perjantai 8. kesäkuuta 2018

pieni SUURI Tea Laakkonen


Pirteän ja hyväntuulisen oloisella Tea Laakkosella on kilpailu-uraltaan 6 SM-mitalia, joista kaksi kultaista. Kilpauran lisäksi Tea on toiminut vuoden Judoliiton toiminnanjohtajan sijaisena, Judoliiton hallituksessa, valmentanut nuoria, aloittanut kilpapainonnoston ja viimeisimpänä ryhtynyt yhden kärkijudokamme, Katri Kakon henkilökohtaiseksi valmentajaksi. Kyselemme tässä jutussa Tealta kaikkea meidän mielestämme mielenkiintoista vähän siitä sun tästä.

Tea Laakkonen


Kerro itsestäsi.
Olen karvan verran yli 30-vuotias suorittaja, joka löytää itsensä judon parista kerta toisensa jälkeen tavalla tai toisella. Palkkatyönä teen sisäistä raportointia Controllerin nimikkeellä. Mulla on mies, joka harrastaa tosissaan judovalmentamista ja 10-vuotias tyttö joka ei edes halua kuulla sanaa judo.
Poden alati huonoa omaatuntoa tekemättömistä asioista. Mä hukun hommiin mutta turhaudun tekemättömyydestä. Toisaalta nautin pienistä asioista arjen keskellä, kuten dallaspullasta aamupalana ja Aku Ankan taskareiden lukemisesta saunassa.
Pakonomainen tarve saavuttaa on vienyt mut kaksi kertaa judon kansainvälisille tatameille omalla uralla, nyt valmentajana ja viimeisempänä vielä painonnoston kansallisiin arvokilpailuihin.

Kilpailijana
Otit ensimmäisen SM-mitalisi jo vuonna 2002 ja seuraavan vasta 2012. Missä oikein olit tämän ajan ja mikä sai sinut palaamaan kilpatatameille?
Katsotaas.
Keväällä 2005 kirjotin Märskystä – olin muuten sen opinahjon ensimmäinen judon lajikapteeni. Lukulomalla aloitin työt Sokoksen Mäkkärissä ja huomasin että rahalla voi tehdä muutakin kuin maksaa judomatkoja. Samana kohtalon keväänä tapasin miehen – tämän saman jonka kanssa edelleen hengaillaan. Luonnollisena jatkona muutin Vantaalle, menin opiskelemaan ammattikorkeeseen, sain lapsen, olin futisvaimona ja sitten – muutettiin takasin Nummelaan. Siitä se ajatus tatamille palaamisesta tuli.
Alotin Nummelan Judon kuntojudotreeneistä – ja homma vähän niinkun paisui siitä. Porvoon SM kisoissa 2011 tajusin että mä voisin oikeesti pärjätä sillä tasolla. Sillon kilpaili vielä aktiivisesti mun vanhoja judokavereita kuten Kaisa Kota-Aho ja Antti Rintamäki. Vuonna 2012 lunastin uhoni ja olin SM tatamilla ite. Vastassa oli muuten -52 sarjassa muun muassa Allu Barton ja Anni Ikälä. ;)

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
                                      Helsinki Judo Camp 2-5.8.2018 (Juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Mikä on paras muisto kilpauraltasi? Entä mitä pidät parhaana saavutuksenasi?
Parhaita muistoja on leirimatkat. Reissaaminen ja yhdessä tatamilla hikoilu (ja itkeminen) on tuonut mun elämään valtavan paljon hienoja ihmisiä, ja muutaman parhaan ystävän. Sen lisäksi ne häivähtävät flow -hetket kilpailuissa on jäänyt mieleen. Tiedättekö, silloin kun kunto on kohdillaan ja tuntuu että muut on niin järkyttävän hitaita, kuin hidastettuna.

Lempitekniikat?
No sitä kieppiähän minä. :D

Vapaa sana kilpauraasi koskien.
Eläkkeellä mua ei jää harmittamaan että harmi etten sillon kokeillut... Toisaalta... jos sitä vielä lämmittelis judo-osaamista niin voiskohan sitä vielä...

Toimminnanjohtajana
Toimit Suomen Judoliiton toimminnanjohtajan sijaisena koko vuoden 2017. Minkälainen työnkuvasi oli? 
Toiminnanjohtajuus oli ehkä erilainen näkökulma mun vuonna 2016 alkaneelle hallituspestille. Se myös avasi aika paljon Suomalaista urheilujärjestötoimintaa laajemminkin. Toiminnanjohtajan hoitaa liiton operatiivista toimintaa – päätökset ja linjaukset tehdään hallituksessa ja valmistellaan monesti valiokunnissa. 

Toimenkuva oli laaja. Judo on arvostettu laji urheilumaailmassa, sitäkin pitää vaalia. Vuosi 2017 oli varsinainen muutosten vuosi. Alla olevat kirjoitin itselleni ylös ansioluetteloon merkattavaksi:  

-        Vastaaminen liiton toiminnasta, hakemuksista, sopimuksista ja seura-asioista.
-        Esimiehenä toimiminen muulle liiton 6 hengen henkilöstölle, sekä uudet rekrytoinnit, työsopimus-asiat, seuranta, ohjeistus ja henkilöstön palaverit
-        Talousseuranta, tilanteen raportointi hallitukselle ja toimenpiteiden suunnittelu sekä budjetointi
-        Hallituksen kokousten valmistelu ja asioiden esittely, sekä pöytäkirjan pitäminen
-        Seurakäynnit ja sinettiseura-auditoinnit
-        Uuden jäsenrekisterijärjestelmän käyttöönoton valmistelu, neuvonta, koulutus ja markkinointi seuroille ja käyttäjille
-        Tiedotus
-        Yhteistyö sidosryhmien kanssa

Lisäksi tein erilaisia matkojen varauksia ja kuuluin useampaankin valiokuntaan. Osa vuodesta meni toki myös asioiden opetteluun.
Toiminnanjohtajana opin hyväksymään sen, että kaikkea ei voi tehdä kerralla – täytyy priorisoida koska asioita tekemässä on vain rajallinen määrä käsiä.

Jaksaisitko myös avata Judoliiton toimintaa? (esim. mistä rahaa tulee, mitkä rahat ovat korvamerkittyjä jne. )
Mä vastailen näihin mielelläni – ei ole kyse salaisesta tiedosta.
Judoliitto kuten mikä tahansa muukin suomalainen urheilujärjestö toimii luottamusmiesjohtoisesti, mikä luo omat haasteensa. Se, miten paljon kehitystä ja mihin suuntaan liitossa tapahtuu on lähes kokonaan kiinni hallituksesta, valiokunnista, luottamushenkilöistä ja yksittäisten ihmisten jaksamisesta. Meidän suurin voimavara, seurat pyörivät niin ikään hyvin pitkälti vapaaehtoisten voimin, mistä ISO KIITOS kaikille seuratoimijoille. Mille tahansa urheilujärjestölle on tärkeää, että hallituksessa on oikeanlaista osaamista. Ruotsin judoliitto muun muassa kartoittaa aina mitä osaamista hallitukseen tarvitaan ja ”rekrytoidaan” sen pohjalta. Mun rooli on ollut talousasioissa.
Judoliiton suurin yksittäinen rahoittaja on Opetus- ja kulttuuriministeriö, joka rahoittaa Judoliiton toimintaa reilulla 300 000 eurolla vuodessa. Se raha ei ole korvamerkittyä, vaan on tarkoitettu liiton toiminnan pyörittämiseen – ei kuitenkaan esimerkiksi huippu-urheilutoimintaan.

Olympiakomitean isoin tuki liitolle tulee valmentajien palkkatukina, meillä on muun muassa kaksi NOV valmentajaa. Ryhmätuki tulee joka vuosi hieman eri muotoisena. Nämä rahat ovat aina henkilö-/ryhmäkohtaisia.

Lisäksi oma toiminta tekee jonkin verran tuottoa – koulutukset, sekä osa materiaaleista ja varainhankinta.

Menopuolella suurin potti rahasta menee valmennusvaliokunnan alaiseen toimintaan. Judoliiton järjestämillä matkoilla on aina valmentajia matkassa – kenenkään ei tarvitse mennä matsiin ilman että penkillä on valmentaja ja nämä valmentajat on matkoilla urheilijoita varten. Näistä tulee luonnollisesti kuluja. Vuonna 2018 valmennuksen prosesseja kehitetään ja olympiakarsintaa aloitetaan ihan toden teolla, siihen pyritään satsaamaan myös rahallisesti. Myös muun muassa tuomarikomissiolla on oma budjettinsa, on tärkeää että Suomalaisia tuomareita näkyy kansainvälisillä tatameilla. 

Ylijäämää yhdistyksessä on turha jäädä roikottamaan. Pystyimme muun muassa viime vuoden tuloksesta tukemaan urheilijoita 20 000 eurolla. Monia asioita on saatu järkeistettyä – muun muassa muutto ja avokonttoritilat tuovat liitolle merkittäviä säästöjä vuokrassa takavuosiin verrattuna. Kuluva vuosi 2018 on budjetoitu 84 euroa ylijäämäiseksi.
Mikäli talousasiat kiinnostavat enemmänkin, voin avata niitä mielelläni lisää. J Olen miettinyt omaa blogikirjoitusta pelkästään tästä aiheesta – mutta toistaiseksi olen keksinyt kaikenlaista muuta iltatekemistä.



Judolehti siirtyi paperilta nettiin. Judoliitto säästää käsittääksemme tämän toimenpiteen seurauksena joka vuosi suuria summia. Osaisitko arvioida kuinka paljon?
Vuositasolla säästöä tullaan saamaan karkeasti noin 30 000 euroa kun säästetään posti- ja painokuluissa. Osa tietysti on syytä käyttää nykyisen sisällön tuottamiseen / tiedottamiseen.



Minkälainen osa sinulla oli Judolehden muuttumisessa verkkolehdeksi ja minkälainen prosessi tämä oli?
Olin mukana valmistelemassa muutoksen esittelyä hallitukselle. Koska olin vuonna 2017 jäävättynä hallituksesta, en tietenkään ollut sitä päättämässä. Lisäksi pääsin toteuttamaan muutosta ja muun muassa suunnittelemaan lehden nykyistä ulkoasua. Olen lehteen nykyisellään todella tyytyväinen, Annikka ja muut lehden parissa toimivat vapaaehtoiset tekevät loistavaa duunia.
Vanhoja juttuja lehden pohjalle mun apuna oli viemässä myös liiton viimevuotiset kesätytöt Katri Kakko ja Emilia Kanerva.


Toiminnanjohtajana toimiessasi olit tosiaan mukana monessa asiassa. Mistä asioista sinulle jäi hyvä mieli tai mihin vaikuttamiisi asioihin olet tyytyväinen?
Judolehden muutos oli hyvä, uutiskirje oli askel oikeaan suuntaan. Tilitoimistoa vaihdettiin, muutos todettiin toimimattomaksi joten se vaihdettiin takaisin kuukauden sisällä. Olen iloinen, että mulla oli munaa tehdä se päätös. Vyökoekomissio startattiin vyökoejärjestelmää ylläpitämään, mikä oli loistava parannus! Erittäin hyvä mieli jäi kaikista uusista kohtaamisista ja ihmisistä, joiden kanssa mun polku viime vuonna kohtasi.

Suomisport oli sana, joka täytti mun loppukesän ja suurimman osan syksystä. Se oli aikamoinen työmaa myös seuroille. Oon iloinen, että se tehtiin – käytän sitä myös painonnoston puolella ja sen kätevämpää ei ole. Se millä aikataululla se pilottilajina jouduttiin tekemään ei kylläkään ollut optimaalinen kenellekään. Systeemi kuitenkin elää ja kehittyy, koko ajan parempaan suuntaan.

Kirkkaasti paras mieli jäi siitä, että pystyttiin panostamaan aikaisempia vuosia enemmän urheilijoihin ja valmennukseen.

Jos jotain jäi mun mielestä tekemättä, niin judoshiai muutos. Se on muutos jonka haluaisin saada alulle vielä tämän vuoden puolella.
-----------Hansokun kanssa yhteistyössä: (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
www.penado.fi   (alekoodi "hansoku" -10% Ei koske tuoteryhmää matot ja tatamit)
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Mitä toiminnanjohtajan pestiin liittyen jäi kysymättä?
Toiminnanjohtajuus avasi silmiä ja auttoi mua näkemään judon merkityksen muuhun urheiluyhteisöön, sekä kansainväliseen judoyhteisöön peilattuna. Toiminnanjohtajuutta mielenkiintoisempaa on ollut hallitustyö.



Nuorten valmennus
Kuten alussa mainitsimme, olet toiminut tatamilla myös nuorten ohjaajana ja valmentajana
Mitä sanoisit niille kilpailijoille tai harrastelijoille, jotka miettivät alkaisivatko vetää treenejä nuoremmilleen jossain vaiheessa?
Jokainen innostava, innostunut, osaava ja kilpailutaustainen vetäjä tai valmentaja on erittäin tärkeä. Saatat joku päivä sanoa jollekin nuorelle juuri sen, mitä hän tarvitsee jatkaakseen lajin parissa. Jotain innostavaa, silmiä avaavaa tai eteenpäin auttavaa ja itseluottamusta parantavaa. Ja se yksikin nuori pysyy urheilun parissa, vaikkei ikinä maailmanmestaruuksia voittaisikaan.
Judon ohjaamisesta saa myös erittäin käytännönläheistä esiintymiskokemusta tulevaisuutta ajatellen.
Jos et pysty sitoutumaan kokoa vaikka tiimi, valmentajapooli tai muuten vaan hyvä treeniporukka.

Kilpapainonnosto
Kilpajudourasi jälkeen aloitit painonnonnoston. Mistä kipinä lajiin syttyi?
Syksyllä 2015 kävin painonnoston peruskurssin. Kurssin lähestyessä loppua Emilia Kanerva sanoi salilla että vois alkaa judouran jälkeen harrastamaan painonnostoa. Mä sanoin että niin mäkin voisin! Mun nostovalmentaja Vesa Jaakkola (myös mm. Emilia Kanervan fysiikkavalmentaja) kuuli sen ja kysyi että olenko tosissani, aloittaisinko. Siitä se sitten lähti.
Judo ei ole ollenkaan hassumpi pohja sille lajille, useimmille judokoille olympianostot on jo valmiiksi tuttuja oheisharjoittelusta. On myös mahtavaa että siinä lajissa mun rajallinen fyysinen ulottuvuus on valtti. 

Painonnosto

Kuinka paljon punttituloksesi ovat nousseet uuden harrastuksen myötä? Ja kerro myös onko oma kehonpainosi muuttunut? 
Tein nyt keväällä penkkienkan 71 kiloa. Aikaisemmin se taisi olla 65. Kyykkäsin tänään uuden enkkakakkosen 102 kilolla. Ens viikolla pitäisi kyykätä 107 kilolla ykkönen. Kun alotin painonnoston, mun takakyykkyenkka oli jossain alle 90 kilossa.
Nostoliikkeet nousee kun tekniikka paranee, ei kuitenkaa yhtään niin nopeasti kun haluaisin. Erityisesti tempauksen kehitys on harmittavan hidasta. Mä rakastan tempausta, mutta se ei kyllä rakasta mua takas. Väkisin kilo kerrallaan siis. :D Rinnallevedossa (ja työnnössä) viimeisin maksimitulos on 81 kiloa, tempauksessa 62 kiloa. Muistan sen huikean tunteen kun keväällä 2016 tempasin ekan kerran 40 kiloa. Rinnalleveto taisi olla 63 kilon paikkeilla syksyn 2015 peruskurssilla.
Kehonpaino on pysynyt jotakuinkin samassa, kehonkoostumus on saattanut muuttua tällä matkalla. Treenaan noin 56-57 kilon painossa. SM kisoissa olin 53-kiloisissa.


Olet oppinut varmasti painonnostosta ja voimanhankinnasta paljon. Kertoisitko harjoittelustasi ja  kommentoisitko sitä, mikä on mielestäsi oleellista kun hankitaan VOIMAA?Jos mä jonkun yhden jutun nostaisin, niin keskivartalon voiman merkitystä ei voi korostaa liikaa. Pätee myös (ja erityisesti) judokoihin.

Henkilökohtaisena valmentajana
Toimit nykyään myös Katri Kakon henkilökohtaisena valmantajana. Käsittääksemme olitte jo entuudestanne hyviä ystäviä. Onko tässä asetelmassa urheilun kannalta hyviä puolia? Entä huonoja?
Oltiin ja ollaan edelleen hyviä ystäviä! Se on mun mielestä ihanaa että näen Katria nykyään niin usein. Me osataan mun mielestä aika hyvin olla urheilija-valmentaja –rooleissa ja kaveri-kaveri –rooleissa. Urheilun kannalta hyvää on se, että ollaan niin saman kokoisia, pystyn lämmittelemään ja treenaamaan Kaken kanssa. Hyvää on myös se, että meidän suhde on melkoisen välitön. Molemmat pystyy puhumaan suoraan ja kaikista asioista. Me ollaan valtavan erilaisia, molemmat opitaan samalla toisiltamme vuorovaikutukseen ja valmennussuhteeseen liityviä asioita.

Haittapuolena on ehkä se, että mun on toisinaan vaikee sanoa ikävästi tai kovasti Katrille, koska se on myös mun ystävä. Onneksi on Tero, jonka kanssa jaetaan valmentamisen roolit – Tero on meistä se tiukka. Painoa pudottaessa oli myös vaikeaa nähdä sitä tuskaa – tiedän tasan tarkkaan kuinka ikävää se on.

Katrin takana en ole vain minä, vaan koko team Kakko. Katrin isä Esa Kakko, Katrin Lahden valmentaja Seppo Aaltonen, oma seura ja tukijat, fysiikkavalmentaja Vesa Jaakkola, Olympiavalmentaja Pekkis, ravintovalmentaja, psyykkinen valmentaja ja mun partner-in-crime, Tero.


Tea ja Katri


Missä tavoitteenne Katrin kanssa ovat ja kuinka niitä kohti mennään?
Täytyy ymmärtää, että vain vajaa vuosi sitten Katrin kanssa tavoitteet oli pystyä treenaamaan säännöllisesti, selvitä arjesta ja palata jollain aikataululla kisoihin. Nyt ollaan jo päästy kilpatatamin tuntuun. Huippukuntoa rakennetaan vielä kohti ensi syksyä. Vuoden 2016 syksyllä – Katrin huippukautena mitali Eurooppa Cupissa oli normaalia suoritustasoa. Tämän kevään lopuksi päästiin omaan painoluokkaan ja European Openin otteluvoittoihin sekä 7.sijalle. Sanoisin että kauden tavoitteet saavutettiin kirkkaasti.
Meidän tavoitteet on Tokiossa.

Yhteenveto
Mikä on ollut kaikista mukavin tähänastisista rooleistasi judon parissa?
Vihaan itteäni kun olen niin kliseinen – mutta olen kiitollinen kaikista rooleista. ;) Treenien vetämiseen meni hetken aikaa syttyä ja kasvaa, mutta sekin on nykyään mieluinen osa mun normimaanantaita.

Vapaa sana.
Ootteko lukenut puheenjohtaja Tankin puheen Judolehdestä? Ingressiin nostettu lause ”Kun ymmärrämme, että Suomen judo olemme me eikä ”ne”  olemme oikealla tiellä tulevaisuuden historian kirjoittamisessa.” on mun mielestä niin hyvin sanottu, että sen ajatuksen haluan jättää viimeiseksi. Toinen Hansokun toimittaja, Valtosen Tommi mua joskus kisavuosina torui kateudesta. Kaikki menestys kaikilla judon osa-alueilla on pelkkää plussaa meille kaikille.

On vain yksi judo.








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti