi, ja koulukin on saatu päätökseen. Haluaisitko kertoa lukijoillemme miten Ranskan kuviot tällä hetkellä toimivat?
Jep. Kohta tulloo 2 vuotta täyteen. Koulu loppui jo viime vuoden toukokuussa. Sen jälkeen olen työllistänyt itseni treenien ohessa yksityisyrittäjänä pyörälähettinä. Kuljettelen ruokaa Ubereatsin kumppanina.

Lisäksi viime talvella tein hetken myös judo-ottelujen analysointihommaa Ranskan Judoliitolle, mutta siitä saadut tulot eivät olisi yksin riittäneet niin päätin panostaa pyörälähetin hommiin.

Olet ilmeisesti paininut kesän ja kevään erinäisten vammojen ja vaivojen kanssa. Voisitko valottaa hieman vammojen taustoja?
Kunpa ne olisivatkin rajoittuneet vain kesään ja kevääseen😃

Viimeisen 1,5 vuoden aikana on otettu 6 magneettikuvaa eri kolhuista. Syksyllä 2016 kun muutin Pariisiin, niin supraspinatuksen jänne olkapäästä repesi aika pahasti. Kun se oli kuntoutettu niin keväällä 2017 ac-nivelen pää pomppasi toisesta olkapäästä ja säären luukalvoon tuli jalkapallon kokoinen tulehdus. Kun ne olivat kunnossa niin lokakuun alussa vääntyi polven nivelside kisoissa. Loppuvuosi meni siinä.

Tämän vuoden maaliskuussa tulehtui varpaassa ollut haava sekä toisen jalan luukalvo tulehtui. Niistä ehdin juuri ja juuri Sm-kisoihin kilpailemaan.

Viimeisimpänä repesi sormesta nivelsiteet niin pahasti Japanin leirillä kesäkuussa, että sormi jouduttiin leikkaamaan tähystyksellä. Vaikka leikkaus oli pieni, niin  toipumiseen menee arvioilta noin 2 kuukautta.

Jos aiemmin olen säästynyt vammoilta, niin 2 vuotta putkeen onkin sitten tullut kokoajan pientä kolhua.

Tällaisen vammakierteen aikana miettii aina miten kolhut olisivat vältettävissä. Omalla kohdallani nivelrikko sormissa ja verenkierron häiriöt alaraajoissa tulevat sukurasitteena, joten niille ei kyllä hirveästi mahda mitään. Toki yritän parhaani mukaan oppia hoitamaan niitä säännöllisesti.

Vammat eivät ilmeisesti ole kuitenkaan olleet niin vakavia, että ne olisivat estäneet kovaa fysiikkaharjoittelua. Mitä siis nyt on tehty oikein, niin kotikonnuilla Kiteellä, kuin maailmalla Pariisissa, että jatkossa nähdään entistä väkevämpi Laamanen?
Haha. Suomessa olin heti sormileikkauksen jälkeen, joten alkuun ei saanut tehdä mitään. Nyt on noin kuukausi leikkauksesta kulunut niin fysiikkaharjoittelussa ei hirveästi rajoitteita  enää ole. Eiköhän tässä jotain uutta keksitä silläkin puolella.

Arttu Määttä
Mies olikin juuri Hansokun piinapenkissä, mutta kysytään nyt vielä kun haastattelussa ei kysytty. Mitkä ovat tämänhetkiset kuulumiset ja lähimmät tavoitteet.
Kiitoksia kysymästä arvon Hansoku.

Saksan Saarbruckenissa otellussa European Cupissa loukkasin solisluutani ja näin olen kyseisen kilpailun jälkeen huilaillut itseäni kuntoon.

Helsinki Judo Camp on kuitenkin kalenterissa mistä haen vauhtia Valko-Venäjän Minskissä oteltavaan European Openiin sekä Slovakian European Cup- kilpailuun. Koen olevani hyvässä kunnossa ja odotan innolla matolle pääsyä.

Kaikki HJC:lle mähisemään!

Aatu Laamanen
Kevään voi varmaan häpeilemättä sanoa menneen hyvin. Kansainvälinen ottelurekordi näyttää selkeästi plussaa, ja matkaan tarttui Dubrovnikista E-Cup pronssia. Mitkä ovat nyt siis lähitulevaisuuden tavoitteet? Vielä pysytään Open ja Cup tasolla, vai lähdetäänkö välillä kokeilemaan myös isompiin karkeloihin?
Tasaisen suoritustason takia on myös pakko heittää ilmoille kysymys jota monet varmasti miettivät. Voitko kommentoida sitä nähdäänkö sinua Bakussa reilun kuukauden päästä?
Kevät oli hyvää ja tasaista suorittamista. Seuraavaksi matsaan Budapestin GP:ssä reilun viikon päästä ja sen jälkeen Minskin EO:ssa heti seuraavan viikonloppuna. Tarkoitus olisi pystyä nostamaan omaa ottelemista tasaisesti ylöspäin myös isommissa kisoissa. Eli pikkuhiljaa kohti isompia kisoja. Ja toivottavasti nähdään Bakussa!


Marianne Kosonen
Kevät ja kesä eivät ehkä menneet kilpailullisesti niin hyvin kun voisi toivoa. Mistä luulet tämän johtuneen, ja mitkä ovat lähitulevaisuuden suunnitelmat osaltasi?
Kevät alkoi Belgian Openissa otteluvoitolla. Sen jälkeen kamppailinkin mitaleille avoimissa kv-turnauksissa (Antwerp+ Baltic Sea Open). Varsovan European Open ja Dubrovnikin European Cup menivät alakanttiin, jälkeenpäin ajatellen ahnehdin ehkä pariin kuukauteen liikaa kisoja ja otteleminen oli  sen takia tahmeaa. Vaikka Saarbruckenissta ei tullut tulosta, olin suht tyytyväinen ottelemiseeni ja kuntooni. Uskon, että keskittymällä syksyllä vain muutamaan kisaan (Bratislavan European Cup, Glasgow’n European Open, Fjo) saan taas voittoputken aukeamaan.

Samuli Viitanen

Otit ilmeisesti pahaa damagea sormeesi, ja se jouduttiin leikkaamaan. Minkälainen vamma oli kyseessä, ja mikä on vamman toipumisennuste?
Kesäkuussa Japanin leirillä japsi irrotti mun kahvan ja sormessa napsahti. Tunsin heti, että nyt sattui vähän normaalia enemmän.

Suomessa magneettikuvista selvisi, että sormen jänteitä ympäröivä jännetuppi oli revennyt koko sormen mitalta. Jännetuppi korjattiin leikkauksessa ranteesta otetulla jännesiirteellä ja ensimmäinen arvio oli, että sormi toipuu matsikuntoon 3-4 kuukaudessa.

Nyt on muutama kuukausi hyvää aikaa viedä kestävyys ennennäkemättömälle tasolle ja tavoitella samanlaista jalkojen voimatasoa, kuin muuan ylöjärveläisellä pellavapäällä vanhoina hyvinä aikoina.

Mitkä ovat suunnitelmat vamman jälkeen?
Jos kuntoutumisen suhteen menee kaikki nappiin, niin loukkaantumisesta sisuuntunut ja ajokoiran kestävyydellä varustettu Viitanen nähdään jo tämän vuoden viimeisissä olympiakarsintaturnauksissa. Viimeistäänkin alkuvuodesta peto on irti.


U21



Luukas Saha
Olet esittänyt tasaisen varmaa suorittamista lähes joka kilpailuissa tänä vuonna. Mistä tällainen otteluvarmuus on löytynyt?
Varmuus löytynyt hyvän ottelutaktiikan suunnittelemisen kautta. Aiempaa parempi suunnitelma että mitä tekniikoita tekee ja mitä otteita hakee minkäkin puolisia/tyylisiä vastustajia vastaan. Myös ottelujännitys on näin voitu minimoida kun tietää tarkkaan mitä tekee vaikka toki ottelussa elääkin tilanteen mukaan. Hyvä kuntoharjoittelu on myös mahdollistanut sen että tekniikka pysyy kasassa pitkienkin otteluiden ajan ja pystyy luottamaan siihen että pistesuoritus tulee kun paikka löytyy eikä sitä tarvitse väkisin kiireellä metsästää.

Ensimmäisenä mielessä siirtävät varmasti u21 EM-kilpailut, mutta mitkä ovat tavoitteet sen jälkeen. Vai metsästetäänkö nyt ensin sitä kirkkainta mitalia sieltä ja mietitään sen jälkeen sitten?
EM-kilpailut tosiaan joo ensimmäisenä tähtäimessä ja kirkkainta menestystä sieltä haetaan, toki minkä värinen mitali tahansa on lopputulos johon voin olla tyytyväinen. EM-kilpailuiden jälkeen toivoisin vielä ottelevani ja menestyväni junioreiden MM-kilpailuissa, mikäli minut sinne valitaan. Näiden jälkeen ajatuksissa on pitkään odotettu vahva treenikausi.


Oskari Mäkinen
Kolmonen Kaunasissa, vitonen Pietarissa, Berliinissä ehkä pieni nukahdus, mutta homma näyttää nyt rullaavan hyvin. Mitä on lupa odottaa U21 EM-kilpailuista?
Mitään ei voi luvata Em skaboissa mutta sen verran voi paljastaa et suomipoikaa kannattaa pitää tiukasti silmällä!

Entä ensi vuosi, pysytkö vielä tiukasti juniorikilpailuissa, vai lähdetäänkö vääntämään jo isojen poikien kanssa?
Katsotaan mitä ensi vuosi tuo tullessaan 😉


Valtteri Olin
Valdeboy, kevään EJU-cupit ei oikein lähtenyt, mutta Prahassa nähtiin taas vanhaa tuttua Valtteria. Mitä kesällä on tehty hyvin että matsikunto on taas lähtenyt nousuun?
Joo todellakin, kevään European cupit olivat iso pettymys meitsille, sillä olin tavoitellut keväällä cupeissa vähintään sijoitukseen pääsyä. Keväällä en saavuttanut edes yhtä otteluvoittoa,  mikä oli melko surullista. Viime viikolla Prahassa sain itselleni kuitenkin hyviä onnistumisia.  On vaikea sanoa tiettyä asiaa, joka on vaikuttanut lopputulokseen, mutta ainakin yksi syy on ollut ajan lisääntyminen kesällä. Vaikka olinkin koko kesäkuun kesätöissä, minun oli melko helppo rytmittää päivä jossa pystyin treenaamaan 2-3 kertaa päivässä, sekä samalla palautumaan riittävästi. Vaikka käynkin tällä hetkellä urheilulukiota, lukio vie minulta  suurimman osan päivittäisestä ajastani, jonka seurauksena lukio-aikana on paljon haastavampaa harjoitella ja palautua riittävästi. Lukiosta seuranneen kesäloman ansiosta pystyin paljon paremmin keskittymään tuleviin  kisoihin, stressaantumatta liikaa koulu-asioista.  Henkilökohtaisen valmentajani tavoitteena oli myös saada voimaominaisuuteni sekä kestävyyteni kauden  parhaaseen kuntoon näihin kisoihin, joka oli toinen yksittäinen syy tuloksellisesti parantuneeseen suoritukseeni Prahan European cupeissa. Olen saanut kesällä olla myös hyvin kiitollinen siitä, että olen  voinut käydä  tietyissä seuroissa oppimassa tekniikkaa sekä ottamassa randoria, sillä omassa seurassani porukan määrä ei ole ollut aina tarpeeksi riittävä. Uskon, että Pohjoismaiden mestaruus keväällä nostatti itsetuntoa ja uskoa siihen, että voisin menestyä kesän Euroopan cupeissa paremmin kuin keväällä. Nämä ovat ainakin ne asiat jotka ovat osittain auttaneet minua  parempaan suoritukseen kesällä

Toimitus olettaa että olet mukana U21 EM-kisoissa, mutta entä sen jälkeen. Mitkä ovat muut suunnitelmat syksylle?
Syksystä on vielä vaikea sanoa mitään, sillä valintoja ei ole vielä tehty. Tavoitteenamme on kuitenkin alustavasti ollut valmentajani kanssa se, että aloittaisimme viimeistään loppusyksystä pitkän peruskuntokauden, jolla pystyisimme valmistamaan itseni kohti ensivuoden EM-kotikisoja, jossa tavoitteenani olisi viimeistään  kamppailla mitaliotteluissa. Muuten tuleva syksy on minulla vielä melko suuresti auki

Emilia Kanerva

Viime vuonna Mariborista tuli mukaan pronssia ja suomen kansa haluaa lisää. Mitä on kesän aikana tehty, jotta mitali kirkastetaan parin kuukauden päästä Sofiassa?
Kesä on kulunut kansainvälisillä leireillä Japanissa ja Espanjassa, jossa on haettu erilaisia ja kovia vastuksia otteluiden parantamiseksi. Kotona taas on välissä hiottu aina tekniikkaa ja taktiikkaa. Toivotaan nyt, että nämä tuottavat tulosta ja Sofiasta tuodaan mitali kotia!

Junioriaikaa on jäljellä enään muutama kuukausi, joten pikku katsaus tulevaan. Tokio 2020, mistä lähdetään hakemaan ensimmäiset pisteet, miktä on lyhyen tähtäimen kisasuunnitelmat jne?
Berliinin EJU-cup oli viimeinen junioritason normaalikilpailu ja jäljellä on sitten vielä junioreiden arvokilpailut. Ensimmäisiä pisteitä lähdetään jo hakemaan Budapestin GP- turnauksesta sekä myöhemmin myös Uzbekistanin GP:stä. Puhetta on ollut myös junioreiden MM-kilpailuista, mutta valinnasta kilpailuihin ei ole vielä tietoa. Lisäarvoa näille MM-kisoille tuo se, että niistä saa aikuisten maailmanrankingiin yhtä paljon pisteitä kuin GP-kilpailuista, joten siinäkin mielessä kisat olisivat hyödylliset Tokiota ajatellen.

U23


Jessika Hellgren
Vaihdoit painoluokkaa hieman harvinaisemmin, alaspäin. Valinta oli ilmeisen hyvä, sillä heti Dubrovnikista irtosi viides sija, haluaisitko valoittaa hieman vaihdon takan olevia syitä?
Kun aloin syömään järkevämmin ja jätin turhat herkut pois, niin huomasin jaksavani treenata paremmin. Samalla painoni lähti laskuun ja huomasin että 57 on minulle luonnollisempi sarja.

Katostaan sitten menneen sijasta tulevaan, millaiset ovat suunnitelmat syksylle?
Syksyn kisakauden aloitan Bratislavan Eurooppa cupilla, kisat jatkuu Glasgowin openilla. Lokakuun lopussa vielä Malagan kisa ja marraskuun alussa toivottavasti pääsen kisaamaan 23 em kisoihin.


Henri Määttä
Kiusataan vielä vähän lisää toimituksen puolelta. Haastattelussa jäi kysymättä että mitkä ovat tavoitteet syksyyn. U23 EM-kilpailut ovat varmasti yksi tavoite, mutta onko mitään muuta?
U23 EM-kisat ovat päätavoitteeni.

Aku Laakkonen
Huhujen mukaan olet vaihtanut sarjaa ylemmäs eli sarjaan 81kg? Paljonko on aamupaino ja onko tullut lihasmassaa vai mahaa?
Joo oon vaihtanu -81. Aamupaino 79-81. Mahaa on ehkä vähän tullut, mutta paino on aika sama kun - 73 aikoina.   

Vastasit tuloksellisesti Suomen joukkueen parhaasta suorituksesta keväällä, ja ottelit muutenkin tasaisen varmasti pienemmissä kilpailuissa maailmalla. Nähdäänkö sinut siis vuoden kovimassa paikassa, syyskuisessa Bakussa?
Kiitos jos olette tuota mieltä, mutta en usko ottelevani Bakussa

Martti Puumalainen

Kysymyksen muotoilu on tässä ehkä turhaa, koska vastaukset on aina sen verran räväköitä, joten kerro itse. Miten meni kesä, mitä on luvassa syksyllä, onko mitään muuta kiinnostavaa meneillään?
Kesä on mennyt hyvin! Treeni on kulkenut ja maistunut, levätäkkin on muistettu. Fysiikka mennyt eteenpäin monella eri osa-alueella ja myös judotaso tuntuu olevan kokoajan korkeammalla. Kesän kohokohtana sanoisin legendaariselle Castelldefellssin leirille pääsemisen jossa muun muassa muuan Cyrill Maret pääsi kokemaan mitä Suomesta on tulossa lähivuosina. Muuten ei ihmeitä, seuraava kisa eli Bratislavan European Cup kolkuttelee jo ovella ja syksyllä vielä ohjelmassa todennäköisesti Glasgowin European Open ja U23 EM-kisat. Tavoitteena tietenki voittaa kaikki kolme. Muutakin kiinnostavaa on meneillään, sen verran paljastan että jos kaikki menee putkeen niin iso askel kohti ammattilaisuutta tulee otettua.

-----------Hansokun kanssa yhteistyössä:
www.penado.fi   (alekoodi "hansoku" -10% Ei koske tuoteryhmää matot ja tatamit)
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------


keskiviikko 25. heinäkuuta 2018

Hallitsevat suomenmestarit Arttu ja Henri Määttä

On aika haastatella Arttu ja Henri Määttää. Veljekset venyivät tänä vuonna 2018 molemmat suomenmestaruuteen. Mestaruus ei tosin ollut kummallekaan ensimmäinen, ensimmäinen yhtä aikaa otettu vain. Arttu voitti miesten suomenmestaruuden jo vuonna 2015 jota seurasi ehkä pienehkö alamäki ennen  nykyhetkeä. Täytyypä kysyä Artulta myöhemmin, että mistä hän itse arvelee tuollaisen kehityskäyrän johtuneen.

Pikkuveli Henri puolestaan voitti ensimmäisen  suomenmestaruutensa 2017.

Henri ja Arttu pari vuotta sitten


Veljeksiä yhdistää tehokkuus tatamilla mutta myös paljon erojakin heidän väliltään löytyy. Toimitus kuvailisi Artun judotyyliä klassiseksi judoksi, jossa komeiden judoheittojen lisäksi otteluasentoki on japanilaistyylisesti pysty. Tekniikkarepertuaariin tiedetään kuuluvan ainakin uchimata, pystysode, pystyseonage ja muut näyttävät heitot.

Henkilön Nummelan Judo kuva.
SM 2018. Henri -66 kultaa, Arttu -73 kultaa.
Henri "Henu" Määttä sen sijaan on joskus itsekin todennut, että tomoenage taitaa olla hänen ainut oikea judotekniikkansa ja muut heitot ovat sitten painista, sambosta tai jopa itsekehiteltyjä. Otteluasento on usein myös matalahko ja Henu tuntuisi viihtyvän lähitilanteissa. Mikään edellä mainittu ei kuitenkaan tarkoita, että Henrin judo olisi tylsää seurattavaa, päinvastoin. Henun tehokkain heitto "khabareli", (jota aikoinaan a-junnujen EM-kilpailuissa sai maistaa kadettien maailmanmestarikin) on kohtuullisen näyttävä suoritus.

Luonteeltaan pojat ovat hieman erilaisia. Arttu on harkitsevampi ja Henu taas rennompi. Toki tätä saattaa korostaa myös 2 vuoden ikäero. Arttu 23v on syntynyt jo vuonna 1995 kun Henri 21v taas 1997.

Aloitetaanpa haastattelu Artusta.

-----------------------------------------------------------------------------------------
MAINOS

Hyvät lukijat, muistakaa "89-leiri" eli Helsinki Judo camp 2-5.8.2018.
------------------------------------------------------------------------------------------


ARTTU:

Paljonko normipaino ja onko tulevaisuudessa tarkoitus vaihtaa vielä painoluokkaa?(Nykyinen sarja -73kg)
Paino liikkuu 76-78 välillä riippuen kuinka lähellä kilpailuja ollaan. 73kg on viimeinen sarjani.

Kumpi 'voittaa' keskinäiset randorinne? Meneekö yhdessä treenaus koskaan "tunteisiin"?
Meikäläinen dominoi keskinäisiä randoreja, huonona päivänä ilmassa saattaa olla enemmän tai vähemmän veljesrakkautta.


Arttu

Miten päädyit aloittamaan judon?
Faija katseli 6-vuotiaalle Artulle mahdollisimman monipuolista lajia missä poika pääsee rellestämään. Paini oli yksi vaihtoehto, mutta Judo-Kanin sali oli aivan kotikulmilla joten hyppäsin sinne vuoden pari ala-ikäisenä vanhempien kanssa opettelemaan judoa Sherif El Diqwyn käsittelyyn.

Haastattelun alussa mainitsimme, että olit kovassa iskussa vuoden 2015 paikkeilla mutta sitten taso laski tai ainakaan ei noussut merkittävästi. Viimeisen vuoden aikana on toimituksen randorissa tehtyjen empiiristen tutkimusten ja kilpailutuloksien perusteella tapahtunut kuitenkin positiivinen käänne. Olet huomattavasti kovemmassa kunnossa kuin jopa esimerksiki vuonna 2015. Olemmeko oikeilla  jäljillä arviossamme? Mikä mielestäsi selittää kehityksen "pysähtymisen" ja nyt ehkä viimeisen vuoden aikana tapahtuneen ison kehityksen?
2015 olin viimeisen vuoden U21- kilpailija ja sille vuodelle olin asettanut kovat tavoitteet. Arvokisojen jälkeen oli edessä pitkä peruskunnon nostatus mikä söi tehoja judosta, tämän hyväksyin enkä oikeastaan stressannut asiaa sillä tiesin että sitä vaaditaan mikäli haluan olla varteenotettava kilpailija miesten sarjoissa. Valitettavasti samoihin aikoihin kroppa niin sanotusti petti ja kärsin kaikenlaisista vammoista ja sairasteluista, jotka rajoittivat harjoittelua ja vaikuttivat loppujen lopuksi omaan pääkoppaan. Luotto omaan kuntoon ja tekemiseen laski mikä näkyy suorittamisessa. Kaiken lisäksi 2017 kesällä kun koin olevani hyvässä nousussa kohti U23 ikäluokan kilpailuja menivät molempien polvien kierrukat vaihtoon ja näin oltiin jälleen kerran sivussa tositoimista.

Kuntoutuksen jälkeen nälkäni harjoittelemiseen ja kilpailemiseen oli erittäin kova. Joten kirjoitin itselleni tavoitteet vuodelle 2018 kirjallisena ja teippasin ne huoneeni seinälle niin että, kun nousen ylös sängystä näen ne. Se pieni muistutus, lupaus itselle tehdä töitä tavoitteiden eteen, sai tekemään päivän harjoitukset vaikka väsymys tuntui kropassa tai kovan harjoituksen tekeminen ei miellyttänyt siinä hetkessä.

Toteutettuani itselleni asettamani harjoittelutavoitteet, tiesin olevani hyvässä kunnossa ja näin itseluottamukseni omaan tekemiseen kasvoi. Onnistumiset kilpailuissa ja harjoituksissa myös ruokkivat omatuntoa.

Pääkopan kunto on valtava asia kaikissa yksilölajeissa, erityisesti kamppailulajeissa.


Mitä kouluja ja töitä olet ehtinyt judoon omistetun elämäsi aikana käymään ja tekemään? Entä mitä teet nyt?
Mäkelänrinteen lukiosta valmistuin 2015. Varusmiespalveluksen jälkeen aloitin opiskelemaan liiketaloutta Helmi-Liiketalousopistossa. Löysin itseni kuitenkin pian taas Puolustusvoimien palveluksesta Urheilukoulusta, tällä kertaa palkallisesta tehtävästä.

Kesän jälkeen jatkan liiketalouden opintoja Perho-Liiketalousopistossa.

Sivussa olen tehnyt keikkatöitä sieltä sun täältä.


Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmasi judon ja opiskelujen/töiden suhteen?
Pidän itseäni vielä nuorena enkä ole ehtinyt antaa kaikkeani judon suhteen.
Uskon että ehdin myöhemmin tekemään yllinkyllin töitä. Uran aikana pyrin kouluttatumaan mahdollisimman laajasti.


Kerro tavallisesta treeniviikostasi.
Harjoittelen kaudesta riippuen 8-12 kertaa viikossa.

Pyrin rytmittämään viikottaisen harjoittelun otteluharjoitusten ja tärkeiden fysiikkaharjoitusten ympärille.

Kehonhuolto, liikkuvuus ja palauttavat jumpat ovat pakollisia extroja päivittäin.


Lempitekniikat?
Uchimata, seoinaget, sode

Punttitulokset ja Coopper?
Rive 120, penkki 115, kyykky 160, mave 205 ovat ajantasaiset voimatulokset. Vihaan Coopperia, mutta kyllä siinä 3000-3100 metrin maastoon päästään.

Mitkä ovat mielestäsi parhaat ominaisuutesi judokana? Missä toisaalta näät potentiaalia parantaa eniten?
Pidän itseäni melko hyvänä pelaajana sekä varmana suorittajana.
Joskus oikea ratkaisu ottelun voittamiseen on täysrähinä, mikä itseltäni välillä puuttuu.

 
Mitkä ovat veljesi Henrin parhaat ominaisuudet, entä missä olisi kehitettävää eniten?
Henu menee aina tappelemaan ja vihaa häviämistä ylikaiken.
Taktinen ottaminen saattaa joskus unohtua tappelun tuoksinassa.

Mitkä ylipäätään ovat mielestäsi judokan tärkeimmät ominaisuudet?
1. Tekniikka
2. Pääkoppa (Paineensieto ja itseluottamus)
3. Räjähtävyys

Judo on niin monipuolinen laji että kaikkien ominaisuuksien pitää olla kunnossa.



Keitä maailman huippuja ihailet tai ketkä ovat suosikkisijudokasi?
Kosei Inoue, Won-Hee Lee ja Wang Ki-Chun menevät YouTube haussa ensimmäiseksi sisään.

Pahin vastus suomessa?
Aina paha Eemeli Kangasmäki.


Artulla on tietysti ensin oma tyyliinsä ottaa judoa, mutta vaikuttaisi lisäksi, että Arttu on paneutunut syvällisemminkin asiaan. Arttu reagoi muuttuviin tilanteisiin usein harjotellunoloisesti eikä spontaanisti improvisoiden. Otetaan esimerkiksi tilanne  hidari vs hidari. Arttu hakee omaa otetta mutta häviää sen. Vastustajalla on siis oikealla kädellä vahva hihaote,  ja arttu on ilman otetta, pakotettuna oikea kylki eteen. Useimmille hidariottelijoille taktisen shidon ottamisen paikka siis. Artulla on kuitenkin kaksi yllättävää siirtoa  hyökätä ja jopa ratkaista ottelu tästä. Jos vastustaja hakee vasemman käden kaulukseen ja luule olevansa dominoivassa asemassa, Arttu lyö taiotoshin migille. Jos taas vastustaja hamuaa vasemmalla kädellä syvääselkäotetta Arttu syöksyykin kohti ja tekee "front uranagen". Front uranageen päättyi myös tämän vuoden SM-finaali, erittäin taitavaa otetaistelijaa ja kymmenen vuoden sisään  yhtä parhaimmista miesjudokoistamme Eetu Laamasta vastaan.


 - Kuinka paljon siis teet AJATUStyötä judosi eteen ja mistä haet apuja tämän kaltaisten ratkaisujen löytämiseen?
Epäonnistumisten ja pettymysten jälkeen, kilpailuissa tai joskus jopa harjoituksissa, en muuta taida ajatellakaan kuin Judoa.

Yleensä puran ajatuksia muistivihkoon missä ne alkavat samaan jonkinlaista järkeä. Nyt jo jokseenkin kokeneena judokana olen oikeastaan vahingossa, pelkästä mielenkiinnosta, kehittänyt tämän opiskelutavan. Paperilta tekniikat saa omaan tekemiseen ainoastaan kokeilemalla, toistamalla ja kehitellen pikkuseikkoja, joten kaikki päättyy siihen että palataan salille ja aletaan työstämään uusia ja/tai epäonnistuneita juttuja.

Kun onnistumisia alkaa tulemaan yritän lisätä jotain uutta tekemiseeni. Olen aina pitänyt tärkeänä, että en rajoita itseäni muutamaan tehokkaaseen tekniikkaan vaan pystyisin vetäisemään ässän jos toisenkin hihastani kun ykköstekniikat eivät toimi. Pyrkimyksenä on yllättää vastustaja ja tehdä omia hyökkäyksiä mahdollisimman monesta tilanteesta, molemmille puolille ja eri suuntiin. Joskus inspiraationa uusiin tekniikoihin toimii treenikaverit tai Highlight-videot sosiaalisestamediasta.

Judosta on tässä vaiheessa tullut osa elämää joten pyrin olemaan siinä mahdollisimman hyvä.


Vapaa sana.
Kehitys loppuu tyytyväisyyteen.

----------------------------------------------------------------------------
MAINOS. JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN
Hansokun kanssa yhteistyössä:
www.penado.fi   (alekoodi "hansoku" -10% Ei koske tuoteryhmää matot ja tatamit)
----------------------------------------------------------------------------




HENRI:

Paljonko normipaino ja onko tulevaisuudessa tarkoitus vaihtaa vielä painoluokkaa? (Nykyinen sarja -66kg)
71-72. Sarjaa vaihdan kun painot lähtee hallinnasta.
 
Henri ja vääntötilanne

Kumpi 'voittaa' keskinäiset randorinne? Meneekö yhdessä treenaus koskaan "tunteisiin"?
Arttu vie. Välil menee aika pahasti enemmän menee tunteisiin joku iha perusheitto harjoite.

Miten aloitit Judon, menitkö harjoituksiin vain Artun perässä vai mitä tapahtui? Toimitus muistelisi tarinaa että olisit joskus käynyt myös painikisoissa.
Artun peräs menin joo ja painiiki oon joskus käyny kokeilemassa.

Haastattelun alussa mainitsimme, että tyylisi on hyvin erikoinen. Mistä olet opetellut nämä erikoiset judotekniikat, kuten khabarelin ja kauluksen liepeistä tehtävän kataguruman?
Katon youtubest judo videoita ja kokeilen treeneis sit. Muokkailen ja kokeilen myös heittoi et niist tulee erilaisii ja joskus vois sit kisoiski yllättää vastustajan jollain ihan erilaisella heitolla ku se on koskaan nähny.

Mitä kouluja ja töitä olet ehtinyt judoon omistetun elämäsi aikana käymään ja tekemään? Entä mitä teet nyt?
Mäkelänrinteen lukion ja raksal hommii.

Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmasi judon ja opiskelujen/töiden suhteen?
Palomieheks toivottavasti joskus mut jos ei natsaa niin jtn muut pitää sit keksii.

Kerro tavallisesta treeniviikostasi.
Judoo, punttii ja yks kaks lenkkiä näin kesällä.

Lempitekniikat?
Yokotomoenage, aituri, khabareli ja ouchi sekä muut halpamaiset judokampit.


Punttitulokset ja Coopper?
Rive 107,5 Penkki 112,5 kyykky 150, mave 170 ja coopper iha surkea

Mitkä ovat mielestäsi parhaat ominaisuutesi judokana? Missä toisaalta näät potentiaalia parantaa eniten?
Tappelen mut en aina mieti hirveesti eli ottelutaktiikka

Mitkä ovat veljesi Artun parhaat ominaisuudet, entä missä olisi kehitettävää eniten?      
Hyvät heitot ja asento mut lisää meininkii ottelemiseen

Vaihdoit vuoden vaihteessa junioreista aikuisten sarjaan. Miltä ottelut aikuisten kv-kisoissa ovat tuntuneet junnujen vastaaviin nähden?
Paremmalta ku junnuissa. Varmaan kun armeija pilas vikan a-junnu vuoden ainakin minun osalta.

Mitkä ylipäätään ovat mielestäsi judokan tärkeimmät ominaisuudet?
Tahto, päättäväisyys sekä voima ja räjähtävyys.

Keitä maailman huippuja ihailet tai ketkä ovat suosikkisijudokasi?
Naidan Tuvshiinbayar ja Yeldos Smetov

Pahin vastus suomessa?
Valtteri Olin

Vapaa sana.
Moko






perjantai 8. kesäkuuta 2018

pieni SUURI Tea Laakkonen


Pirteän ja hyväntuulisen oloisella Tea Laakkosella on kilpailu-uraltaan 6 SM-mitalia, joista kaksi kultaista. Kilpauran lisäksi Tea on toiminut vuoden Judoliiton toiminnanjohtajan sijaisena, Judoliiton hallituksessa, valmentanut nuoria, aloittanut kilpapainonnoston ja viimeisimpänä ryhtynyt yhden kärkijudokamme, Katri Kakon henkilökohtaiseksi valmentajaksi. Kyselemme tässä jutussa Tealta kaikkea meidän mielestämme mielenkiintoista vähän siitä sun tästä.

Tea Laakkonen


Kerro itsestäsi.
Olen karvan verran yli 30-vuotias suorittaja, joka löytää itsensä judon parista kerta toisensa jälkeen tavalla tai toisella. Palkkatyönä teen sisäistä raportointia Controllerin nimikkeellä. Mulla on mies, joka harrastaa tosissaan judovalmentamista ja 10-vuotias tyttö joka ei edes halua kuulla sanaa judo.
Poden alati huonoa omaatuntoa tekemättömistä asioista. Mä hukun hommiin mutta turhaudun tekemättömyydestä. Toisaalta nautin pienistä asioista arjen keskellä, kuten dallaspullasta aamupalana ja Aku Ankan taskareiden lukemisesta saunassa.
Pakonomainen tarve saavuttaa on vienyt mut kaksi kertaa judon kansainvälisille tatameille omalla uralla, nyt valmentajana ja viimeisempänä vielä painonnoston kansallisiin arvokilpailuihin.

Kilpailijana
Otit ensimmäisen SM-mitalisi jo vuonna 2002 ja seuraavan vasta 2012. Missä oikein olit tämän ajan ja mikä sai sinut palaamaan kilpatatameille?
Katsotaas.
Keväällä 2005 kirjotin Märskystä – olin muuten sen opinahjon ensimmäinen judon lajikapteeni. Lukulomalla aloitin työt Sokoksen Mäkkärissä ja huomasin että rahalla voi tehdä muutakin kuin maksaa judomatkoja. Samana kohtalon keväänä tapasin miehen – tämän saman jonka kanssa edelleen hengaillaan. Luonnollisena jatkona muutin Vantaalle, menin opiskelemaan ammattikorkeeseen, sain lapsen, olin futisvaimona ja sitten – muutettiin takasin Nummelaan. Siitä se ajatus tatamille palaamisesta tuli.
Alotin Nummelan Judon kuntojudotreeneistä – ja homma vähän niinkun paisui siitä. Porvoon SM kisoissa 2011 tajusin että mä voisin oikeesti pärjätä sillä tasolla. Sillon kilpaili vielä aktiivisesti mun vanhoja judokavereita kuten Kaisa Kota-Aho ja Antti Rintamäki. Vuonna 2012 lunastin uhoni ja olin SM tatamilla ite. Vastassa oli muuten -52 sarjassa muun muassa Allu Barton ja Anni Ikälä. ;)

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
                                      Helsinki Judo Camp 2-5.8.2018 (Juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Mikä on paras muisto kilpauraltasi? Entä mitä pidät parhaana saavutuksenasi?
Parhaita muistoja on leirimatkat. Reissaaminen ja yhdessä tatamilla hikoilu (ja itkeminen) on tuonut mun elämään valtavan paljon hienoja ihmisiä, ja muutaman parhaan ystävän. Sen lisäksi ne häivähtävät flow -hetket kilpailuissa on jäänyt mieleen. Tiedättekö, silloin kun kunto on kohdillaan ja tuntuu että muut on niin järkyttävän hitaita, kuin hidastettuna.

Lempitekniikat?
No sitä kieppiähän minä. :D

Vapaa sana kilpauraasi koskien.
Eläkkeellä mua ei jää harmittamaan että harmi etten sillon kokeillut... Toisaalta... jos sitä vielä lämmittelis judo-osaamista niin voiskohan sitä vielä...

Toimminnanjohtajana
Toimit Suomen Judoliiton toimminnanjohtajan sijaisena koko vuoden 2017. Minkälainen työnkuvasi oli? 
Toiminnanjohtajuus oli ehkä erilainen näkökulma mun vuonna 2016 alkaneelle hallituspestille. Se myös avasi aika paljon Suomalaista urheilujärjestötoimintaa laajemminkin. Toiminnanjohtajan hoitaa liiton operatiivista toimintaa – päätökset ja linjaukset tehdään hallituksessa ja valmistellaan monesti valiokunnissa. 

Toimenkuva oli laaja. Judo on arvostettu laji urheilumaailmassa, sitäkin pitää vaalia. Vuosi 2017 oli varsinainen muutosten vuosi. Alla olevat kirjoitin itselleni ylös ansioluetteloon merkattavaksi:  

-        Vastaaminen liiton toiminnasta, hakemuksista, sopimuksista ja seura-asioista.
-        Esimiehenä toimiminen muulle liiton 6 hengen henkilöstölle, sekä uudet rekrytoinnit, työsopimus-asiat, seuranta, ohjeistus ja henkilöstön palaverit
-        Talousseuranta, tilanteen raportointi hallitukselle ja toimenpiteiden suunnittelu sekä budjetointi
-        Hallituksen kokousten valmistelu ja asioiden esittely, sekä pöytäkirjan pitäminen
-        Seurakäynnit ja sinettiseura-auditoinnit
-        Uuden jäsenrekisterijärjestelmän käyttöönoton valmistelu, neuvonta, koulutus ja markkinointi seuroille ja käyttäjille
-        Tiedotus
-        Yhteistyö sidosryhmien kanssa

Lisäksi tein erilaisia matkojen varauksia ja kuuluin useampaankin valiokuntaan. Osa vuodesta meni toki myös asioiden opetteluun.
Toiminnanjohtajana opin hyväksymään sen, että kaikkea ei voi tehdä kerralla – täytyy priorisoida koska asioita tekemässä on vain rajallinen määrä käsiä.

Jaksaisitko myös avata Judoliiton toimintaa? (esim. mistä rahaa tulee, mitkä rahat ovat korvamerkittyjä jne. )
Mä vastailen näihin mielelläni – ei ole kyse salaisesta tiedosta.
Judoliitto kuten mikä tahansa muukin suomalainen urheilujärjestö toimii luottamusmiesjohtoisesti, mikä luo omat haasteensa. Se, miten paljon kehitystä ja mihin suuntaan liitossa tapahtuu on lähes kokonaan kiinni hallituksesta, valiokunnista, luottamushenkilöistä ja yksittäisten ihmisten jaksamisesta. Meidän suurin voimavara, seurat pyörivät niin ikään hyvin pitkälti vapaaehtoisten voimin, mistä ISO KIITOS kaikille seuratoimijoille. Mille tahansa urheilujärjestölle on tärkeää, että hallituksessa on oikeanlaista osaamista. Ruotsin judoliitto muun muassa kartoittaa aina mitä osaamista hallitukseen tarvitaan ja ”rekrytoidaan” sen pohjalta. Mun rooli on ollut talousasioissa.
Judoliiton suurin yksittäinen rahoittaja on Opetus- ja kulttuuriministeriö, joka rahoittaa Judoliiton toimintaa reilulla 300 000 eurolla vuodessa. Se raha ei ole korvamerkittyä, vaan on tarkoitettu liiton toiminnan pyörittämiseen – ei kuitenkaan esimerkiksi huippu-urheilutoimintaan.

Olympiakomitean isoin tuki liitolle tulee valmentajien palkkatukina, meillä on muun muassa kaksi NOV valmentajaa. Ryhmätuki tulee joka vuosi hieman eri muotoisena. Nämä rahat ovat aina henkilö-/ryhmäkohtaisia.

Lisäksi oma toiminta tekee jonkin verran tuottoa – koulutukset, sekä osa materiaaleista ja varainhankinta.

Menopuolella suurin potti rahasta menee valmennusvaliokunnan alaiseen toimintaan. Judoliiton järjestämillä matkoilla on aina valmentajia matkassa – kenenkään ei tarvitse mennä matsiin ilman että penkillä on valmentaja ja nämä valmentajat on matkoilla urheilijoita varten. Näistä tulee luonnollisesti kuluja. Vuonna 2018 valmennuksen prosesseja kehitetään ja olympiakarsintaa aloitetaan ihan toden teolla, siihen pyritään satsaamaan myös rahallisesti. Myös muun muassa tuomarikomissiolla on oma budjettinsa, on tärkeää että Suomalaisia tuomareita näkyy kansainvälisillä tatameilla. 

Ylijäämää yhdistyksessä on turha jäädä roikottamaan. Pystyimme muun muassa viime vuoden tuloksesta tukemaan urheilijoita 20 000 eurolla. Monia asioita on saatu järkeistettyä – muun muassa muutto ja avokonttoritilat tuovat liitolle merkittäviä säästöjä vuokrassa takavuosiin verrattuna. Kuluva vuosi 2018 on budjetoitu 84 euroa ylijäämäiseksi.
Mikäli talousasiat kiinnostavat enemmänkin, voin avata niitä mielelläni lisää. J Olen miettinyt omaa blogikirjoitusta pelkästään tästä aiheesta – mutta toistaiseksi olen keksinyt kaikenlaista muuta iltatekemistä.



Judolehti siirtyi paperilta nettiin. Judoliitto säästää käsittääksemme tämän toimenpiteen seurauksena joka vuosi suuria summia. Osaisitko arvioida kuinka paljon?
Vuositasolla säästöä tullaan saamaan karkeasti noin 30 000 euroa kun säästetään posti- ja painokuluissa. Osa tietysti on syytä käyttää nykyisen sisällön tuottamiseen / tiedottamiseen.



Minkälainen osa sinulla oli Judolehden muuttumisessa verkkolehdeksi ja minkälainen prosessi tämä oli?
Olin mukana valmistelemassa muutoksen esittelyä hallitukselle. Koska olin vuonna 2017 jäävättynä hallituksesta, en tietenkään ollut sitä päättämässä. Lisäksi pääsin toteuttamaan muutosta ja muun muassa suunnittelemaan lehden nykyistä ulkoasua. Olen lehteen nykyisellään todella tyytyväinen, Annikka ja muut lehden parissa toimivat vapaaehtoiset tekevät loistavaa duunia.
Vanhoja juttuja lehden pohjalle mun apuna oli viemässä myös liiton viimevuotiset kesätytöt Katri Kakko ja Emilia Kanerva.


Toiminnanjohtajana toimiessasi olit tosiaan mukana monessa asiassa. Mistä asioista sinulle jäi hyvä mieli tai mihin vaikuttamiisi asioihin olet tyytyväinen?
Judolehden muutos oli hyvä, uutiskirje oli askel oikeaan suuntaan. Tilitoimistoa vaihdettiin, muutos todettiin toimimattomaksi joten se vaihdettiin takaisin kuukauden sisällä. Olen iloinen, että mulla oli munaa tehdä se päätös. Vyökoekomissio startattiin vyökoejärjestelmää ylläpitämään, mikä oli loistava parannus! Erittäin hyvä mieli jäi kaikista uusista kohtaamisista ja ihmisistä, joiden kanssa mun polku viime vuonna kohtasi.

Suomisport oli sana, joka täytti mun loppukesän ja suurimman osan syksystä. Se oli aikamoinen työmaa myös seuroille. Oon iloinen, että se tehtiin – käytän sitä myös painonnoston puolella ja sen kätevämpää ei ole. Se millä aikataululla se pilottilajina jouduttiin tekemään ei kylläkään ollut optimaalinen kenellekään. Systeemi kuitenkin elää ja kehittyy, koko ajan parempaan suuntaan.

Kirkkaasti paras mieli jäi siitä, että pystyttiin panostamaan aikaisempia vuosia enemmän urheilijoihin ja valmennukseen.

Jos jotain jäi mun mielestä tekemättä, niin judoshiai muutos. Se on muutos jonka haluaisin saada alulle vielä tämän vuoden puolella.
-----------Hansokun kanssa yhteistyössä: (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
www.penado.fi   (alekoodi "hansoku" -10% Ei koske tuoteryhmää matot ja tatamit)
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Mitä toiminnanjohtajan pestiin liittyen jäi kysymättä?
Toiminnanjohtajuus avasi silmiä ja auttoi mua näkemään judon merkityksen muuhun urheiluyhteisöön, sekä kansainväliseen judoyhteisöön peilattuna. Toiminnanjohtajuutta mielenkiintoisempaa on ollut hallitustyö.



Nuorten valmennus
Kuten alussa mainitsimme, olet toiminut tatamilla myös nuorten ohjaajana ja valmentajana
Mitä sanoisit niille kilpailijoille tai harrastelijoille, jotka miettivät alkaisivatko vetää treenejä nuoremmilleen jossain vaiheessa?
Jokainen innostava, innostunut, osaava ja kilpailutaustainen vetäjä tai valmentaja on erittäin tärkeä. Saatat joku päivä sanoa jollekin nuorelle juuri sen, mitä hän tarvitsee jatkaakseen lajin parissa. Jotain innostavaa, silmiä avaavaa tai eteenpäin auttavaa ja itseluottamusta parantavaa. Ja se yksikin nuori pysyy urheilun parissa, vaikkei ikinä maailmanmestaruuksia voittaisikaan.
Judon ohjaamisesta saa myös erittäin käytännönläheistä esiintymiskokemusta tulevaisuutta ajatellen.
Jos et pysty sitoutumaan kokoa vaikka tiimi, valmentajapooli tai muuten vaan hyvä treeniporukka.

Kilpapainonnosto
Kilpajudourasi jälkeen aloitit painonnonnoston. Mistä kipinä lajiin syttyi?
Syksyllä 2015 kävin painonnoston peruskurssin. Kurssin lähestyessä loppua Emilia Kanerva sanoi salilla että vois alkaa judouran jälkeen harrastamaan painonnostoa. Mä sanoin että niin mäkin voisin! Mun nostovalmentaja Vesa Jaakkola (myös mm. Emilia Kanervan fysiikkavalmentaja) kuuli sen ja kysyi että olenko tosissani, aloittaisinko. Siitä se sitten lähti.
Judo ei ole ollenkaan hassumpi pohja sille lajille, useimmille judokoille olympianostot on jo valmiiksi tuttuja oheisharjoittelusta. On myös mahtavaa että siinä lajissa mun rajallinen fyysinen ulottuvuus on valtti. 

Painonnosto

Kuinka paljon punttituloksesi ovat nousseet uuden harrastuksen myötä? Ja kerro myös onko oma kehonpainosi muuttunut? 
Tein nyt keväällä penkkienkan 71 kiloa. Aikaisemmin se taisi olla 65. Kyykkäsin tänään uuden enkkakakkosen 102 kilolla. Ens viikolla pitäisi kyykätä 107 kilolla ykkönen. Kun alotin painonnoston, mun takakyykkyenkka oli jossain alle 90 kilossa.
Nostoliikkeet nousee kun tekniikka paranee, ei kuitenkaa yhtään niin nopeasti kun haluaisin. Erityisesti tempauksen kehitys on harmittavan hidasta. Mä rakastan tempausta, mutta se ei kyllä rakasta mua takas. Väkisin kilo kerrallaan siis. :D Rinnallevedossa (ja työnnössä) viimeisin maksimitulos on 81 kiloa, tempauksessa 62 kiloa. Muistan sen huikean tunteen kun keväällä 2016 tempasin ekan kerran 40 kiloa. Rinnalleveto taisi olla 63 kilon paikkeilla syksyn 2015 peruskurssilla.
Kehonpaino on pysynyt jotakuinkin samassa, kehonkoostumus on saattanut muuttua tällä matkalla. Treenaan noin 56-57 kilon painossa. SM kisoissa olin 53-kiloisissa.


Olet oppinut varmasti painonnostosta ja voimanhankinnasta paljon. Kertoisitko harjoittelustasi ja  kommentoisitko sitä, mikä on mielestäsi oleellista kun hankitaan VOIMAA?Jos mä jonkun yhden jutun nostaisin, niin keskivartalon voiman merkitystä ei voi korostaa liikaa. Pätee myös (ja erityisesti) judokoihin.

Henkilökohtaisena valmentajana
Toimit nykyään myös Katri Kakon henkilökohtaisena valmantajana. Käsittääksemme olitte jo entuudestanne hyviä ystäviä. Onko tässä asetelmassa urheilun kannalta hyviä puolia? Entä huonoja?
Oltiin ja ollaan edelleen hyviä ystäviä! Se on mun mielestä ihanaa että näen Katria nykyään niin usein. Me osataan mun mielestä aika hyvin olla urheilija-valmentaja –rooleissa ja kaveri-kaveri –rooleissa. Urheilun kannalta hyvää on se, että ollaan niin saman kokoisia, pystyn lämmittelemään ja treenaamaan Kaken kanssa. Hyvää on myös se, että meidän suhde on melkoisen välitön. Molemmat pystyy puhumaan suoraan ja kaikista asioista. Me ollaan valtavan erilaisia, molemmat opitaan samalla toisiltamme vuorovaikutukseen ja valmennussuhteeseen liityviä asioita.

Haittapuolena on ehkä se, että mun on toisinaan vaikee sanoa ikävästi tai kovasti Katrille, koska se on myös mun ystävä. Onneksi on Tero, jonka kanssa jaetaan valmentamisen roolit – Tero on meistä se tiukka. Painoa pudottaessa oli myös vaikeaa nähdä sitä tuskaa – tiedän tasan tarkkaan kuinka ikävää se on.

Katrin takana en ole vain minä, vaan koko team Kakko. Katrin isä Esa Kakko, Katrin Lahden valmentaja Seppo Aaltonen, oma seura ja tukijat, fysiikkavalmentaja Vesa Jaakkola, Olympiavalmentaja Pekkis, ravintovalmentaja, psyykkinen valmentaja ja mun partner-in-crime, Tero.


Tea ja Katri


Missä tavoitteenne Katrin kanssa ovat ja kuinka niitä kohti mennään?
Täytyy ymmärtää, että vain vajaa vuosi sitten Katrin kanssa tavoitteet oli pystyä treenaamaan säännöllisesti, selvitä arjesta ja palata jollain aikataululla kisoihin. Nyt ollaan jo päästy kilpatatamin tuntuun. Huippukuntoa rakennetaan vielä kohti ensi syksyä. Vuoden 2016 syksyllä – Katrin huippukautena mitali Eurooppa Cupissa oli normaalia suoritustasoa. Tämän kevään lopuksi päästiin omaan painoluokkaan ja European Openin otteluvoittoihin sekä 7.sijalle. Sanoisin että kauden tavoitteet saavutettiin kirkkaasti.
Meidän tavoitteet on Tokiossa.

Yhteenveto
Mikä on ollut kaikista mukavin tähänastisista rooleistasi judon parissa?
Vihaan itteäni kun olen niin kliseinen – mutta olen kiitollinen kaikista rooleista. ;) Treenien vetämiseen meni hetken aikaa syttyä ja kasvaa, mutta sekin on nykyään mieluinen osa mun normimaanantaita.

Vapaa sana.
Ootteko lukenut puheenjohtaja Tankin puheen Judolehdestä? Ingressiin nostettu lause ”Kun ymmärrämme, että Suomen judo olemme me eikä ”ne”  olemme oikealla tiellä tulevaisuuden historian kirjoittamisessa.” on mun mielestä niin hyvin sanottu, että sen ajatuksen haluan jättää viimeiseksi. Toinen Hansokun toimittaja, Valtosen Tommi mua joskus kisavuosina torui kateudesta. Kaikki menestys kaikilla judon osa-alueilla on pelkkää plussaa meille kaikille.

On vain yksi judo.