Terve, olen herra X. Judoharrastukseni alkoi 10-vuotiaana kesällä osallistuessani sporttileirille kokeilemaan lajia. Innostuin samoin tein, ja meninkin sitten peruskurssille seuraavana syksynä. Peruskurssini ryhmä koko oli melko suuri, aloittajia oli noin viisikymmentä. Lajissa minua kiehtoi samointein jo pienenä tekniikkaharjoittelu, vyö- (ja tällöin natsa)systeemi ja tietenkin eläimellinen randorin ottaminen. Näihin aikoihin en vakavissaan muuta harrastanutkaan (enkä myöhemminkään). Menin keltavöisenä ensimmäisiin kisoihini joissa hävisin 2 ottelua. Tästä eteenpäin kilpailin erittäin aktiivisesti virallisen kilpaurani loppuun asti. Parhaiten kuitenkin ensimmäisistä kisoistani jäi alueeni mestaruuskisojen voittaminen. 12-vuotiaana olin suhteellisen isokokoinen ja oranssivöisenä siirryinkin aikuisten harjoitusten puolelle (mainittakoon että junioreille oli vihreään vyöhön asti treenejä ennen aikuisten treeneihin siirtymistä).
Ensimmäinen judollinen mentorini oli neljä vuotta vanhempi herrasmies, josta sanoisin tänäkin päivänä että hän koulasi minusta miehen ja istutti äärimmäisen kilpailuvietin mikä on kantanut nykypäivään asti. Hänen kanssaan harjoittelimme parina enimmäkseen, ja hän antoi minulle jälkikäteen ajateltuna aika helkkarin kovaa runtua, jopa siihen asti että vanhempani ihmetteli todella suurta mustelmien määrää jossain kohtaa. Kovimpana muistona ehkä jäi mieleen kun treenien jälkeen otettiin telinesalissa vapaaottelua, päättyen siihen että sain kierrepotkun päähän. Jatkoani ajatellen pidän em. touhua kyllä tarpeellisena ja olen kiitollinen kovista vuosista näinkin nuorena.
15-vuotiaana näkisin virallisen tavoitteelisen harjoittelun ja kilpaurani alkaneen. Näihin aikoihin liityin seurani valmennusryhmään, jossa oli kaksi herraa vastuussa. Toinen heistä on melko tunnettu entinen ottelija, toinen myös omalla tavallaan hyvinkin tunnettu judoyhteisössä ja hän onkin melkoinen mattospesialisti. Otin ensimmäisen nuorten SM-mitalin (hopean) B-junioreissa ensimmäisenä vuotenani, johon en ehkä itsekkään olisi ennakkoon uskonut. Mieleeni jäi kun yllätin ennakkoon kovemman vastustajan hidari-haraigoshilla (olen migiottelija ja tämä kyseinen heitto voi olla jopa ainoa onnistunut hidaripommi kilpailuissa koskaan). Toisena B-junioreiden vuotenani voitinkin ensimmäisen SM-kultani, mikä lienee kaikista painuvin muistoni judouralta loppupeleissä. Mainittakoon, että finaali oli äärimmäisen tiukka ”arkkivihollistani” vastaan, jota vastaan otin juniorivuosina enemmän otteluita kuin ketään myöhemminkään. Voitto tuli vasta hanteista tiukasti lipuin 2-1. B-juniorivuosista jäi mieleen myös ensimmäiset ulkomaanmatkat, joita perinteisesti oli osaltani siihen aikaan Öxelösund, PM-kisat ja Hollannissa tuli käytyä pari kertaa. Näillä reissuilla tutustuin mm. erääseen etelän jätkään, joka tänä päivänäkin jatkaa uraansa melkoisella tuloksella. Matkoilla meno oli melko hurja, eikä se tosiaan tarkoita itse kisoja. Parhaiten mieleen jäänyt ulkomaan (kilpailutulokseltaan) reissu oli eräs Aalborgin reissu Tanskassa, jossa tulin hopealle voittaen erään Ruotsin nykypäiväisen kärkiryhmän kävijän joka oli jo silloin kova nimi. Samaisella Aalborgin reissulla tutustuin toiseen etelän poikaan, jonka moni minut tietävä yhdisti niinä aikoina aisaparikseni jonka kanssa tuli jouduttua muutamilla leirillä kujiin kun skipattiin aamulenkkejä. Muistan turhankin hyvin suoran lainauksen ”Ei susta tuu EM-mestaria vaikka kävisitkin aamulenkeillä” minkä perusteella jatkettiin unia. Siitäpä hetki ja B-junnujen valmentaja olikin jo ovella herättämässä poikia.
Tämän jälkeen siirtyessäni A-junioreihin menin ”vasta” ensimmäistä kertaa edustusvalmennettavien leirille, missä meininki siihen aikaan oli äärimmäisen villi. Näkemäni ja kuulemani mukaan (ehkä onneksi) nykypäivän meno junioreilla leireillä ei aivan sentään yllä ”vanhoihin aikoihin”. Pelokkaana poikana menin isompien jätkien mukaan, ja tasoero oli melkoinen. Tosiaan siihen aikaan vielä uudet tulokkaat EV-leireille oli tapana kastaa erikoisella tavalla, josta huhupuheita liikkunee vielä tänäkin päivänä. Ihme kyllä itse onnekseni vältin kyseisen kohtalon, mutta olen todistanut muutamaa tapausta vierestä. Leireillä oli jätkillä aivan järkyttävän kova ego ja nokkimisjärjestys. Nykyjunioreilla meininki näyttäisi olevan paljon suvaitsevampaa ja positiivista, kun taas meidän aikoihin meno oli melko lailla rajumpaa ja keskenään kilpailevaa. Näinä aikoina välini myös menivät jokseenkin poikki kahteen edellä mainittuun valmentajiin, joka melko lailla joissain kohtaa hankaloitti uraani nuorena. Kuitenkin treenasin heidän allaan, mutta seurani ei näistä ajoista eteenpäin tukenut kilpareissujani (tai muutakaan) millään muotoa. Onnekseni sain hankittua melko hyvän sponsoritiimin, joiden kautta kilpareissuni kustannukset onnistuivat. Vanhempani joutuivat kuitenkin myös osaltaan laittamaan melko paljon rahaa kiinni, ja kiitos siitä. Mainittakoon vielä että toinen valmentajani oli loppuaikoinakin ainoa realistinen randoriparini treeneissä, ja paremmuudesta ei edes viimeiseen päivään asti tullut selvyyttä. Olimme jopa saman kokoisia, ja yksi suurimmista haaveistani oli kohdata (ja tietty voittaa) kyseinen henkilö SM-kisoissa. Toinen valmentajani taas oli paras vastustajani mattotreeneissä.
Noh, kaksi ensimmäistä A-juniorivuotta menivät ihan kohtuullisesti. SM-mitalit tuli molempien vuosien SM-kisoista, mutta ulkomailta tai muualtakaan sen ihmeempiä meriittejä tullut. Viimeinen A-juniorivuoteni sen sijaan oli parhaani, ja todennäköisesti olin koko urani väkevimmässä kunnossa ainakin fyysisesti. Voimaa, kestävyyttä ja erityisesti tahtoa löytyi, mutta tekniikkani pystyssä ja ottelutyylini oli melko omantakeinen ja riskialtis. Tässä kohtaa mattotaitoni alkoivat olla dominoiva osa-alueeni, jopa siihen asti että lopulta en oikeastaan hävinnyt mattorandoreita juuri kenellekkään. Voitin tällöin A-junioreiden SM-kullan, PM-kullan ja Swedish Openin. A-turnauksista tuli otteluvoittoja, ja ehkä urani mieleenpainuvin otteluvoitto viimeisillä sekunneilla sarjani kärkimiehestä miehissä miesten SM-kisoissa. Lisättäköön että nämä ajat olivat rankimpia elämässäni työlastin suhteen, sillä kävin samaan aikaan lukiota ja treenasin kaksi kertaa päivittäin. Yöuneni rajoittuvat 6-7 tuntiin, ja olin hyvinkin väsynyt ja stressaantunut jatkuvasti.
Miehiin siirtyessäni menin armeijaan, mutten kuitenkaan urheilukouluun. (Alunperin olisin halunnut mutta ihmeekseni sain kielteisen vastauksen, ja jotkut tietävätkin mistä tämä kenties johtui.) 3 viikkoa ennen intin alkua kuitenkin tuli soitto että tulisinko kuitenkin urheilukouluun, mutten enää siinä kohtaa alkanut muuttamaan suunnitelmiani. Ensimmäisenä miesten vuotena voitin miehissä ensimmäisen SM-mitalini, sitten tuli ensimmäinen kunnon takapakki (loukkaannuin leikkaushoitoa vaativasti) ja taukoa tuli noin puoli vuotta. En oikeastaan koskaan palautunut fyysisesti yhtä hyvään kuntoon kuin A-junioreiden viimeisenä vuotena. Pari vuotta kilpailin vielä miehissä ja kiertelin lähinnä Ecup-kilpailuja, kehnolla menestyksellä. Otteluvoittoja tuli vain yksittäisiä, ja virallinen kilpaurani päättyikin muutama vuosi myöhemmin toiseen loukkaantumiseen. Otin kilpauran päättymisen melko raskaasti sen tullessa niin yllättäen, pitäen jopa välivuoden koulusta. Pysyin täysin erossa judosta muutaman vuoden, palaten piireihin tänä vuonna erinäisissä merkeissä.
Loppusanoina olen suhteellisen tyytyväinen judouraani. Sain erittäin paljon irti ja se määrittelee pitkälti minua todella isosti ihmisenä. Laji integroitui aikatauluihini ja elämään erittäin vahvasti, sen ollen vuosia jopa ensimmäinen prioriteetti ja koulu sen ohella. Lajin äkillisen loppumisen jälkeen tunsin olevani melko lailla hukassa, mutta niin se aika sai asiat kuitenkin tasapainoon. Nykyisin on melko mukava olla mukana judotoiminnassa, vaikkei enää todellinen kilpailu olekaan mahdollista osaltani. Kiitokset vielä Hansokun toimitukselle mielenkiinnosta tarinaan judourastani!
Hansokun kanssa yhteistyössä kamppailutarvikeliike:
Hansokun kanssa yhteistyössä pientukijana:
Tiilaa uheiluteipit, kylmägeelit yms. alennuskupongilla “hansoku”. Saat 10% alennusta ja samalla jokainen alennuskupongilla tilattu tuote tukee Hansokun toimintaa!
Hansokun kanssa yhteistyössä:
10% alennus normaalihintaisista tuotteista aktivointikoodilla "hansoku" www.aminoporssi.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti