Rio 2016 - Päivät 1-3

Olympialaiset ovat nyt ohi. Toimituksen päällimmäinen ajatus on ihmetys. Miten niin moni ennakkosuosikki epäonnistui ja niin moni rivimies, ylitti kaikki odotukset? Olympialaiset ovat mind game. Kuka tahtoo eniten ja kenen pää kestää paineet. Pienempi kaavio kuin MM-kilpailuissa jättää enemmän varaa sattumalle. Mitaliotteluihin pääseminen edellyttää usein "vain" kolmen ottelun voittamista. Tämä helpottaa yllätysnimien matkaa kärkisijoille. Huomiotta ei myöskään voi jättää sitäkään seikkaa, että suurinosa kilpailijoista on valmistautunut ottelemaan sarjansa parhaita vastaan. Taktiikat ja tekniikat on luotu ennakkosuosikkeja varten. Ennakkosuosikit toimivat samoin, eli valmistautuvat kohtaamaan toiset ennakkosuosikit. Tämä asettaa ennakkosuosikit entisestään huonompaan asemaan.

Päivä 1

Ensimmäiset sarjat oteltiin lauantaina 6.8. Miesten alle 60kg sarjan ottelut eivät jättäneet kylmäksi ketään. Paitsi ehkä ennakkosuosikki Takaton. Japanilaisen Takaton tiputti Georgian Papinashvili, hyvin samantapaisella sumigaeshilla, kuin 4 vuotta aikasemmin Georgian Shavdatuashvili Japanin ennakkosuosikki Ebinuman. Voimme vain kuvitella Japanin valmennuksen mietteitä poolifinaalin päättyessä katastrofiin. Takaton tippuminen avasi Venäjän Mudranoville väylän helpomman semifinaalin kautta finaaliin. Finaalissa Mudranovia vastaan asettui hallitseva maailmanmestari Kazakstanin Yeldos Smetov. Finaali oli tasaväkinen ja eteni golden scorelle asti, jonka venäläinen päätti pyyhkäisisemällä suoraan aloituksesta Smetovin wazarin arvoisesti. Pronssia saavuttivat samassa sarjassa Uzbekistanin Diyorbek Urozboev ja Naohisa Takato. Näin ollen 3/4 mitalista Aasiaan, mutta arvokkain Eurooppaan.

Sarjassa otellut Suomen Juho Reinvall koki valitettavasti tappion wazarilla Mongolian Tsend-Ochir Tsogbaatarille.

Source of image: European Judo Union / Photographer: Gabi Juan

Naisten alle 48kg sarja ei tarjonnut suuria yllätyksiä. Semfinaalivaiheeseen selviytyneet ottelijat olivat kaikki enemmän tai vähemmän odotusten mukaisia. Ensimmäisestä semifinaalista Korean Bokyeong Yeongin ja Kuuban Dayaris Mestre Alvarezin välillä finaaliin selviytyi korealainen. Kiinnostavampi semifinaali käytiin kuitenkin vuoden 2014 maailmanmestarin Ami Kondon (JPN)  ja vuoden 2015 maailmanmestarin Paula Pareton (ARG) välillä. Tästä ottelusta finaaliin eteni Pareto matalalla, wazarin arvoisella, sodetsurikomigoshilla. Finaalissa Pareto osoitti jälleen paremmuutensa wazarin arvoisella kouchigarilla. Pronssimitalit mukaansa pokkasivat Japanin Kondo, sekä Kazakstanin Galbadrakh, joka vielä vuonna 2015 edusti Mongoliaa.

Jos syitä Pareton menestykselle haluaa hakea, suosittelee toimitus vierailemaan naisen virallisilla facebook-sivuilla. Sivuilta löytyy muun muassa video, jossa Pareto vetää seitsemänkymmentä (70) leukaa! Kyseessä on siis erittäin kovan fyysisen suorituskyvyn omaava urheilija.

Päivä 2

Sarjasta -66kg ei yllätyksiä puuttunut. Sijoitetuista ottelijoista laulukuoroon heti ensimmäisellä kierroksella lähtivät 2009 maailmanmestari Georgii Zantaraia, 2015 MM-hopeamitalisti Mikhail Puliaev, sekä Israelin Golan Pollack, joka onnistui jäämään sidontaan Zambian Mathew Punzaa vastaan omasta yrityksestään. Kaksi suurinta ennakkosuosikkia, Korean An Baul ja Japanin Masashi Ebinuma, raivasivat kuitenkin tiensä odotettuun semifinaalitaistoon. Tässä ottelussa sarjan voitto ratkaistaisiin. Odotetusta kohtaamisesta tuli lopulta pannukakku, kun molemmat puolet tehottomasti yrittivät ratkaista ottelua. Ratkaisuksi muodostui lopulta Ebinuman heikko polviseoinage yritys, josta An pääsi jatkoajalla kuittaamaan yukon.

Kaavion alapuolella kokkailtiin kuitenkin kisojen suurinta yllätystä. Ja se yllätys tarjoiltiin pastan kera. Italian sijoittamaton Fabio Basile raivasi tieltään vastustajan vastustajan jälkeen. Ensin Saksan Seidl lensi selälleen sodetsurikomigoshilla, sen jälkeen Azerbaidzanin väkivahva Shikalizada lensi ensin kataotoshiin ja vain muutaman sekunnin päästä azeri taputtikin jo henkensä edestä italialaisen kuristukseen. Poolifinaalissa Basilea vastaan asettui maailmanlistan toista tilaa hallussaan pitävä Mongolian Davaadorj. Mongoli oli kuitenkin aseeton ja Basilen tavaramerkki, kliininen deashibarai, ratkaisi ottelun ipponin arvoisesti. Semifinaalissa italialainen kukisti sarjan toisen yllättäjän, slovenian Adrian Gombocin, varoitusten turvin.

Source of image: European Judo Union / Photographer: Gabi Juan

Sarjan finaali käytäisiin siis suursuosikki Anin ja yllättäjä Basilen välillä. Voittajasta ei pitänyt olla epäselvyyttä, mutta olympialaiset ovat paikka jossa mikään ei ole varmaa. Vain minuutin ja 20 sekunnin ottelun käynnistymisen jälkeen Basile iskee. Matala eriseoinagen ja osotogarin sekoitus. An kaatuu, ja italialaisen katse kääntyy tuomariin - wazari vai ippon? Tuomarin käsi heilahtaa ylös ipponin merkiksi ja Basile on olympiavoittaja. Italialainen tuulettaa villisti takaperinvoltilla samalla kun epäuskoinen korealainen hautaa kasvonsa käsiinsä. Sarjan pronssit matkaavat alle 60kg sarjan tapaan Japaniin ja Uzbekistaniin, kun entiset maailmanmestarit Ebinuma ja Rishod Sobirov nousevat palkintokorokkeelle.

Naisten alle 52kg sarjassa tehtiin historiaa niin henkilökohtaisella tasolla, kuin myös kokonaisen kansan puolesta. Rio 2016 oli ensimmäinen kerta, kun Kosovon valtio osallistui olympiakisoihin itsenäisenä valtiona. Riossa koko kansan katse oli kääntynyt yhden naisen puoleen. Kaksinkertaista maailmanmestaria Majlinda Kelmendiä pidettiin ylivoimaisena ennakkosuosikkina voittamaan judokultaa, eikä Kosovon lippua avajaisseremoniassa kantanut nainen pettänyt. Lontoo 2012 oli Kelmendille katastrofi, kun Mauritiuksen Legentil tiputti kilpailuissa Albaniaa edustaneen Kelmendin. Riossa Kosovolaista ei enää pysäyttänyt kukaan. Poolifinaalissa kaatui vuoden 2012 painajainen Legentil, semifinaalissa Japanin triplamaailmanmestari Misato Nakamura. Finaalissa uchimata yuko italian Giuffridasta riitti tuomaan Kelmendille ja Kosovolle ensimmäisen olympiamitalin. Pronssia sarjassa saavuttivat Japanin Nakamura, sekä Venäjän Kuziutina.

Päivä3

Miesten alle 73kg sarjasta oltiin povattu taistoa Korean An Changrimin ja Japanin Shohei Onon välille. Toisin kuitenkin kävi, kun Anin kilpailu tyssäsi jo toiselle kierrokselle. Belgian Dirk Van Tichelt kohautti Carioca Areenaa kääntämällä Anin erikoistekniikan “koreanseoinagen” siltaan wazarin arvoisesti ja puolustamalla johtoaan loppu ottelun ajan. Kilpailuiden jälkeen Van Tichelt kohautti myös kansainvälistä lehdistöä ilmestymällä julkisuuteen mustan silmän ja vähintäänkin erikoisen tarinan kanssa. (Aiheesta lisää http://www.independent.co.uk/sport/olympics/rio-2016-judo-lose-fight-receptionist-dirk-van-tichelt-a7186426.html)

Japanin Shohei Onolle vahinkoja ei kuitenkaan tapahtunut matolla taikka sen ulkopuolella. Tyypilliseen tapaansa Ono paukutti vastustajan toisensa jälkeen selälleen osoittaen totaalista dominointia. Japanilaisen ottelemista voisi verrata Usain Boltin juoksemiseen, mutta Bolt saattaa varastaa lähdössä. Maanantaipäivänä mahdollisuutta sille, että Ono häviäisi ei kuitenkaan ollut. Semifinaalissa Van Tichelt joutuu Onon uuden aseen, tomoenagen uhriksi, ei vain kerran, mutta kahdesti. Finaalissa Azerbaidzanin Rustam Orujov on aseeton Onon edessä. Uchimata wazaria seuraa ippon kouchigakella ja japanilainen on olympiavoittaja. Onon juhlinta eroaa päivää aikaisemmasta -66 finaalista kuin yö päivästä. Tuuletuksia ei tarvita, koska Ono ei ole yllättynyt. Hän teki sen minkä tiesi tekevänsä. Hymykin ilmestyy japanilaisen kasvoille vasta tatamilta poistuttaessa, kuin ikuinen hymypoika, valmentaja Yusuke Kanamaru, iskee Onolle yläfemman. Sarjan pronssit matkaavat Georgian Lasha Shavdatuashvilille, sekä judon lisäksi juhlimisen taitavalle Dirk Van Ticheltille.

Sarjassa -57kg kotiyleisö sai vihdoin huutamisen aihetta. Vuoden 2012 Lontoon olympialaisissa Brasilian Rafaela Silva diskattiin jalkaantarttumisen vuoksi. Kilpailuiden jälkeen Silva joutui Brasiliassa keskelle armotonta myllytystä. Silvalle läheteltiin viestejä, jossai hänen kerrottiin häpäisseen itsensä ja koko Brasilian kansan. Eräässä viestissä hänen kerrottiin kuuluvan häkkiin, ei olympialaisiin, koska hän on apina. Joten kun Silva maanantai-iltana asteli olympiafinaaliin Mongolian Sumiya Dorjsurenia vastaan, oli hänellä näytön paikka.

Draamalta ei kuitenkaan olympiafinaalissa vältytä. Ottelun alkupuolella Dorjsuren tekee sasaetsurikomiashi yrityksen ja Silva kääntää mongolin selälleen epäilyttävästi jalkakähmyltä näyttävällä tekniikalla. Tuomari keskeyttää ottelun ja odottaa videotuomarin päätöstä. Wazari Silvalle. Dorjsuren aloittaa raivoisan takaa-ajon, mutta se ei riitä. Summeri soi ja Rion faveloissa kasvanut Silva vaipuu polvilleen olympiavoittajana kotikaupungin yleisön hurratessa ekstaasissa. Kilpailuiden jälkeisessä lehdistötilaisuudessa Silvalla on viesti kriitikoilleen “Apina on nyt päässyt häkistään ja on olympiavoittaja”. Pronssimitalit sarjasta nappasivat Portugalin Telma Monteiro ja Japanin Kaori Matsumoto

Finaalin puinti ei kuitenkaan lopu Carioca Areenalle vaan sosiaalinen media räjähtää raivostuneiden mongolien toimesta. Kansainvälisen judoliiton facebook sivuja selatessa ei ole vaikea huomata kuinka iso asia judo oikeasti on Mongoliassa. Alle tunnissa vihaisia kommentteja on kertynyt satoja. Lopulta videoita ja pysäytyskuvia epäselvästä tilanteesta alkaa ilmestyä nettiin. IJF julkaisee jopa virallisen tiedotteen asiasta. Silvan käsi ei missään kohtaa ole irronnut mongolin judopuvun hihasta ja näin ollen tekniikka on ollut täysin sallittu. Pari päivää jatkunut someraivo laantuu. Alle 57kg sarjan tapahtumaketju todistaa kuitenkin jotain, mikä ei ole kaikille suomalaisille selvää. Vaikka judo on Suomessa pieni asia, on se maailmalla valtava.

Hansokun kanssa yhteistyössä kamppailutarvikeliike:

http://www.penado.fi/

https://www.facebook.com/groups/429732163808972/?fref=ts