maanantai 12. joulukuuta 2016

Lääke Parkinsonin tautiin? -Haastateltavana Timo Myöhänen


Hansokun kanssa yhteistyössä:
www.penado.fi                 www.urheiluteippi.fi     (alekoodi “hansoku” -10%)



Helsingin yliopiston dosentti ja judoseura Chikaran puheenjohtaja Timo Myöhänen, on tutkimusryhmänsä kanssa onnistunut hiirikokeissa korjaamaan Parkinsonin taudissa esiintyvät liikehäiriöt. Esitämme siis muutaman kysymyksen Myöhäselle, joka on toiminut tutkimusten johtamisen lisäksi monesti myös toimituksen harjoitusvastustajana tatamilla.


Mikä on Parkinsonin tauti?
-        Parkinsonin tauti on etenevä liikehäiriösairaus, jossa aivojen liikesäätelyalueiden tietynlaiset hermosolut tuhoutuvat toistaiseksi tuntemattomasta syystä. Tämä johtaa liikkeiden hitauteen, vaikeuteen aloittaa liike, lepovapinaan ja jäykkyyteen. Parkinsonin taudin yksi hankaluus on se, että kun tauti diagnosoidaan oireiden alettua, on hermosoluista jo yli 50% ehtinyt tuhoutua. Tauti alkaa yleensä noin 60 ikävuoden jälkeen, ja siihen sairastuu noin 1-2% yli 60-vuotiaista. Nykyiset hoitomuodot kykenevät vaan lievittämään oireita, mutta eivät hidasta tai pysäytä taudin etenemistä, ja sen takia uusien hoitomuotojen kehittäminen on tärkeää. Vaikka taudin varsinaista syntysyytä ei tiedetä, vaikuttaisi tämä minunkin ryhmän tutkimuskohde, alfa-synukleiini-proteiini ja sen haitalliset muodot, olevan tärkeässä osassa hermosolujen vaurioitumisessa ja kuolemassa. Siksi sitä kohtaan on vireillä useita lääkekehitystutkimuksia.
-         
Kerro maallikoille millainen tutkimusprosessi oli?
-        Tutkimusprosessi oli hyvin pitkä. Tutkin tätä prolyylioligopeptidaasi-entsyymiä (PREP) jo aikanaan väitöskirjassani 2005-2008, ja vuonna 2008 eräs belgialainen ryhmä julkaisi artikkelin, jossa huomattiin, että PREP kiihdyttää ja lisää alfa-synukleiinin haitallisten muotojen syntymistä ainakin ns. koeputkitasolla.  Kun sitten vuoden 2009 alussa tulin Kuopiosta Helsingin yliopistoon töihin, professorini ehdotti, että jos testattaisiin miten nämä PREP:n toimintaa estävät yhdisteet toimisivat eräässä alfa-synukleiiniin perustuvassa hiirimallissa. Tulokset eivät olleet aluksi sitä, mitä odotettiin, mutta myöhemmin tarkemmissa analyyseissä selvisi, että PREP-estäjä oli tavallaan puhdistanut eläinten aivot tämän proteiinin haitallisista muodoista. Minulla oli silloin useampi muukin tutkimuslinja vireillä, mutta alfa-synukleiini-Parkinson-linja lähti sitten vetämään parhaiten. Tässä oli siis vähän tuuriakin mukana, koska olin jo heittämässä tutkimusta roskakoriin.
Vuodesta 2010 lähtien olen keskittynyt oikeastaan yksinomaan tähän alfa-synukleiinin haitallisten muotojen estoon ja vähentämiseen, ja saimme hyviä tuloksia mm. solulinjoilla ja erilaisissa alfa-synukleiinin hiirimalleissa ja selvitimme useita mekanismeja, jotka selittivät miksi PREP-estäjät toimivat niinkin hyvin. Mutta ongelma oli se, ettemme nähneet näissä hiirimalleissa juurikaan käytösmuutoksia, mitkä olisivat mallintaneet Parkinsonin tautia. Tätä varten aloimme sitten vuoden 2013 loppupuolella pystyttää hieman erilaista hiirimallia, ja tähän alustavaan työhönkin kului aikaa noin vuosi. Kun oli varmaa, että hiirille todella tulee Parkinsonia muistuttavia liikehäiriöitä, aloitimme hoidot PREP-estäjäyhdisteellä, ja saimme tulokset, jotka nyt julkaistiin. Itse kokeisiin ja tulosten analysointeihin kului sellainen 1,5 vuotta, ja kirjoittaminen ja julkaisuprosessi vei vajaan puoli vuotta.
Millainen matka tästä on siihen, että ihmisille saataisiin toimiva lääke?
-        Kyllähän tästä vielä aikaa menee, valitettavasti. Meidän kokeissa käyttämämme yhdiste on ns. patenttikelvoton, joka vähentää lääkefirmojen kiinnostusta. Jonkun firman mukaan saaminen on taas käytännössä pakollista, että yhdisteen turvallisuus voidaan testata eri lajeilla ja ihmisillä. Vasta sen jälkeen sitä päästään antamaan potilaille, ja aina voi tietysti käydä niin, että lääke joka toimii eläinmallissa, ei toimikaan ihmisellä. Toisaalta taas useampi firma kehitteli samantyylisiä yhdisteitä tuossa 10-20 vuotta sitten, joten niistä tiedetään jo melko paljon, ja jossain vaiheessa se saattaa nopeuttaa prosessia. Jos pitäisi jotain arviota heittää, niin noin 10-15 vuotta menee siihen, että lääke voisi olla kaupan hyllyllä. Ehkä muutamaa vuotta aiemmin, jos kaikki menee oikein nappiin.
-         
Miten iso juttu tämä oli?
-        Toivottavasti iso ;) Ehkä tämän jutun suurin arvo oli siinä, että me aloitimme hoidon vasta sitten kun hiirillä oli jo käytösoireita. Tämä vastaa tilannetta Parkinsonin taudissa, joka diagnosoidaan pääasiassa vasta sitten, kun oireet ovat jo alkaneet. Usein nämä kokeelliset lääkehoidot aloitetaan todellisen taudin kannalta liian aikaisin, eli ennen kuin oireita ilmaantuu, mikä ei tietenkään vastaa ihan todellista tilannetta.  
-         
Onko judossa opituista arvoista ollut hyötyä tutkijan uralla?
-        On, valtavasti. Ensinnäkin judo on opettanut pitkäjänteisyyttä, mikä on tutkimuksessa elinehto. Toisaalta tavoitteellinen urheilu nuorena opetti tavoitteiden asettamista ja aikataulutusta, mistä on hyötyä, kun on monta rautaa tulessa työelämässä. Lisäksi judon opettaminen ja valmentaminen ovat olleet todella hyviä oppikouluja tutkimusryhmän johtamiseen, ja erityisesti valmentaessa opitut taidot ovat olleet monesti tarpeen, kun pitää saada ryhmä toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla ja vähän ylikin. Judo toimii myös hyvänä henkireikänä, koska tieteen tekeminen on 24/7 töitä – aivoja ei voi naksauttaa pois päältä kuin valoja, kun lähtee töistä. Kun menee Chikaran keskiviikon randoritreeniin (silloin kun selkä kestää, ks. seuraava kysymys), niin työjutut unohtuvat aivoista hyvinkin nopeasti, kun joutuu keskittymään lähinnä eloonjäämiseen ;) Treenin jälkeen ajatus on taas kirkas, ja työhön liittyvät ongelmat ratkeavat kuin itsestään.
-         
Huhujen mukaan itselläsi on selkä kipeä, etkä pääse tatamille sen takia. Olisiko seuraavan läpimurron mahdollisuus tässä?
-        Siinä olisikin seuraava tutkimuskohde :D Selkä on nyt kyllä melko hyvä, kiitos judoka-fysioterapeutti Mika Mustosen neuvojen, mutta ei ehkä ihan vielä randorikunnossa. Toivottavasti kuitenkin vuonna 2017 pääsisi muutenkin tatamille kuin muksujudon ohjaajana.

2 kommenttia:

  1. 0nko mahdollista päästä tutkimuspotilaaksi?
    K-M Hiironniemi

    VastaaPoista
  2. 0nko mahdollista päästä tutkimuspotilaaksi?
    K-M Hiironniemi

    VastaaPoista