Hansokun kanssa yhteistyössä:
www.penado.fi (alekoodi "hansoku" -10% Ei koske tuoteryhmää matot ja tatamit)
www.urheiluteippi.fi (alekoodi “hansoku” -10% Tuet samalla Hansokun toimintaa!)
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Vuoden alussa meiltä kyseltiin muutamaankin otteeseen mielipidettämme uusista säännöistä. Nyt, kun uusilla säännöillä on oteltu muutama kuukausi, on kysymykseen ehkä helpompi vastata. Tämä artikkeli aloittaa uuden kolmiosaisen juttusarjamme, jossa lähestymme sääntöjä niin tuomarin, kilpailijoiden, kuin valmentajankin näkökulmasta. Ensimmäisessä osassa mielipiteensä säännöistä kertoo Suomen ja Euroopan ykköstuomari Veli-Matti Karinkanta. (Juttu muokattu 18.3 koska aikaisempi teksti oli kirjoitettu tammikuussa ja tulkinnat ovat muuttuneet tammikuusta)
Tuomarin Mielipide Uusista Säännöistä
Suomalaisittain ajateltuna olemme tuominneet pääsääntöisesti jo vuosikausia näiden uusien tulkintojen mukaan sallien ottelijoiden otella vapaammin ja odotellen positiivista ratkaisua ottelulle - EJU:n kisoihin verrattuna, joissa varoituksia on heitelty kevyemmin perustein milloin mistäkin syystä. Tästä kertovat useiden kotimaisten valmentajien aiemmat pyynnöt tuomita täällä yhtä tiukasti kuin muuallakin. Muutos on siis suurempi EJU:n kisoissa ja muutamissa tiukan varoituslinjan maissa. Heillä on siis tekemistä tämän asian kanssa. Uskon kotimaisten tuomareiden omaksuvan nämä meille jo tutut käytännöt vaivattomasti, koska ottelun ensisijaisena ratkaisukeinona pidetään edelleenkin (onneksi) positiivista suorituspistettä eli heittoa, sidontaa, kuristusta tai käsilukkoa.
Uusien sääntöjen vaikutus tuomarointiin
Teoriassa miesten otteluajan lyheneminen neljään minuuttiin helpottaa
tuomarointia, koska se lyhentää keskittyneenä olemisen aikaa ainakin
täysimittaisissa otteluissa. Eri asia on kuitenkin se, kuinka moni ottelu
menee jatkossa Golden Scorelle, jolloin voidaan taas miettiä, että
lyhensikö otteluajan lyhentäminen tuomarin keskittymisaikaa sitten
ollenkaan.
Otteiden, pistooli, tasku, saman puolen, ristikahvan ja vyö, vapauttaminen
jäi lyhytaikaiseksi iloksi. On palattu linjaan, jossa niiden pitämisestä
saa shidon, mikäli ei hyökkää välittömästi. Tällä yritetään kannustaa
perusotteiden pitämiseen.
Passiivisuuden määritelmän pidentäminen 30 sekunnista 45 sekuntiin ei
muuta IJF:n eikä kotimaisten tatamien tuomaroinneissa mitään, sillä siellä
ja meillä kun ei olla oltu hanakoita yliherkille varoituksille
ottelemattomuudessa aiemminkaan. Ajan pidentäminen ei kuitenkaan missään
nimessä tarkoita sitä, että ottelijan annettaisiin olla passaavassa
otteessa entistä kauemmin, vaan ajan pidennys koskee ottelemista
perusotteessa selkä pystyssä. Varoituslinjan näennäinen lieventäminen ei
myöskään tarkoita sitä, ettei varoituksia saa antaa, vaan sitä, ettei
niiden annossa olla yliherkkiä. Varoitus pitää antaa jatkossakin aina kun
siihen on aihetta ja kun se on ottelun hengen kannalta oikein. *Toisaalta
taas IJF:n tuomaripäälliköt ovat ohjeistaneet, että ?Älkää katsoko kelloa,
vaan tuomitkaa ottelun hengen mukaisesti.? Siis, jos toinen ottelija
onnistuu vaikkapa hyökkäämään vahvasti puoleen minuuttiin neljä kertaa,
niin oletettavasti altavastaaja saa passiivisuusvaroituksen, vaikka aikaa
olisi kulunut vasta 35 sekuntia.*
Yukon sisällyttäminen waza-arin kategoriaan vaatii hieman työtä
edesmenneen komennon ja käsimerkin poispyyhkimiseksi lihasmuistista ja
ajatuksista. Lisäksi pitää muistaa, ettei enää ole
waza-ari-awazate-ipponia. Tämän opetteleminen vaatii mielikuvaharjoittelua
etukäteen ja aluksi hieman kovempaa keskittymistä tatamilla. Pisteiden
antaminen on helpompaa, kun tarvitsee harkita vain tuliko uke alas
selälleen kunnolla -> Ippon, vai muuten vähintään kyljelleen -> waza-ari.
Päälleen tai siltaan tehdyistä selälleen tulon estoista annetaan nyt
ipponin sijaan hansokumake. Tuomarin pitää edelleenkin tunnistaa onko
päälleen alastulo tarkoituksellinen. Sillan määritelmä on pysynyt
ennallaan, joten sen suhteen ei ole mitään uutta. Täten näistä tilanteista
jatketaan entiseen tapaan keskustelua siitä, että oliko alastulo
tarkoituksellinen ja täyttikö alastulo sillan kriteerit vai ei. Hansokun
saaminen ei vaikuta tässä tapauksessa ottelijan jatko-otteluihin
pääsemiseen sen kummemmin kuin mikään muukaan tappio. Loogisesti tämä on
luonnollinen jatkumo sille, että sukeltamisesta eli niskan ja selkärangan
vaarantavasta liikkeestä on ennekin annettu hansokumake, niin miksei siis
myös tästä.
Ensimmäisestä jalkaotteesta shidon ja toisesta hansokun saaminen
muuttavat tuomarointia vain vähän. Jalasta tarttuminen kartuttaa shidojen
määrää siinä missä muutkin sääntöjen vastaiset teot mutta toistettuna se
aiheuttaa jo toisesta kerrasta hansokumaken. Suomalaiset tuomarit ovat
toimineet juuri näin nuorimpien (U11) ottelijoiden kohdalla. Jalkaote pitää
havaita edelleen ja siitä pitää rangaista. Tuomarin on kuitenkin
muistettava, että on antanut jo yhden varoituksen jalkaotteesta, koska
toisesta kerrastahan tulee hansokumake. Aikaisempaan poiketen voi tuomari
joutua nyt julistamaan samasta tilanteesta "tuplarangaistuksen", nimittäin
torin jalasta kädellä tarttumisella selälleen menon estäneelle ukelle
varoituksen ja heittäneelle vastustajalle suorituspisteet. Samaa logiikkaa
noudatetaan tilanteessa, jossa karhunhaliin jäänyt ottelija onnistuu
heittämään kielletyn otteen ottaneen ottelijan. Täten karhunhalin
vastaliikkeestä annetaan ensin alastulopisteet ja sitten väärän otteen eli
karhunhalin ottaneelle annetaan shido. Toisaalta meitä tuomareita on
kehotettu olemaan nopeita ja keskeyttämään karhunhalikaato heti alkuunsa
matella. Olen kuullut muutamien henkilöiden hekumoivan mahdollisuudesta
"leipaista" vastustajaansa ainakin kerran esim. te-gurumalla ikään kuin
lohdutukseksi häviöllä olosta tai ihan vain kettuillakseen. Pitää kuitenkin
muistaa, että judohengen vastaisesta teosta voidaan rangaista
hansokumakella. Mikäli tilanne tulkitaan tällaiseksi, saattavat ottelut
loppua judohengen vastaisesta teosta saadusta hansokumakesta siihen
"leipaisuun", vaikka kaavio jotain muuta siinä tilanteessa näyttäisikin.
Tämä "tuplarangaistus" eli samasta tilanteesta eri ottelijoille annettu
pistesuoritus ja varoitus saattavat laajentua myös rajatilanteisiin vaikkei
niistä vielä ennakkotapausta olekaan. Nykyisen rajatulkinnan mukaan tori
voi heittää rajan yli paenneen uken, mikäli hyökkäys on välitön seuraamus
yliastumiselle, ja heitto pisteytetään. Jalasta tarttumis- ja
karhunhalitapauksen perusteellahan tilanne on samankaltainen: uke on tehnyt
rikkeen ja hänelle tulisi antaa shido ja vastustajalle mahdolliset
alastulopisteet heitosta. Nythän on annettu vain pisteet heitosta.
Katsotaan mitä tämän suhteen tulee tapahtumaan.
Varoituksien määrän väheneminen kolmeen ei vaikuta itse tuomarointiin
juuri lainkaan. Varoituksia annetaan edelleen hyvistä syistä ja jo
kolmannesta saa hansokumaken. Jo kertyneen kokemuksen perusteella ei ole
lainkaan kummallista, että ottelu päättyy hansokuun jo parin minuutin
kohdalla, mikäli matsaaminen vaikuttaa innottomalta.
Golden scoren voittaminen varoituksella on tehty kiinnostavaksi, mutta
yleisölle äkkiseltään vaikeammin ymmärrettäväksi. Tuomarointiin muutos ei
vaikuta juuri mitenkään. Pistetaulu hoitaa ottelun loppumisen sopivan
varoitusmäärän kartuttua.
Vastaheittotilanteiden tulkinta palasi muutaman vuoden takaiseen aikaan,
jolloin vastaheittoa tekevän piti pysäyttäyttää liike hallinnan
näyttääkseen ja vasta sitten suorittaa oma heittonsa. Tänä väliaikana on
tsekattu videoita moneen kertaan sen suhteen, kumpi yhdenaikaisista
hyökkäyksistä selälleen tulleista ottelijoista otti kontrollin viimetipassa
ja korjasi heitosta pisteet. *Nyt siis sen, joka on vastaheittotilanteessa
ensimmäisenä tatamissa selällään, katsotaan tulleen heitetyksi. *Tämä
helpottanee tuomarin tehtävää päättää heittäjä. *Alkuvuonna käytyjen
kilpailujen perusteella ollaan valmiita muuttamaan tätä tulkintaa entiseen
päin, sen suhteen, että kontrollin ottaja olisi heittäjä.*
Uken alastulo molemmille kyynärpäilleen katsotaan tästä lähtien olevan
waza-arin arvoinen alastulo. Tällä lopetetaan spekulointi vastaavissa
alastuloista siitä, että osuiko alaselkä mattoon vai ei. Tuomaroinnin
kannalta tilanteen arvioiminen helpottuu, kun tarvitsee katsoa ainoastaan
se, olivatko kyynärpäät alastulon aikana jossain vaiheessa yhtä aikaa
tatamissa, jolloin waza-ari voidaan julistaa.
Ottelijoiden on korjattava judopukunsa automaattisesti jokaisen matten ja
hazimen välillä. Tuomarin ei tarvitse näyttää puvunkorjausmerkkiä, koska
ottelijoiden oletetaan tekevän sen itse. Hyvin toimiessaan ottelut tulevat
tiiviimmiksi. *Tosin alkuvuoden kilpailujen perusteella pukuja ei
korjauteta edelleenkään, eikä ottelijoiden vaadita tekevän niin, ei edes
ennen Golgen Score-lisäaikaa.*
Muita huomioita uudesta ottelulinjasta.
Ottelijan pakoiluun ilman otetta ulos ottelualueelta on aiemmin vastattu
hansokumakella. Nyt hansokumakeen riittää otteeton pakoilu myös
ottelualueella.
Otteluita halutaan saada tiiviimmiksi. Niinpä tuomareita on kehotettu
olemaan katkaisematta ottelua matella esim. siinä tilanteessa, jossa
ottelijat ovat nousemassa ne-wazasta tachi-wazaan siten, että kumpikin on
ottelullisessa asemassa ts. kasvokkain. Tämä avaa heittopaikkoja
sellaiselle torille, joka osaa heittää polvillaan olevan uken.
Ylösnousutilanteessa tuomarin pitää osata tulkita olivatko ottelijat
ne-wazassa vai tachi-wazassa heiton aikana. Mikäli tori on pystyssä ja
ukella on vähintään kolme raajaa tatamissa, on tilanne ne-wazaa. Tosin,
mikäli tori nostaa uken sen kolmannen raajan eli käden ilmaan, jolloin uke
on polvillaan, muuttuu tilanne tachi-wazaksi ja heitto on mahdollinen. Oman
mielipiteeni mukaan ainakin torin olisi oltava tässä tilanteessa täysin
kahdella jalalla, eli esim. toispuoleinen polviasento ei riitä
tachi-wazaksi, jotta liike voitaisiin tulkita pystyheitoksi ne-waza-käännön
sijaan.
Otteluita pyritään saamaan tiiviimmäksi myös niin, että Golden Scorelle
pyritään lähtemään lennosta, pukuja korjaamatta, normaalin
mate/hazime-käytännön tapaan. Voi olla, että jatkossa Golden scorelle
mentäessä komennetaan ekan ottelun loppuessa vain mate ja vasta golden
scoren lopussa soremade.
Teoriassa miesten otteluajan lyheneminen neljään minuuttiin helpottaa
tuomarointia, koska se lyhentää keskittyneenä olemisen aikaa ainakin
täysimittaisissa otteluissa. Eri asia on kuitenkin se, kuinka moni ottelu
menee jatkossa Golden Scorelle, jolloin voidaan taas miettiä, että
lyhensikö otteluajan lyhentäminen tuomarin keskittymisaikaa sitten
ollenkaan.
Otteiden, pistooli, tasku, saman puolen, ristikahvan ja vyö, vapauttaminen
jäi lyhytaikaiseksi iloksi. On palattu linjaan, jossa niiden pitämisestä
saa shidon, mikäli ei hyökkää välittömästi. Tällä yritetään kannustaa
perusotteiden pitämiseen.
Passiivisuuden määritelmän pidentäminen 30 sekunnista 45 sekuntiin ei
muuta IJF:n eikä kotimaisten tatamien tuomaroinneissa mitään, sillä siellä
ja meillä kun ei olla oltu hanakoita yliherkille varoituksille
ottelemattomuudessa aiemminkaan. Ajan pidentäminen ei kuitenkaan missään
nimessä tarkoita sitä, että ottelijan annettaisiin olla passaavassa
otteessa entistä kauemmin, vaan ajan pidennys koskee ottelemista
perusotteessa selkä pystyssä. Varoituslinjan näennäinen lieventäminen ei
myöskään tarkoita sitä, ettei varoituksia saa antaa, vaan sitä, ettei
niiden annossa olla yliherkkiä. Varoitus pitää antaa jatkossakin aina kun
siihen on aihetta ja kun se on ottelun hengen kannalta oikein. *Toisaalta
taas IJF:n tuomaripäälliköt ovat ohjeistaneet, että ?Älkää katsoko kelloa,
vaan tuomitkaa ottelun hengen mukaisesti.? Siis, jos toinen ottelija
onnistuu vaikkapa hyökkäämään vahvasti puoleen minuuttiin neljä kertaa,
niin oletettavasti altavastaaja saa passiivisuusvaroituksen, vaikka aikaa
olisi kulunut vasta 35 sekuntia.*
Yukon sisällyttäminen waza-arin kategoriaan vaatii hieman työtä
edesmenneen komennon ja käsimerkin poispyyhkimiseksi lihasmuistista ja
ajatuksista. Lisäksi pitää muistaa, ettei enää ole
waza-ari-awazate-ipponia. Tämän opetteleminen vaatii mielikuvaharjoittelua
etukäteen ja aluksi hieman kovempaa keskittymistä tatamilla. Pisteiden
antaminen on helpompaa, kun tarvitsee harkita vain tuliko uke alas
selälleen kunnolla -> Ippon, vai muuten vähintään kyljelleen -> waza-ari.
Päälleen tai siltaan tehdyistä selälleen tulon estoista annetaan nyt
ipponin sijaan hansokumake. Tuomarin pitää edelleenkin tunnistaa onko
päälleen alastulo tarkoituksellinen. Sillan määritelmä on pysynyt
ennallaan, joten sen suhteen ei ole mitään uutta. Täten näistä tilanteista
jatketaan entiseen tapaan keskustelua siitä, että oliko alastulo
tarkoituksellinen ja täyttikö alastulo sillan kriteerit vai ei. Hansokun
saaminen ei vaikuta tässä tapauksessa ottelijan jatko-otteluihin
pääsemiseen sen kummemmin kuin mikään muukaan tappio. Loogisesti tämä on
luonnollinen jatkumo sille, että sukeltamisesta eli niskan ja selkärangan
vaarantavasta liikkeestä on ennekin annettu hansokumake, niin miksei siis
myös tästä.
Ensimmäisestä jalkaotteesta shidon ja toisesta hansokun saaminen
muuttavat tuomarointia vain vähän. Jalasta tarttuminen kartuttaa shidojen
määrää siinä missä muutkin sääntöjen vastaiset teot mutta toistettuna se
aiheuttaa jo toisesta kerrasta hansokumaken. Suomalaiset tuomarit ovat
toimineet juuri näin nuorimpien (U11) ottelijoiden kohdalla. Jalkaote pitää
havaita edelleen ja siitä pitää rangaista. Tuomarin on kuitenkin
muistettava, että on antanut jo yhden varoituksen jalkaotteesta, koska
toisesta kerrastahan tulee hansokumake. Aikaisempaan poiketen voi tuomari
joutua nyt julistamaan samasta tilanteesta "tuplarangaistuksen", nimittäin
torin jalasta kädellä tarttumisella selälleen menon estäneelle ukelle
varoituksen ja heittäneelle vastustajalle suorituspisteet. Samaa logiikkaa
noudatetaan tilanteessa, jossa karhunhaliin jäänyt ottelija onnistuu
heittämään kielletyn otteen ottaneen ottelijan. Täten karhunhalin
vastaliikkeestä annetaan ensin alastulopisteet ja sitten väärän otteen eli
karhunhalin ottaneelle annetaan shido. Toisaalta meitä tuomareita on
kehotettu olemaan nopeita ja keskeyttämään karhunhalikaato heti alkuunsa
matella. Olen kuullut muutamien henkilöiden hekumoivan mahdollisuudesta
"leipaista" vastustajaansa ainakin kerran esim. te-gurumalla ikään kuin
lohdutukseksi häviöllä olosta tai ihan vain kettuillakseen. Pitää kuitenkin
muistaa, että judohengen vastaisesta teosta voidaan rangaista
hansokumakella. Mikäli tilanne tulkitaan tällaiseksi, saattavat ottelut
loppua judohengen vastaisesta teosta saadusta hansokumakesta siihen
"leipaisuun", vaikka kaavio jotain muuta siinä tilanteessa näyttäisikin.
Tämä "tuplarangaistus" eli samasta tilanteesta eri ottelijoille annettu
pistesuoritus ja varoitus saattavat laajentua myös rajatilanteisiin vaikkei
niistä vielä ennakkotapausta olekaan. Nykyisen rajatulkinnan mukaan tori
voi heittää rajan yli paenneen uken, mikäli hyökkäys on välitön seuraamus
yliastumiselle, ja heitto pisteytetään. Jalasta tarttumis- ja
karhunhalitapauksen perusteellahan tilanne on samankaltainen: uke on tehnyt
rikkeen ja hänelle tulisi antaa shido ja vastustajalle mahdolliset
alastulopisteet heitosta. Nythän on annettu vain pisteet heitosta.
Katsotaan mitä tämän suhteen tulee tapahtumaan.
Varoituksien määrän väheneminen kolmeen ei vaikuta itse tuomarointiin
juuri lainkaan. Varoituksia annetaan edelleen hyvistä syistä ja jo
kolmannesta saa hansokumaken. Jo kertyneen kokemuksen perusteella ei ole
lainkaan kummallista, että ottelu päättyy hansokuun jo parin minuutin
kohdalla, mikäli matsaaminen vaikuttaa innottomalta.
Golden scoren voittaminen varoituksella on tehty kiinnostavaksi, mutta
yleisölle äkkiseltään vaikeammin ymmärrettäväksi. Tuomarointiin muutos ei
vaikuta juuri mitenkään. Pistetaulu hoitaa ottelun loppumisen sopivan
varoitusmäärän kartuttua.
Vastaheittotilanteiden tulkinta palasi muutaman vuoden takaiseen aikaan,
jolloin vastaheittoa tekevän piti pysäyttäyttää liike hallinnan
näyttääkseen ja vasta sitten suorittaa oma heittonsa. Tänä väliaikana on
tsekattu videoita moneen kertaan sen suhteen, kumpi yhdenaikaisista
hyökkäyksistä selälleen tulleista ottelijoista otti kontrollin viimetipassa
ja korjasi heitosta pisteet. *Nyt siis sen, joka on vastaheittotilanteessa
ensimmäisenä tatamissa selällään, katsotaan tulleen heitetyksi. *Tämä
helpottanee tuomarin tehtävää päättää heittäjä. *Alkuvuonna käytyjen
kilpailujen perusteella ollaan valmiita muuttamaan tätä tulkintaa entiseen
päin, sen suhteen, että kontrollin ottaja olisi heittäjä.*
Uken alastulo molemmille kyynärpäilleen katsotaan tästä lähtien olevan
waza-arin arvoinen alastulo. Tällä lopetetaan spekulointi vastaavissa
alastuloista siitä, että osuiko alaselkä mattoon vai ei. Tuomaroinnin
kannalta tilanteen arvioiminen helpottuu, kun tarvitsee katsoa ainoastaan
se, olivatko kyynärpäät alastulon aikana jossain vaiheessa yhtä aikaa
tatamissa, jolloin waza-ari voidaan julistaa.
Ottelijoiden on korjattava judopukunsa automaattisesti jokaisen matten ja
hazimen välillä. Tuomarin ei tarvitse näyttää puvunkorjausmerkkiä, koska
ottelijoiden oletetaan tekevän sen itse. Hyvin toimiessaan ottelut tulevat
tiiviimmiksi. *Tosin alkuvuoden kilpailujen perusteella pukuja ei
korjauteta edelleenkään, eikä ottelijoiden vaadita tekevän niin, ei edes
ennen Golgen Score-lisäaikaa.*
Muita huomioita uudesta ottelulinjasta.
Ottelijan pakoiluun ilman otetta ulos ottelualueelta on aiemmin vastattu
hansokumakella. Nyt hansokumakeen riittää otteeton pakoilu myös
ottelualueella.
Otteluita halutaan saada tiiviimmiksi. Niinpä tuomareita on kehotettu
olemaan katkaisematta ottelua matella esim. siinä tilanteessa, jossa
ottelijat ovat nousemassa ne-wazasta tachi-wazaan siten, että kumpikin on
ottelullisessa asemassa ts. kasvokkain. Tämä avaa heittopaikkoja
sellaiselle torille, joka osaa heittää polvillaan olevan uken.
Ylösnousutilanteessa tuomarin pitää osata tulkita olivatko ottelijat
ne-wazassa vai tachi-wazassa heiton aikana. Mikäli tori on pystyssä ja
ukella on vähintään kolme raajaa tatamissa, on tilanne ne-wazaa. Tosin,
mikäli tori nostaa uken sen kolmannen raajan eli käden ilmaan, jolloin uke
on polvillaan, muuttuu tilanne tachi-wazaksi ja heitto on mahdollinen. Oman
mielipiteeni mukaan ainakin torin olisi oltava tässä tilanteessa täysin
kahdella jalalla, eli esim. toispuoleinen polviasento ei riitä
tachi-wazaksi, jotta liike voitaisiin tulkita pystyheitoksi ne-waza-käännön
sijaan.
Otteluita pyritään saamaan tiiviimmäksi myös niin, että Golden Scorelle
pyritään lähtemään lennosta, pukuja korjaamatta, normaalin
mate/hazime-käytännön tapaan. Voi olla, että jatkossa Golden scorelle
mentäessä komennetaan ekan ottelun loppuessa vain mate ja vasta golden
scoren lopussa soremade.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti