sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Eetu Laamanen - Osa 2 - Judovalmentajaksi Ranskassa

Hansokun kanssa yhteistyössä:
www.penado.fi   (alekoodi "hansoku" -10% Ei koske tuoteryhmää matot ja tatamit)
www.urheiluteippi.fi (alekoodi “hansoku” -10% Tuet samalla Hansokun toimintaa!)
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

EETU LAAMANEN - OSA II

Asut nykyään Ranskassa.. MIllaista arkesi ja ylipäätään elämäsi nykyään on?
Asun Etelä-Pariisissa, lähellä Judo Instituuttia (koska ranskalaiset rakastavat lyhenteitä, myöhemmin Inj.) korealaisen perheen ylläpitämässä majatalossa. Arki koostuu aika pitkälti treeneistä, koulusta sekä välillä viikonloppuisin olen ollut töissä Inj:ssä, mikäli kilpailuja tai leireijä ei ole ohjelmassa. Työt ovat olleen lipunmyyntiä lippuluukulla judokilpailujen aikana, ”mattotalkoita”,  muuttohommia yms.

Asumisen perusjutut löytyvät majatalosta; keittiö, netti, pesukone yms. Vuokraani kuuluu myös kaksi lämmintä ateriaa päivässä, joka helpottaa urheiljan arkea. Majatalossa on välillä porukkaa enemmän ja välillä taas vähemmän. Vuokra on n. 22€/pvä, joka on varsin kohtuullinen. Kouluun ja muuallekin kuljen pyörällä, joka on erittäin kätevä kulkupeli täällä.

Kuva majatalon sisäpihalta.

Viikot menevät tiivisti treenien ja koulun ympärillä ja viikonlopuksikin on yleensä vielä kertynyt jotain pientä kotitehtävää, some-kanavien päivittelyä (Evlogit) tai lomakkeiden täyttelemistä. Ranskassa pitää olla jokapaikassa erinäköistä lappua, lippua ja blankkettia, jolla todistetaan milloin mitäkin. Arkeni on siis treeniä, koulua ja välillä töitä, että pysyy leivän syrjässä kiinni. Tässä järjestyksessä.

Olen lähes päivittäin huippujudon kanssa tekemisissä ja ympärillä on osaamista niin kyllä siinä intohimoinen judoka kokee olevansa oikeassa paikassa.





Mitä judovalmentajakoulutukseen kuuluu? Mitä sen käyminen mahdollistaa ja mitä jatkokoulutusmahdollisuuksia se tarjoaa? 
Opetus tapahtuu Inj:ssä, jossa sijaitsevat lisäksi Ranskan Judoliiton tilat ja toimistot. Tutkintooni kuuluvia opintoja on keskimäärin kahtena päivänä viikossa klo: 9.00 – 16.00. Välissä on noin tunnin pituinen ruokatauko. Koulupäiviin kuuluu muun muassa käytännössä opettamisen perusteita ja koululaisryhmien ohjaamista, judon tekniikkaa monipuolisesti pystyssä ja matossa sekä erilaisia katoja ja hieman ju-jitsua. Lisäksi teoria puolella esimerkiksi judon historiaa Ranskassa ja maailmalla, tuomaroinnin perusteita ja judon termistöä. Tekniikka opetuksesta vastaavat pääosin Patrick Vial (mm.olympiapronssi 1976) ja Serge Feist (mattojudo, pitkäaikainen Ranskan maajoukkuevalmentaja). Tekniikka opetukseen olen ollut tyytyväinen.



Koululaisten judotunti alkamassa Judo Instituutissa. Koululaisryhmien judo-opetuksella on pitkät perinteen Ranskassa ja moni nykyinenkin maan huippujudoka on saanut ensi kosketuksen lajiin juuri koulun liikuntatunnilla. Judo Instituutin ryhmiä ohjaavat judovalmentajatutkinnon opiskelijat.




Judo-ohjaajatutkinnon teoria opetus menossa.

 
-       Tutkintoni CQP kestää lukukauden eli lokakuusta 2016 toukuun loppuun 2017 sisältäen muutamia lomajaksoja. Opetuskieli on luonnollisesti ranska. Tutkintooni sisältyy 200 tuntia teoria opintoja (josta suurin osa on siis tatamilla käytännönläheisesti) sekä 50 tuntia käytännön judo-ohjausta ja joitakin kotitehtäviä. Ohjauksen suoritan Acbb-judoseurassa, jossa toimin junioriryhmien apuohjaajana viikottain, salikisojen tuomarina yms. jotta tarvittavat 50 tuntia tulevat täyteen.


Tulevan judoharjoituksen suunnittelua kotitehtävänä.

CQP-tutkinto on ensimmäisen tason judovalmentaja/ohjaajatutkinto Ranskassa. Sen suorittaminen mahdollistaa judoharjoitusten ohjaamisen judoseurassa täällä korvausta vastaan. Eli kyseessä on siis ammattitutkinto. CQP-tutkinnolla voi ohjata kuitenkin vain rajoitetun määrän tunteja viikossa/kuukaudessa ja ylemillä tutkinoilla voi ohjata taas enemmän. Tällä systeemillä Ranskan Judoliitto ”standardisoi” laadukkaan ohjauksen muksujudosta lähtien. CQP-tutkinnon suorittanut voi jatkokouluksena käydä ylemmän tason judovalmentaja tutkintoja, joista saa tietääkseni hyväksilukuja jo suoritettujen opintojen perusteella.

Suuri osa Ranskassa judovalmennuksen tutkinnon suorittaneista vetää siis treenejä judoseurassa/judoseuroissa junnunryhmille sivutoimisena.

Mistä idea Ranskaan muutosta syntyi? 
Itselleni on aina ollut ns. ”takapihan takana suuri maailma”, jota on pitänyt päästä tutkailemaan jokapaikkaan ja toteamaan, että ”Ai jaa, tuolla on tommoista” ja ”Voihan sen näköjään noinkin tehdä...”. Miksipä en asuisi ulkomailla, kun olen tottunut siellä kilpailu- ja leirimatkojen osalta paljon olemaan muutenkin.

Muutosta oli puhetta Pascal Tayotin kanssa hänen päävalmentaja kautenaan 2013-2015. Pariisissa saisin kovaa harjoitusvastusta ja voisin osallistua kilpailuihin Ranskassa, kilpailu- ja leirimatkat Euroopassa lyhenisivät sekä olisivat edullisempia, muutamia syitä mainitakseni idean takana. Ajattelimme, että treenin ohella olisi hyvä olla jotakin muutakin tekemistä mm. kielenoppimisen, verkostoitumisen ja henkisen hyvinvoinnin kannalta, joten judovalmentajatutkinto oli oiva valinta. Tutkinnolla voisin ohjata myös judoharjoituksia ja hankkia näin lisätienestiä Pariisissa.

Koska olimme harjoitelleet omatoimisesti Pariisissa jo ennen Pascalin tuloa Suomen päävalmentajaksi, oli harjoitteluympäristö Pariisissa tuttu ja tuli vielä paremmin tutuksi monien leirien muodossa hänen kaudellaan. Ennen Pascalin siirtymistä muualle puhuin hänen kanssaan asiasta ja Pascal lupasi auttaa käytännön asioissa tarpeen mukaan. Pascalin asuessa Barcelonassa yhteydenpito hoidettiin puhelimen ja sähköpostin välityksellä. Tällä hetkellä Tayot toimii judovalmentajana Sveitsissä.

Alkuvuodesta 2016, kun tutkintoon liittyvät tiedot, kuten ilmoittautumislomakkeet ja liitteet sekä aikataulut oli julkaistu, ruvettiin asiaa viemään pikkuhiljaa eteenpäin. Pascal auttoi ilmoittautumisessa tarvittavien lomakkeiden, kuten motivaatiokirjeen yms. liitteiden kääntämisessä ranskaksi. Tutkiintoon vaadittavien liitteiden määrä oli melkoinen ja ne piti lähettää Ranskaan postin välityksellä, joten sain esimakua jo tässä vaiheessa Ranskan byrokratiasta lappuineen ja lippuineen.

Koska tutkinnonkieli on luonnollisesti Ranska, aloitin kielen omatoimisen opiskelun yhteistyökumppanini WordDiven-mobiilisovelluksen avulla. Keväällä olin suorittanut kaikki WordDiven-mobiilikurssit ja syvensin osaamista normaalien oppikirjojen avulla. Ennen muuttoa piti hoitaa vielä kaikki käytännön asiat Suomessa kuntoon, kuten esim. vakuutukset, tavaroiden muuttaminen ja säilyttäminen Suomessa yms.

2014-2015 olin, kesken kiihkeimmän olympiakarsinnan, töissä Keliakialiitossa vuoden. Työpaikka oli urheilun kannalta loistava ja jousti aina tarpeen mukaan. Tänä aikana ja yhteiskumppaneiden ansioista pystyin säästämään ja sijoittamaan rahaa tulevaa Pariisiin muuttoa varten. Tämä olikin tarpeen, koska Kela ei katso opintojani päätoimisiksi, minkä vuoksi minulla ei ole oikeutta esim. opintotukeen.


Pascal Tayot neuvomassa kädestä pitäen ote-tekniikkaa.
Kuva: Pajudo.com/Risto Saha

Miten sinut on otettu vastaan Ranskassa? 
Todella hyvin jokapaikassa. Erittäin vieraanvaraisesti ja asiallisesti. Itselläni tietenkin auttoi paljon se, että tunsin paljon urheilijoita, valmentajia yms. entuudestaan ja he minut. Ehkä myös karjalalainen ”supliikki”on auttanut välillä selviämään kielimuurin ongelmista.

Luulen, että ulkomaalaisilla judokoilla jäi huonoja kokemuksia vuosilta 2000-2005 kun Ranskan maajoukkuetta johti entinen huippujudoka Stéphane Traineau, joka muutti harjoittelusysteemin suljetummaksi. Eikä varsinkaan ulkomaalaisilla välttämättä ollut asiaa maajoukkueen harjoittelukeskukseen. Ateenan olympialaisissa 2004 Ranskan joukkueen menestys oli huono ja vaikka Cairon MM-kilpailut 2005 olivatkin menestys sai Trauneau lähteä. Itse olin harjoittelemassa Pariisissa ensi kerran vuonna 2010 ja siitä lähtien vastaanotto on aina ollut hyvä.

Joko Ranskan kieli alkaa sujua? 
No tekstin ymmärtäminen alkaa sujua ja kirjoittaminenkin joten kuten. Oikeinkirjoituksen suhteen ranskalaiset ovat mielestäni aika kehnoja itsekkin. Lisäksi täällä on paljon muulta tulleita, kuten Pohjois-Afrikasta, jolloin varsinkin virallisen tekstin tuottaminen voi olla haasteellista. Whatsup-ryhmissä olen välillä aika solmussa ja puhuminen on vielä kohtuu välttävää. Mutta siinä se kehittyy pikkuhiljaa.

Eroaako ilmapiiri harjoituksissa Suomesta? 
Seuran harjoituksissa ei mielestäni juurikaan. Judo Instituutin randoritreeneissä ja maajoukkuekeskus Insepissä sen sijaan randoria otetaan kovalla intensiteetillä valmentajan valvovan silmän alla. Paikalla on useita valmentajia, jotka seuraavat omiensa edesottamuksia. Kolhuja tulee ja välillä Etelä-Eurooppalainen mentaliteetti aiheuttaa ”käsirysyjä” ja ”ärräpäitä” lentää. Tällaisessa tilanteessa valmentajat yleensä keskeyttävät kyseisen randorin ja ”riitapukarit” laitetaan hetkeksi jäähylle. Kohta kuitenkin todetaan yhteistuumin, että ei siinä sen kummempaa ja huomenna uusiks =). 


Mitä seuraa edustat Ranskassa, ja millaista tukea seura sinulle tarjoaa? 
Edustan Acbb:tä eli Athlétic Club de Boulogne-Billancourtia. Boulogne-Billancourt on esikaupunki Pariisin luoteispuolella. Acbb on yleisseura, johon kuluu monia muitakin lajeja esimerkkeinä judon lisäksi käsi- ja jalkapallo. Seura tarjoaa valmennuksen lisäksi judo- ja voimaharjoittelupaikat, kuljekset ja ilmoittautumiset yms. kilpailuihin Ranskassa sekä lähialueilla (esim. Belgian avoimet) sekä mahdollisuuden tehdä tutkintoon kuuluva käytännön judo-ohjaus seurassa, jossa minulla on ”mentori”. Lisäksi saan tietysti apua kaikissa käytännön asioissa, kuten olkapään loukkattuani spesiaaliläärkärien ja fysioterapeutin palvelujen hankkimisessa. Nämä nyt ensimmäisenä tuli mieleen seurani tuesta.

Kun liityin ranskalaiseen judoseuraan, jolla on pitkät perinteet arvokilpailumenestyksessä, tällä hetkellä seuraa edustaa olympiamitalisti, Grand Slam ja Grand Prix-mitalisteja sekä talous tiukalla ja lisäksi itse olin heti pari kuukautta loukkaantuneena en lähtenyt heti kyselemään seuran johdolta että ”Paljonkos työ miulle maksatte?”. Katsotaan kuinka asiat etenevät sen suhteen.

Saapuessani Pariisiin kerroin, että tarvitsen liikkumiseen pyörän ja meneväni polkupyörä-ostoksille. Seuran valmentajalta kuitenkin löytyi vähällä käytöllä ollut miesten maastopyörä, jonka sain tervetuliaslahjaksi.

Hyvin on muutenkin kaikin puolin otettu vastaan ja kutsuttu seuran tilaisuuksiin yhtenä muista.

Cyrille Maretin olympiamitali-juhlissa
 Boulogne-Billancourtin kaupungintalolla lokakuussa 2016



Keitä “nimimiehiä” Laamasen lisäksi ACBBn riveistä löytyy? 
Löytyyhän sieltä tällä hetkellä muun muassa seuraavat herrat:

Cyrill Maret ( mm. 2016 Olympiapronssia, 3x Em-pronssia, 3x Pariisin turnausvoittoa putkeen,-100kg)
Cedric Revol (3x Grand Prix/Grand Slam-mitalia, 2.sija Ranskan mestaruuskisoissa 2015, -60kg)
Baptiste Pierre (2.sija Ranskan mestaruuskisoissa 2016, Belgian avointen voitto 2016, -81kg. Pariisin GS 3. 2017)
Kamel Mohamedi (3 mitalia Ranskan mestaruuskisoista, -60kg)
Maxime Merlin (pronssia junioreiden Em:stä 2016 -55kg)
Yann Siccardi, Monaco (3xolympiaedustaja, -60kg)


Käyvätkö ACBBn starat, kuten Cyrille Maret, seurassa harjoittelemassa? 

Maret piti syksyllä 2016 olympialaisten jälkeen taukoa, mutta jatkettuaan harjoittelua on hän silloin tällöin käynyt seuran treeneissä näyttämässä osaamistaan. Muusta edellä mainitusta porukasta yleensä joku tai jotkut ovat keskiviikkona paikalla, harvemmin kuitenkaan kaikki. He harjoittelevat tällä hetkellä pääosin maajoukkuekeskus Insepissä ja Judo Instituutin randoritreeneissä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti